6 helmi

Objektiivit ja polttovälin merkitys

objektiivit, valokuvaus, perusteet, objektiivi, linssi, kurssi, kamera

Objektiiveja eri valmistajien järjestelmäkameroihin on saatavilla kymmeniä ja taas kymmeniä merkkiä kohden. Hintahaitari voi olla melkoinen. Objektiiveissa millimetrit ilmaisevat polttoväliä.

Seuraavista kuvista nähdään havainnollisesti, millaisen näkymän eri milliset objektiivit tuottavat.

laajakulma, teleobjetiivi, objektiivi, objektiivit, polttoväli, kroppikerroin, kroppikenno, valokuvaus, perusteet

17 mm

laajakulma, teleobjetiivi, objektiivi, objektiivit, polttoväli, kroppikerroin, kroppikenno, valokuvaus, perusteet

28 mm

teleobjetiivi, objektiivi, objektiivit, polttoväli, kroppikerroin, kroppikenno, valokuvaus, perusteet

50 mm

teleobjetiivi, objektiivi, objektiivit, polttoväli, kroppikerroin, kroppikenno, valokuvaus, perusteet

105 mm

teleobjektiivi, objektiivi, objektiivit, polttoväli, kroppikerroin, kroppikenno, valokuvaus, perusteet

200 mm

teleobjektiivi, objektiivi, objektiivit, polttoväli, kroppikerroin, kroppikenno, valokuvaus, perusteet

400 mm

Lyhyen polttovälin objektiiveja kutsutaan laajakulmiksi, keskipitkän polttovälin normaaliobjektiiveiksi ja pitkän polttovälin taas teleobjektiiveksi.

Seuraavassa hieman objektiivien historiaa muutaman esimerkin avulla.

Kuva A

palkkikamera, objektiivi, objektiivit, polttoväli, kroppikerroin, kroppikenno, valokuvaus, perusteet

Tarkennus tapahtui liikuttamalla linssiä filmiin nähden. Alun perin millimetrimerkinnät tulevat juuri tästä, linssin etäisyydestä filmiin. Esimerkiksi kuvan kamerassa linssin ja filmin välisen etäisyyden ollessa 204 mm linssi tarkennus on äärettömässä.

Kuva B

objektiivi, objektiivit, polttoväli, kroppikerroin, kroppikenno, valokuvaus, perusteet

Kuvaamisen helpottamiseksi siirryttiin pienempään kokoon, ja kamerat alkoivat tulla myös kuluttajien käyttöön. Periaate tarkennuksessa on edelleen sama – linssiä liikutellaan filmin edessä. Kuvassa näkyy tarkennuksen asteikko.

Kuva C

objektiivi, objektiivit, polttoväli, kroppikerroin, kroppikenno, valokuvaus, perusteet

Yhä pienemmän koon ja helpomman kuvauksen mahdollistamiseksi keksittiin peilikamerat. Edelleen pienemmän koon mahdollistamiseksi objektiivissa toteutettiin tarkennus sisäisesti.

Kuva D

objektiivi, objektiivit, polttoväli, kroppikerroin, kroppikenno, valokuvaus, perusteet

1980-luvun aikoihin keksittiin automaattitarkennus. Kamerassa oli tarkennusmoottori, joka pyörittää objektiivissa olevaa ruuvia.

Kuva E

objektiivi, objektiivit, polttoväli, kroppikerroin, kroppikenno, valokuvaus, perusteet

Seuraava keksintö oli, että tarkennusmoottori asennetaankin objektiiviin. Lopputuloksena on, että kuvaaminen on helpompaa kuin koskaan – mutta toisaalta käyttäjän mahdollisuudet säätää kaikkea itse ovat vähentyneet.

Itse objektiivien kehityksessä ei olla itse asiassa kovin pitkälle päästy. Kuvan A kameravanhuksella saa terävempiä kuvia kuin kuvan E uusimmalla zoom-objektiivilla. Yksi syy on kuva-alan suuruus (vanhassa käytetään isokokoista filmiä) ja toinen on säädettävyys. On myös merkittävää, että zoom-objektiivit eivät ole kuvan terävyydeltä yhtä hyviä kuin kiinteäpolttoväliset (eli primet).

Kroppikerroin

Termi juontaa juurensa filmiajalta, jolloin käytössä oli aina sama, 35 mm filmi. Tämä on kroppikerroin 1.

Koko digitaalikameroiden kennojen teko on kallista, valmistajat ovat pyrkineet pienentämään niitä. Useimmat halvimmista järjestelmäkameroista Nikonilla, Canonilla ja Pentax ja Sonylla ovat 1,6 tai 1,5 kroppikertoimella. 4/3 ja m4/3 -järjestelmän kameroissa kerroin on 2. Pokkareissa kroppikertoimet vaihtelevat 2,7, 3,9, 4,5 ja jopa 5,6 saakka.

Kinovastaavuus lasketaan kertomalla millimetrimäärä käytetyn kameran kroppikertoimella. Esimerkiksi 50 mm objektiivi Canonin APS-C -kennossa vastaa 50×1,6 eli 80 milliä täyskennossa.

Seuraavassa muutama kuva siitä, miltä samoilla millimetreillä mutta eri kropilla otettu kuva näyttää.

kroppikerroin, kroppikenno, valokuvaus, perusteet

1

kroppikenno, valokuvaus, perusteet

1,6

kroppikenno, valokuvaus, perusteet

2

kroppikenno, valokuvaus, perusteet

3,9

kroppikenno, valokuvaus, perusteet

5,6

Jos objektiiveja käsittelevä video on jäänyt näkemättä, ei hätää!

Lue myös mitkä objektiivit ovat parhaita potretteihin.

mm
Kamerakoulu.fi

Etsimme artikkeleita, tutoriaaleja, DIY -projekteja ja muuta esiteltävää blogiin, ota yhteyttä toimitus@kamerakoulu.fi, jos sinulla on jotain tarjota.

  • Ape

    meinnaaks tää nyt sitä että jos mulla on kamera jossa on kroppikerroin 5.6 ja otan kuvan 300mm polttovälillä nii se vastaa täyskennossa 55mm linssiä?