2 loka

Yökuvauksen hiljaiset tunnelmat ja vinkit

Pystytän jalustaa pellon laitaan ja olo on yhtä innostunut kuin pikkupojalla joka odottaa uutta lelua. Haluan kuvata kaikkea, mikään hetki ei saa päästä karkuun. Sinkoilen sinne tänne etsien sitä parasta tilannetta ja kuvakulmaa. Yhtä tärkeää kuin valokuvaaminen ovat nämä hiljaiset hetket luonnossa. Seuraavana aamuna väsyttää, pakko lähteä töihin. Mutta se kaikki on väsymyksen arvoista....
Continue reading
5 helmi

Syväterävyyden hallinta valokuvissa

syväterävyys, aukko, bokeh, perusteet
Edellisessä kirjoituksessa käsitelty aukko vaikuttaa ratkaisevasti syväterävyyteen. Mitä isompi aukko, eli pienempi f-arvo, on käytössä, sitä pienempi alue syvyyssuunnassa on terävää. Tarkennusalueen ulkopuolella olevien epäterävien alueiden piirrosta puhuttaessa käytetään nimitystä bokeh. Esimerkiksi oheisissa Tammerkosken edustalla otetuissa kuvissa näkyy, että f1.8:lla vain Juho on kuvassa terävää kun taas taustalla oleva koski ja edustan pilari ovat sumeita. Toisessa ääripäässä on f16, jolloin niin koski kuin pilari ja kaikki niiden välillä näkyvät terävänä. Suurta aukkoa voidaan käyttää, kun halutaan erottaa kuvan kohde selkeästi taustasta. Vastaavasti kuvattaessa esimerkiksi maisemia on hyvä käyttää pienempää aukkoa, jolloin suuret alueet kuvasta näkyvät terävästi. Myös objektiivin pituus vaikuttaa syväterävyyteen. Mitä pitempi on linssin polttoväli, sitä kapeampi on sen terävyysalue. Esimerkiksi pitkällä 300-millisellä objektiivilla on helppo sumentaa tausta niin, että kuvan kohde erottuu hyvin.
Lisäksi tarkennusetäisyys vaikuttaa syväterävyyteen. Mitä lähemmäksi tarkennetaan, sitä lyhempi on syväterävyys. Kuvassa näkyvässä Nikkor-objektiivissa on aukon ja tarkennusasteikon yhteydessä apuviivat, joiden avulla nähdään, mikä alue kuvassa syvyysterävyydeltään on tarkkaa. Esimerkikkikuvassa nähdään, että aukolla f22 äärettömään tarkennettuna kuvassa terävyysalue ulottuu metristä äärettömään. Video havainnollistaa kuinka syväterävyys vaikuttaa valokuvaan ...
Continue reading
3 helmi

Valokuvauksen perusteet: ISO-arvo

iso-arvo, herkkyys, iso, kohina, objektiivit, peruskurssi, valotus, kamera, perusteet, kurssi, valokuvaus
Kun valo ei riitä, suljinajan pitämiseksi järkevissä rajoissa on nostettava ISO-arvoa. ISO-arvo on standardoitu määre, joka merkitsee herkkyyttä, joka kameran kennolla tai filmillä on valoa kohtaan. Suuremmilla arvoilla pienempikin määrä valoa riittää kuvaamiseen. Kääntöpuolena on kuitenkin, että myös rakeisuus (tai kohina) kuvassa lisääntyy ja pahimmassa tapauksessa yksityiskohdat puuroutuvat. Suurien ISO-arvojen tuomaa kohinaa voi käyttää myös tehokeinona. Sillä kuviin voi saada rosoisemman ja rujomman otteen. Joihinkin tilanteisiin sellainen sopii hyvin. Kohinan määrään vaikuttaa, onko kyseessä täyden kennon vai kroppi- eli pikkukennon kamera. Pienempikennoisilla kohina alkaa nousta merkittäväksi ISO 1600 paikkeilla, kun taas täyskennoisissa ISO 3200 tuntumassa.
ISO-lukujen merkitys menee sillä tavalla, että arvon kaksinkertaistuminen (esimerkiksi 100->200) merkitsee yhden aukon muutosta. ISO-arvoa voi säätää kameran P-, S- (Canonilla Tv), A- (Canonilla Av) sekä M-tilassa, joista kolmessa ensimmäisessä on automaattinen valotus. ISO-arvo selitettynä esmerkkien kanssa videolla ...
Continue reading