8 helmi

Elokuvamaiset kuvaukset tyhjässä varastossa

Valokuvaaja Iiro Rautiainen päästää meidät uusilla videoillaan kurkistamaan hänen kuvauksiensa kulisseihin. Tällaiset behind the scenes -videot ovat mukavia, sillä niistä näkee esimerkiksi havainnollistavasti kuinka valokuvaaja on valaissut lopullisen kuvan. Lisäksi niistä voi tutustua valokuvaajan tyyliin toimia kuvaustilanteessa. Tässä tapauksessa videolta huomaa kuinka Iiro käyttää Elinchromen 70cm Deep Octaa kuvan päävalona, joka yhdessä pehmentävän kankaan avulla antaa kauniin valon mallille....
Continue reading
3 tammi

Tekniikkahifistelijän kokeilut rihkamalla

Olen tottunut olemaan teknisesti melko huolellinen. Valot tietyssä kulmassa, dynamiikka hallinnassa ja tarkennus silmissä. Tällainen huolellisuudesta on etenkin kaupallisessa valokuvauksessa usein edellytys. Valokuvaajana huomaan tekeväni asiat samalla tavoin kerta toisensa jälkeen, joka tuo tekemiseeni varmuutta. Toisaalta tämä tarve kontrolliin puuduttaa....
Continue reading
9 syys

Salamakuvauksen aloittaminen edullisesti

Valokuvauksessa alkuhuuman jälkeen monille tulee nopeasti tarve opetella salamakuvausta. Valon ymmärtäminen ja muokkaaminen onkin asia, jossa voi jatkuvasti parantua valokuvaajana. Monen yllätykseksi salamakuvauksessa voi helposti päästä alkuun pienellä summalla, ainakin verrattuna kamerarunkoon tai vaikka yksittäiseen objektiiviin. Salamakuvaus on rohkeasti kokeilemista ja jatkuvasti oman näkemyksen parantamista. ...
Continue reading
10 heinä

Savukoneen käyttö valokuvissa

savukone, valokuvaus, tehoste
Inspiroidun valokuvauksessa mystiikasta. Olen myös suuri hämärtyvien hetkien ihailija. Pyrin tekemisessäni luomaan hyvin elokuvamaisia ruutuja, joissa on hidasta liikettä ja paljon syvyyttä sommittelussa. Usvaisessa maisemassa jatkuvasti kuvaaminen sopisi minulle hyvin, mutta valitettavasti sääilmiöitä on myös muita. Usva voi yhtäaikaisesti piilottaa ja tuoda esiin. ...
Continue reading
25 huhti

Hypnoottisesti muuttuvat kasvot

Valokuvaajina tiedämme kuinka paljon valolla on merkitystä kuvan lopulliseen tunnelmaan. Etenkin potrettikuvauksessa valolla voi muotoilla kasvot lähes uudestaa, kuten Nacho Guzman näyttää tällä teaserilla. On mielenkiintoista huomata kuinka pienet yksityiskohdat, kuten ihohuokoset elävät täysin valon suunnan mukaan. Mielestäni elokuvien valaisun purkaminen ja analysointi on yksi parhaita tapoja opetella valaisua. Nacho käytti videon valaisuun kahta 10 x 10 cm LED-paneelia, jotka pystytettiin pyöreään kehikkoon. Tämän lisäksi hänellä oli käytössään jouluvaloja, joka todistaa kuinka halvalla voi tehdä mielenkiintoisen valaisun. Video on kuvattu Canon 5D Mark III -kameralla ja kahdella objektiivilla (Canon 24-105mm f/4.0 ja Samyang 35mm f/1.4) Osana Kamerakoulun peruskurssia Lauri Laukkanen teki videon, jossa käydään läpi valon teoriaan liittyviä periaatteita. ...
Continue reading
21 huhti

Muotikuvaukset Lars Johnsonin kanssa

muotikuvaukset, potretti, muotokuva, luonto, valokuvaaja, valokuvaus, metsä, nainen, syväterävyys
Lars Johnson on Helsingistä tuleva valokuvaaja, joka keskittyy lähinnä kuvaamaan potretteja ja muotia. Hän avasi hiljattain omille sivuilleen blogin, jossa pääsemme heti kurkkaamaan tämän videon muodossa kuinka hän toteutti mainoskuvaukset Iberolle. Mallina kuvauksissa toimi Miss Helsinki 2016 2. perintöprinsessana tutuksi tullut Hanna Päivärinta. Lars kertoo blogillaan, että tunnelman rentouttamiseksi musiikki on hänelle tärkeätä, mieluiten rento rock hänen tapauksessaan. Näissä kuvauksissa hänellä oli soittolistalla laidasta laitaan musiikkia klassisesta rokista uudempaan.   Valollisesti mainoskuvat toteutettiin aika pitkälle kolmella valolla, joissa Lars käytti eri valonmuokkaimia, kuten perinteistä softboxia, octaboxia ja beauty dishiä. 
Koko artikkelin voi lukea Larsin omasta blogista: täältä  ...
Continue reading
10 helmi

Valon teoria

Tässä osassa esitellään muutamia valoon ja valon teoriaan liittyviä periaatteita. Yritämme kertoa nämä mahdollisimman käytännönläheisesti, niin voit mielikuvitustasi ja luovuuttasi käyttäen soveltaa näitä perusperiaatteita omassa kuvaamisessasi.   Valonlähteen koko Mitä suurempi on valonlähteen koko verrattuna kuvattavaan malliin, sitä pehmeämpää valo on. Esimerkiksi kuvan 1,5-metrinen octabox on valonlähteenä suuri, jolloin valo on pehmeää, kun taas pienemmällä softboxilla valo on kovaa.   Valonlähteen etäisyys Kun valonlähteen etäisyys kuvattavasta kaksinkertaistuu, valon voimakkuus vähenee neljännekseen. Läheltä tuleva valo saa aikaan voimakkaita varjoja.   Valon suunta Kun kuvan octabox suunnataan suoraan mallia kohti sivulta, varjot ovat erittäin voimakkaita toisella puolella kasvonpiirteet erottuvat vain vähän. Jos taas valo suunnattaan mallista ohi, se vuotaa eli leviää myös toiselle puolelle ja antaa pehmeämmän kuvan. Valonlähteen keskellä on hotspot, jossa valo on kaikkein voimakkainta. Rembrandt Valonlähde asetetaan 45 astetta mallin oikealle tai vasemmalle puolelle ja kallistetaan sitä 45 astetta. Tällöin muodostuu ns. Rembrandtin kolmio eli valoisa kolmio mallin toiselle poskelle.       Split Valonlähde asetetaan mallin sivulle, jolloin toinen puoli kasvoista jää varjoon ja keskelle syntyy ns. split. Ilmiötä on mahdollista pehmentää siirtämällä valoa hiukan keskemmälle.             Butterfly Valonlähde suunnataan yläviistosta suoraan mallia kohti. Nenän alle muodostuu kolme palluraa, joiden voi ajatella muistuttavan perhosta, mistä nimitys tulee.           Heijastaminen Valonlähteiden valoa voidaan muokata ja muunnella heijastimilla. Heijastimina voidaan käyttää esimerkiksi valkoista styroksia, pahville liimattua alumiinifoliota, valkoisia lakanoita jne. - vain...
Continue reading
4 helmi

Valokuvauksen perusteet: aukko

muotokuva, salama, aukko, perusteet, valotus, tumma
Objektiivissa oleva aukko määrää, kuinka paljon valoa pääsee kameraan. Aukko muodostuu kuvassa näkyvistä himmenninlamelleista, joita säätämällä aukko pienenee ja suurenee. Lamelleja on aivan halvimmissa pokkareissa vain pari, mutta järjestelmäkameroiden objektiiveissa niitä on tavallisesti 10-20 kappaletta. F-arvo (tai f-stop) eli aukkoarvo on se luku, jolla ilmoitetaan aukon koko. Järjestelmäkameroiden objektiiveissa suurin mahdollinen aukko on perustana objektiivin nimelle. Esimerkiksi 50 mm f1.4, 50 mm f1.8 ja 50 mm f2.0.
Zoom-objektiiveissa on usein vaihtuva maksimiaukko – esimerkiksi 18-135 mm f3.5-5.6. Tämä tarkoittaa, että 18 millin päässä suurin aukko on f3.5 kun taas 135 millin päässä se on f5.6. Hinnakkaimmissa zoomeissa voi olla sama maksimiaukko koko polttovälialueella. Pienempi luku = isompi aukko = parempi valovoima Luku f1 tarkoittaa, että yhtään valoa ei ”mene hukkaan” sen tullessa kameraan. Kun tästä himmennettään yhden aukon verran lukuun f1.4, silloin on jäljellä puolet valosta. Himmennettäessä jälleen yhden aukon verran tullaan lukuun f2, siitä seuraava f2.8 ja niin edelleen (kuvassa). (Näiden f-stoppien välillä itse aukkoarvo ei tuplaannu, vaan se lasketaan matemaattisella kaavalla, joka ei varsinaisesti kuulu tähän valokuvauskurssin alueeseen.) Monien objektiivien kohdalla  kannattaa muistaa, että täydellä aukolla linssin optinen suorituskyky ei välttämättä ole paras mahdollinen. Useimmat linssit ovat terävimmillään jonkin verran himmennettynä. Täydellä aukolla kannattaa kuvata vain, jos valon puute edellyttää sitä tai...
Continue reading