7 maalis

Agfa APX 100 -35mm mustavalkofilmi

Tällä kertaa tutkailtavana filmiarvioissa on Agfa APX 100 35mm mustavalkofilmi. Aika usein näitä filmikokeiluja tehdessä tulokset ovat melko ennalta-arvattavia. Monet filmit ovat hyvin pitkälle juuri sitä mitä on odottanutkin. Nopeammat filmit tuppaavat yleensä olemaan hitusen rakeisempia ja hitaat filmit taas hyvin siloisia. Perinnerakeiset filmit niin ikään yleensä ovat ennalta-arvattavasti rakeisempia kuin ns. t-rae -filmit. Agfa APX 100 ei tosin ollut sellainen mitä speksien perusteella odotin, joten sikäli siitä ei ole erityisen haasteellista kirjoittaa havaintoja pienen arvostelun muotoon.

 

Yllättävän rakeinen ISO 100 filmi

Agfa APX 100 tuli itselleni pienoisena yllätyksenä, sillä odotin ISO 100 filmeille tyypillistä rakeettomuutta. Esimerkkikuvista kuitenkin näkee selvästi, että kuvanlaatu on yllättävän rouheaa näin hitaaksi filmiksi. Se nyt ei välttämättä ole huono asia ja kuka tietää vaikka se olisikin suunniteltu ominaisuus. Omaan silmääni kuvanlaatu muistuttaa lähinnä yhden pykälän prässättyä Tri-X:ää rakeisuuden puolesta. Kontrastia APX 100:ssa taas ei mielestäni erityisemmin ole.

 

APX 400 vs APX 100

Kuvasin loppuvuodesta myös Agfa APX 400 -filmin, josta pidin hyvinkin paljon. Odotin luonnollisesti APX 100:n muistuttavan sitä paljolti, mutta tämän testin perusteella en näe sukunäköä. APX 400:n kuvasin pääosin erittäin huonossa valossa. Olihan silloin pimein mahdollinen vuodenaika ja kuvausolosuhteet olivat kehnot. Silloin en odottanut kummoisia tuloksia ja yllätyin erittäin positiivisesti miten kaunis kuvanlaatu filmissä oli olosuhteista huolimatta. Sen perusteella ajattelin APX 100:n olevan saman henkinen, mutta siloposkisempi. Kävi kuitenkin aivan päin vastoin. Säkkipimeässä kuvattu APX 400 olikin silmämääräisesti, suhteessa huomattavasti hienorakeisempi kuin hyvässä valossa kevätauringossa kuvattu APX 100. Tietty tässä voi olla kaiken näköisiä faktoreita pelissä, joten ei pidä nyt kirkossa kuuluttaa kuitenkaan näin suppealla testillä. Kumpikin filmi on kehitetty samalla kehitteellä ja sekoitussuhteella, eli Kodak D-76 1:1. APX 400 tuntui pitävän kovasti D-76:sta, mutta ehkä APX 100:sta saisi enemmän irti jollain toisella kehitteellä.

Hintalaatusuhde

APX -sarjan filmit eivät ole hinnalla pilattuja ja ovat selkeästi sieltä halvemmasta päästä. APX 400:sta sitä ei niin huomannut, mutta APX 100 taas tuntuu hitusen halvemmalta. Kuvasin suurimman osan testikuvistani suunnilleen täydellisissä valaistusolosuhteissa keväisessä luonnonvalossa, joten en mahda sille mitään, että odotin kuvanlaadulta aavistuksen enemmän.

Kuvasin testikuvat paljon käyttämälläni Olympus OM Zuiko 50mm f1.8 -objektiivilla, jonka piirto-ominaisuudet ovat tulleet suht hyvin tutuiksi. En siis lähtisi optiikankaan piikkiin kuvanlaatua laittamaan. Runkona toimi tällä(kin) kertaa Olympus OM-2n.

 

Lopputulos

Vaikka jauhoinkin nyt kovasti tuosta yllättävän rakeisesta lookista, ei APX 100 kyllä mitenkään huono filmi ole. Fiiliksen puolesta se näyttää tämän testin perusteella vähän samalta kuin jotkut perinteiset mustavalkofilmit. APX 100:ssa on aavistuksen Tri-X -henkistä tunnelmaa. Kannattaa vaan pitää mielessä, että tämä lookki ei välttämättä ole juuri sellainen mitä hitaalta filmiltä intuitiivisesti voisi odottaa. Jos tarkoituksena on hakea samettisuutta, rakeettomuutta ja hattaramaista pehmeyttä, ei APX 100 välttämättä ole paras valinta. Tai sitten ainakin kannattaa miettiä kehitevalintaa tarkoin. Jos taas haluaa vähän rouheamman filmin, mutta Tri-X ei nappaa, APX 100 lienee oiva valinta.

Moni filmikuvaajahan nimenomaan on rakeisen lookin perässä ja osittain siksi varmaan esimerkiksi Tri-X ja HP5 ovat ikivihreiden ja kauniiden filmien maineessa vuosikymmenestä toiseen. Aurinkoisille säillehän ISO 400 -filmit voivat olla aavistuksen liian nopeita, erityisesti jos haluaa kuvata vähänkään isommalla aukolla. Näin ollen siis APX 100:n kaltainen hidas filmi on hyvä valinta, erityisesti kun haluaa välttää turhan siloiteltua lopputulosta.

Agfa APX 100 -filmiä voi ostaa mm. Kameratorilta. 

Agfa APX 100 esimerkkikuvia

Erityisesti hieman epäoptimaalisessa valossa APX 100:n rakeisuus korostuu erittäin hyvin. Tasaisen keskiharmaissa pinnoissa rae näyttää melko rouhealta.

 

Kaikki filmit tykkäävät valosta ja tässä kuvassa sitä piisaa. Aurinko paistoi kutakuinkin täydellisesti ohuen pilviverhon läpi. Näin hyvissä olosuhteissa kuvatuilta fotoilta ainakin odotin huomattavasti pehmeämpää lookkia. Kuvanlaatu on toki miellyttävä ja klassisen näköinen, mutta ei tosiaan ihan niin samettinen kuin voisi odottaa hitaalta filmiltä.

 

Tässä kuvassa on paikoin kontrastia sen verran reippaasti, että rakeisuuskin sekoittuu sinne joukkoon.

 

Sisätiloissa kuvattu pakollinen kissakuva. Jotenkin nuo keskiharmaan sävyiset kohdat näyttävät olevan APX 100:n heikko lenkki. Tummat varjoalueet ja kirkkaammat kohdat taas näyttävät huomattavasti paremmilta.

 

Yksi toinenkin esimerkki erittäin hyvässä valaistuksessa otetusta kuvasta. Joku kuitenkin kysyy, niin mainittakoon, että oikeassa reunassa oleva tahra on skannausvirhe. Kuulun itse siihen kuppikuntaan, joka ei välttämättä pane pahitteeksi jos kuvassa on jokunen pölyhippu tai joku muu odottamaton taiteellinen efekti, kuten vesitahra (ellei nyt sitten täysin väärään kohtaan satu osumaan, kuten kohteen kasvojen peitoksi).

Filmimaratoni

Minulla on tällä hetkellä käynnissä filmimaratoni, jossa haasteena on kuvata ja testata yhteensä 45 erilaista kino- ja 120-filmiä. Nämä artikkelit tulevat muodostamaan suuren tietopankin, joka helpottaa sopivan filmin löytämisessä. Kaikki aikaisemmat arvostelut löytyvät kätevästi täältä: Filmimaratoni

Pekka Keskinen

Filmikuvauksessa innostunut graafinen suunnittelija Helsingin liepeiltä. Intohimona erityisesti 35mm mustavalkofilmit ja mekaaniset kamerat.