Viime vuoden lopulla arvostelin uuden Silberra 200 -filmin, joka oli erittäin positiivinen yllätys. Pihtailin saman filmin hitaampaa ISO 100 versiota valoisammalle vuodenajalle ja tässä taannoin kaivoin Silberran taas kaapista ja lähdin testikuvailemaan.
Laadukas pienpanimofilmi
Silberra on niin sanottu boutique-filmi, vähän niinkuin pienpanimo-olut. Viime aikoinahan markkinoille on tupsahtanut ties mitä kiinnostavia pikkuvalmistajien filmejä, kuten Kosmo Foto, JCH Street Pan, Street Candy ja ties mitä.
Suosittu uutuus
Silberra on näistä yksi niistä tunnetuimmista tai ainakin puhutuimmista. Käyttäjäkokemukset ovat verkkokeskusteluiden ja filmivalokuvausmedioiden perusteella olleet positiivisia eikä minullakaan Silberrasta pahaa sanottavaa ole. Silberra 200 oli yksi miellyttävimmistä filmeistä pitkään aikaan. Odotukset Silberra 100 kohtaan olivat niin ikään suhteellisen korkealla, eikä tässä kyllä tosiaankaan tarvinnut sen kummemmin pettyä.
Silberra Pan 100 -filmin kuvanlaatu ja ominaisuudet
Silberra 200 vaikutti jokseenkin yllätykselliseltä filmiltä sävyjen toistoltaan. Se ei vaikuttanut niin ennalta-arvattavalta kuin monet muut vastaavat mustavalkofilmit. Silberra 100 taas valottuu, ainakin tämän testin perusteella, paljon konventionaalisemmin. Jälki muistuttaa mielestäni enemmän ns. perus mustavalkofilmiä. Mitään erityistä luonteenpiirrettä sillä ei ole. Kontrastia piisaa keskiverrosti ja tarkkuuskin on parempaa keskiluokkaa.
Filmin raekoko
Hitaaksi filmiksi raekoko ei ole erityisen pieni, eli ihan samettisen pehmeään jälkeen siitä ei välttämättä ole — ainakaan käyttämälläni D-76 -kehitteellä 1:1 liuoksella. Jos en paremmin tietäisi ja olisi pakko arvata, veikkaisin tätä joko Agfa APX:ksi tai Fomapaniksi lookkinsa perusteella.
Miltä filmi näyttää?
Yleisfiilis on rapsakka ja retrohtava. Valmistaja kertoo sivuillaan, että filmillä on reippaasti latituudia, eli pelivaraa yli- ja alivalottumisen suhteen. Testikuvien perusteella kuitenkin näyttäisi, että filmi on aavistuksen herkkä palamaan puhki kirkkaimmista valokohdista — ainakin herkemmin kuin jotkut Kodakin ja Ilfordin super-filmit, jotka venyvät ja paukkuvat joka suuntaan muutaman aukon verran. En nyt mene kirkossa kuitenkaan kuuluttamaan näin vähäisen otannan ja kokeilun perusteella.
Helppo mustavalkofilmi skannata
Itse filmikalvo on melko ohut ja kuivuttuaan täysin lättänä, mikä on skannatessa mukava ominaisuus. Filmi ei siis kääriydy takaisin rullalle tai kupruile mihinkään suuntaan. Se myös helpottaa kehitysspiraalille lataamista.
Esimerkkikuvien kalusto
Oheiset testikuvat ovat täysin käsittelemättömiä, suoraan sellaisenaan skannerista tulleita tiedostoja. Kuvausvälineinä toimivat Leica M6 kamera Leica Summaron 35mm f2.8 -optiikalla. Kuvasin filmin ns. boksinopeudella, eli ISO 100 -asetuksilla.
Boutique-filmille tyypilliseen tapaan, saatavuus hieman vaihtelee, joten lisätietojen perään kannattanee suunnata suoraan valmistajan sivuille osoitteeseen https://silberra.com
Silberra Pan 100 esimerkkikuvia
Filmikuvauksessa innostunut graafinen suunnittelija Helsingin liepeiltä. Intohimona erityisesti 35mm mustavalkofilmit ja mekaaniset kamerat.
