Näin onnistuu diojen digitointi LEGO-palikoilla!

Kirjoittajana toimii Miika Rantanen, opiskelija Tampereelta. Hänen kirjoituksensa osoittaa kuinka tarve ja keinot löytävät usein toisensa kun kuvaaja laittaa vaan mielikuvitusta peliin toteutuksessa.

Lisäksi vaikeatkaan kohteet eivät välttämättä vaadi isoa budjettia: tässä digitoinnissa käytetyn kaluston kokonaisarvo ohjelmistoineen on ilman tietokonetta noin 400€. Eikun digitoimaan.

Miten voisin siirtää diat digiaikaan?

Jokin aika sitten tuli katsottua vanhoja dioja. Samalla heräsi ajatus diojen siirtämisestä digiaikaan. Toimivan tekniikan löysin viime kesänä, kun kokeilin negatiivien digitointia kuvaamalla. Filmin asettelu oli liian hidasta, joten digitoinnit jäivät silloin siihen.

Diojen kohdalla asettelu on helppoa, koska kuvan ympärillä on standardikokoiset muovikehykset. Ensimmäinen testirakennelma Legoilla osoitti, että Legojen välityksen on suunniteltu diojen mittojen mukaan.

Prototyypin punaiset Legot tekivät kuviin punaisia heijastuksia, joten tein vastaavan rakennelman valkoisista Legoista vihreällä pohjalevyllä.

Rakennelma ja valaisu

Idea on hyvin yksinkertainen. Salaman jälkeen muutaman sentin päässä on valonmuokkain. Liian lähellä salamaa valonmuokkain on tehoton, jolloin kuvan keskiosa on laitoja huomattavasti kirkkaampi. Pari kerrosta normaalia paperia toimii varsin hyvin.

Dia asetetaan riittävän kauas paperista, jotta paperin epätasaisuudesta johtuvat kuviot olisivat huomaamattomia. Kunnollinen diffuusori antaa tasaisen valon. Eli sellainen kannattaa hommata, jos on paljon dioja digitoitavana. Dia laitetaan lähelle diffuusoria, jotta heijastuksia ei edes teoriassa voisi syntyä.

Kameran asettelu digitointi varten

Kamera asetetaan siten, että kuva-alasta suurin osa täytyy dialla. Reunoja kannattaa jättää vähän kuvaan, koska välillä tulee vinoja kuvia.

Ylimääräinen tyhjä tila kuvan ympärillä ei haittaa, kunhan lopulliseen kuvaan jää riittävästi resoluutiota. Kameralle on hyvä tehdä alusta, joka pitää kameran sijainnin vakiona diaan nähden.

Tarvittava kalusto

Kamera: Nikon d90
Makrolinssi: Nikon 50mm f/1.8D
Loittorengas: Nikon PK-13 loittorengas
Salama: Yongnuo YN560-II
Radiolähettimet: 2 x Yongnuo RF-603N lähetin/vastaanotin
Editointiohjelma: Adobe Lightroom

Työnkulku digitointia varten Lightroomissa

Lightroomista löytyy ominaisuus nimeltä tethered capture (löytyy file-valikosta), jolla voi laukaista kameran USB-kaapelin kautta. Kuvat siirtyvät tällöin suoraan koneelle pikaista editointia varten. Isolta näytöltä on helppo nähdä epäonnistunut kuva, jonka voi ottaa heti uusiksi.

Pystydiat kuvataan vaakatasossa ja käännetään myöhemmin koneella.

Kameran asetukset digitointia varten

• Raakakuvaus päälle
• Aukoksi n. f/8 (suurin osa objektiiveista on tarkimmillaan näillä paikkein)
• Sopivan pieni ISO-arvo esim. 100
• Suljinnopeudeksi nopein, mikä toimii salaman kanssa  (mulla Nikonissa 1/160 sekuntia)
• Kamera kiinni koneeseen ja tethered capture käyntiin.
• Salaman teho säädetään sopivaksi ottamalla kuvia valonmuokkaimesta
• Diasta otetaan kuva. Sitten kuvan ja dian värit pyritään samaan samanlaisiksi
• Kännykän näyttö valkoisena toimii hyvänä alustana diojen katseluun

Suorakuvaus Lightroomissa

Ensimmäisellä kerralla tehtävien asetusten tekeminen vie aikaa. Lightroomissa painamalla D:tä pääsee develop-tilaan. Valkotasapaino on jo saatu edellisessä vaiheessa, joten sen voi asettaa suoraan ohjelmaan.

Ensimmäinen kuva tehdään mahdollisimman samanlaiseksi dian kanssa. Toiseen kuvaan ladataan edellisen kuvan asetukset painamalla previous. Asetusten hienosäädön jälkeen palataan ensimmäiseen kuvaan ja ladataan edellisen kuvan asetukset.

Kun hyvät asetukset löytyvät, tallennetaan asetuksista preset, jotta jatkossa päästään nopeasti vauhtiin.

Mitä hyötyä on suorakuvauksesta?

Kuvat otetaan etänä koneelta, jotta kamera ei heilahtaisi laukaisimen painamisesta. Ensimmäiseen kuvaan ladataan preset. Painamalla R pääsee suoristamaan sekä rajaamaan kuvan. Tämän jälkeen työ automatisoituu. Otetaan kuva. Kuvan latauksen aikana voi vaihtaa seuraavan dian ainakin mun koneen nopeudella. Kuvaan ladataan edellisen kuvan asetukset.

Sitten tehdään rajauksen sekä suoristuksen hienosäätö.

Kuvien arvostelu ja lajittelu Lightroomissa

Viimeisenä kuvalle annetaan tähtiarvostelu
1 tähti   =  Poista kuva lopuksi
2 tähteä =  Ok kuva, ota parempi kuva joskus (en käytä tätä, sillä otan uuden kuvan heti)
3 tähteä =  Hyvä kuva, eteenpäin (ei mitään tekemistä alkuperäisen kuvan laadun kanssa)

Arkistoinnin työnkulku

Kun erä dioja on digitoitu, painamalla G pääsee katsomaan kaikki kuvat. Attribute → 1 tähti näyttää huonot kuvat, jotka poistetaan tässä vaiheessa.

Sitten katsotaan, että kuvien lukumäärä täsmää. Kun kuva puuttuu jostain välistä, otetaan uusi kuva ja raahataan se paikalleen. Lopuksi kuvat nimetään uudelleen painamalla F2. Kuvat kannattaa nimetä järjestysnumeron mukaan, jolloin unohtuneet kuvat pysyvät uudella paikallaan exportin jälkeenkin.

Kuvankäsittely

Ali- tai ylivalottuneen kuvan valotuksen olen kuvan ottamisen jälkeen korjannut, muuten olen antanut kuvien olla. Digitointiurakan jälkeen voi sitten syventyä kuvien editointiin. Tosin kuvien pitäisi vastata jo diojen laatua, joka on riittänyt tähän asti.