Tässä artikkelissa pikakelaamme eri kameravaihtoehtoja. Keskitymme yleisimpiin formaatteihin.
Filmikuvauksen aloittaminen on helppo juttu, vaikka se voikin digikuvaukseen tottuneelle vaikuttaa kovinkin eksoottiselta harppaukselta. Tarvitset käytännössä vain kameran, filmiä ja hieman taustatyötä.
Tässä artikkelissa käymme läpi konkreettisia neuvoja miten ja missä kehittää filmit. Käytännössä vaihtoehtoja on kaksi — filmit voi joko kehittää itse tai viedä labraan.
Pekka Keskinen on ottanut haasteekseen kuvata ja testata mahdollisimman montaa erilaista kino- ja 120-filmiä. Hänen kirjoittamansa artikkelit muodostavat suuren tietopankin, joka helpottaa sopivan filmin löytämisessä.
Tässä artikkelissa esitellään filmikuvaamisen aloittaminen kinofilmin kannalta, sillä se on tällä hetkellä yleisin filmiformaatti ja kinofilmille sopivia kameroita on eniten ja helpoiten saatavilla.
Kotioloissa voi kehittää (melkein) mitä tahansa filmejä. Mustavalkokehitys on todella helppoa ja ennenkaikkea halpaa. Tällä videolla Kameratorin Nuno näyttää miten mustavalkofilmin kehitys tapahtuu.
Filmin paluu liittynee analogisten asioiden yleiseen uudelleen tulemiseen. Onko se kenties vastareaktiota voimakkaalle digitalisoitumiselle?
Filmi- ja digikuvaamisen eroavaisuuksia on huikea määrä, joista osa on itsestäänselviä. Jotkin seikat taas ovat aivan pieniä yksityiskohtia ja aivan henkilökohtaisesta kokemuksesta kiinni.
Meidän valokuvauksen peruskurssissa on 13 osaa, joissa opit valokuvauksen alkeet, kuten valotuksen säätämisen ja syväterävyyden hallinnan.
Kuvankäsittelyn alkeiden taitaminen on olennainen osa valokuvauksen opettelua. Etenkin RAW-kuvien kohdalla kuvankäsittelyn tuomat mahdollisuudet ovat huimat.
Valokuvan valaisu määrittelee miltä kuva tuntuu ja näyttää. Valaisun taitava kontroloiminen onkin yksi valokuvaajan tärkeimmistä taidoista.
