Pekka Keskinen, eli @attempts_at_35mm on ottanut haasteeksi kuvata ja testata yhteensä 45 erilaista kino- ja 120-filmiä. Hänen kirjoittamansa artikkelit tulevat muodostamaan suuren tietopankin, joka tulee helpottamaan sopivan filmin löytämisessä. Pekan kokeilut kertovat mihin tilanteisiin kukin filmi sopii ja millainen niiden luonne on muun muassa kontrastin, rakeiden ja sävyjen osalta.
Mustavalkoiset kinofilmit
Ilford HP5 400
Mustavalkofilmi, joka sopii prässättäväksi todella hyvin. Näin monikäyttöinen filmi mahdollistaa öisen hiippailun jopa ilman jalustaa.
Ilford Delta 3200
Parhaimmillaan Delta 3200 luo erittäin kivan näköistä kontrastia. Kuvanlaatu on hyvin rouheaa, muttei jostain syystä ihan niin mukavan näköistä kuin vaikka Kodak Tri-x:ssä.
JCH StreetPan
Tässä on tosi kontrastin ystäville melkolailla sopiva mustavalkofilmi! Filmissä on hyvä balanssi rosoisuuden ja pehmeyden välillä. Nimihän jo itsessään viittaa voimakkaasti katukuvaukseen, jollaiseen tämän itsekin näkisin hyvin soveltuvan.
Silberra Pan 200
Silberra Pan 200 vaikuttaisi ensinäkemältä olevan aavistuksen yllätyksellisempi, eikä niin kliininen filmi. Mikään lomo-levelin filmi ei ole kyseessä, mutta ehkä vähän taiteellisempaa suuntaa se kuitenkin edustaa.
Agfa APX 400
APX on erittäin hienostunut ja legitiimi mustavalkofilmi. Kuvanlaatu osoittautui itse asiassa niin miellyttäväksi, etten pahemmin varmasti erottaisi sitä jos joku ihan sokkotestillä pyytäisi vertaamaan vaikka Kodak Tri-X:ään.
Kodak Tri-X 400
Tri-X:ssä on yksi mukavimman näköisistä raekoostumuksista mitä olen ikinä nähnyt. Tri-X tunnetaan monikäyttöisenä filminä, jota voi yli- tai alivalottaa, prässätä ja opettaa tanssimaan.
Kodak T-max 400
Pääpiirteittäin voisi sanoa, että T-Max 400 on huomattavasti hienorakaisempi ja tarkempi kuin Tri-X.
Ilford FP4+ 125
Hitaille filmeille tyypilliseen tapaan FP4+ on hyvin hienorakeinen, mutta fiilikseltään noin muuten hyvin klassisen näköinen filmi.
Agfa APX 100
Jos taas haluaa vähän rouheamman filmin, mutta Tri-X ei nappaa, APX 100 lienee oiva valinta.
Ilford Pan F+ 50
Pan F:n kuvanlaatu on kaikin puolin huippuluokkaa. Hienorakeisuutensa ansiosta Pan F:stä saa tehtyä vaivatta suurennoksia, ilman että rakeisuus pääsisi liiaksi haittaamaan. Ilford Pan F on varmasti yksi suosikkifilmeistäni.
Ilford Delta 100
Kyseessä on siis erittäin tarkka ja siisti filmi. Delta 100 sopii kaikkeen kuvaamiseen todella hyvin ja varmasti parhaimmillaan sen on potrettifilminä. Kontrastia Delta 100:ssa on juuri sopivasti.
Silberra Pan 100
Hitaaksi filmiksi raekoko ei ole erityisen pieni, eli ihan samettisen pehmeään jälkeen siitä ei välttämättä ole. Yleisfiilis on rapsakka ja retrohtava.
Fomapan 100
Yleensä hitaat ISO 100 filmit ovat melko rakeettomia, mutta Foman tapauksessa en edes vaivautunut odottamaan mitenkään silkkisen sileää jälkeä. Jälki on siis suhteellisen rakeista ja nuhjuista.
Fomapan 200
Fomapan 200 oli testailujeni perusteella vähän niin kuin Fomapan 400, mutta sävyntoistoltaan aavistuksen miellyttävämpi.
Fomapan 400
Jos tarkkuudesta ja Ansel Adams -henkisestä samettisuudesta pitää, Fomapan 400 ei ole oikea valinta. Sen sijaan, jos räkäisyyden suhteen ei ole ihan nökönuuka tai jos vähän rouheampi retro-lookki on hakusessa, istuu Fomapan 400 kuin nenä päähän.
Värinegatiivifilmit
Kodak Gold 200
Edullinen yleisfilmi, jonka värit ovat voimakkaat ja vivahteikkaat. Rakeisuutta filmistä löytyy jonkin verran. Se ei ole niin rakeeton kuin vaikka Ektar, mutta melkein.
Kodak Portra 800
Jos etsit vähäiseen valoon sopivaa filmiä, Portra 800 on erittäin hyvä vaihtoehto. Hinta-laatu -suhde on enemmän kuin kohdillaan, ottaen huomioon filmin suorituskyvyn ja kuvanlaadun.
CineStill 800T
Kyseessä on nopea ja värimaailmaltaan rikas, iso 800 värinegatiivifilmi. Cinestillin värit, tunnelma ja kuvanlaatu ovat omaa luokkaansa. Rakastan tällaisia filmejä, jotka näyttävät sellaisinaan täydellisiltä.
Kodak Ektar 100
Ektar se on erittäin tarkka, lähes rakeeton filmi. Ektaria saa ainoastaan ISO 100 -herkkyydellä, joten se tykkää valosta. Kyseessä on nykypäivän standardeilla hidas filmi. Itselleni tulee Ektarista kesä mieleen. Mielestäni se sopii kaikista parhaiten esim. matkusteluun ja fiilistelyyn aurinkoisissa ja värikkäissä kohteissa.
Mustavalkoiset 120-filmit
JCH Street Pan 400
JCH Street Pan 400 on Bellamy Huntin, eli Japan Camera Hunterin lanseeraama katukuvaukseen suunnattu korkealaatuinen mustavalkofilmi, jossa on luontaisesti erittäin korkea kontrasti.
Ilford Delta 3200
Delta 3200:n suurin myyntivaltti lienee juuri sen näennäinen herkkyys, jolloin sen voisi kuvitella sopivan hyvin hämäriin olosuhteisiin.
Ilford XP2 Super
XP2 on erinomainen valinta sellaisille kuvaajille, jotka haluavat kokeilla mustavalkokuvaamista, mutta joilla ei ole omalla paikkakunnallaan muita kuin värikuvien kehitysmahdollisuuksia.
Fomapan 100
Yleensä hitaat ISO 100 filmit ovat melko rakeettomia, mutta Foman tapauksessa en edes vaivautunut odottamaan mitenkään silkkisen sileää jälkeä. Jälki on siis suhteellisen rakeista ja nuhjuista.
Fomapan 200
Fomapan 200 oli testailujeni perusteella vähän niin kuin Fomapan 400, mutta sävyntoistoltaan aavistuksen miellyttävämpi.
Fomapan 400
Jos tarkkuudesta ja Ansel Adams -henkisestä samettisuudesta pitää, Fomapan 400 ei ole oikea valinta. Sen sijaan, jos räkäisyyden suhteen ei ole ihan nökönuuka tai jos vähän rouheampi retro-lookki on hakusessa, istuu Fomapan 400 kuin nenä päähän.
Värilliset 120-filmit
Kodak Ektar 100
Ektar se on erittäin tarkka, lähes rakeeton filmi. Ektaria saa ainoastaan ISO 100 -herkkyydellä, joten se tykkää valosta. Kyseessä on nykypäivän standardeilla hidas filmi. Itselleni tulee Ektarista kesä mieleen. Mielestäni se sopii kaikista parhaiten esim. matkusteluun ja fiilistelyyn aurinkoisissa ja värikkäissä kohteissa.
Fujifilm Fujicolor Pro 160NS
Fuji 160NS tuli markkinoille vuonna 2004, eli kyseessä ei ole varsinaisesti mikään perinnefilmi. Se on alkujaan suunnattu hää- ja muotokuvaukseen sekä kaupalliseen kuvaukseen, mutta se sopii tietenkin myös yleiskäyttöön vallan mainiosti.
CineStill 800T
Illalla kuvatut katumaisemat ja hämärät sisätilat tunnelmavalaistuksineen näyttävät CineStillillä parhaimmalta. Filmi on valkotasapainotettu sisätilavalaistukselle ja kyseessä on sen verran herkkä filmi, että hämärässä kuvaaminen onnistuu hyvin.
Mistä filmiä voi ostaa?
Kaikkia testattuja filmejä on myynnissä Kameratorin kautta.
Tekijästä
Pekka Keskinen on filmikuvauksessa innostunut graafinen suunnittelija Helsingin liepeiltä. Intohimona erityisesti 35mm mustavalkofilmit ja mekaaniset kamerat.
