18 joulu

Filmimaratoni alkaa — testaamme ja analysoimme 42 eri filmiä

Kuulun siihen ihmisryhmään, joka yleensä kuvaa aina yhdelle ja samalle filmille. Ne ajat ovat ainakin toistaiseksi nyt takana päin, sillä potkaisimme vähän aikaa sitten käyntiin projektin nimeltä Filmimaratoni, jonka aikana testaamme ja analysoimme peräti 42 eri filmiä. Lähiviikkojen ja -kuukausien aikana kuvaan jokaista filmiä yhden rullan kerrallaan ja postaan niistä kaikista arvion ja näytekuvat.

 

Idea lähti jokunen aika sitten kun juttelin filmikuvauksesta Kameratorin Juhon kanssa, kenet saatatkin tunnistaa muun muassa kuuluisasta Save Analog Cameras -hankkeesta. Tuumimme, että englanniksi löytyy kyllä paljon resursseja, mutta suomeksi esim. filmiarvosteluita ei niinkään löydy vaikka kuinka googlettaisi. Suomessa kuitenkin on melko vanha filmiskene, joten tämä puute olisi oitis oikaistava. Kaiken lisäksi Suomi on olosuhteittensa puolesta sellainen maa, joka asettaa tiettyjä vaatimuksia filmivalinnoille. Vaikka täällä toki aurinko vähän aikaa kesällä pilkottaakin, esim. Ektar 100 ei välttämättä ole meidän oloihin niin hyvin sopiva valinta kuin joku vähän nopeampi filmi. Voisin kuvitella, että joku jenkkiläinen arvostelija Californiasta saattaisi kokea Ektarin ominaisuudet hieman eri tavalla kuin joku Korson Lidlin parkkipaikalla räntäsateessa seisova filmikuvaaja.

Päätettiin siis ottaa kertaheitolla testiin kutakuinkin kaikki tällä hetkellä liikkeistä löytyvät filmit, mukaanlukien sekä väri- että mustavalkofilmit (35mm ja 120-rullafilmit). Jokunen filmi ollaankin jo saatu näytekuvineen postattua ja esim. upouuden Silberran testirulla paljasti jo jotain kiinnostavaa. Testipäivänä sattui nimittäin tietenkin olemaan sangen ankea sää, mutta jostain syystä filmin sävyskaala näyttikin sopivan yllättävän hyvin ankealle säälle ja kuvista tuli huomattavasti siedettävämpiä kuin olisi voinut puitteiden perusteella odottaa. Tähän mennessä tehdyt arvostelu löytyy täältä: Filmimaratoni

 

Moni ei tiedä, että filmejä edes valmistetaan tänä päivänä

Toinen oikaisua vaativa seikka on se, että edes moni valokuvaaja ei tiedä, että filmejä ylipäänsä edes valmistetaan enää. Homman nimi on kuitenkin se, että filmille kuvaaminen on tehnyt come backin, vaikka onkin vielä vähän marginaalisempi valokuvausmuoto kuin digikuvaus. Voin tunnustaa, etten itsekään pari vuotta sitten tiennyt, että filmejä vielä valmistetaan. Muistan vielä hyvin kun kaivoin vintiltä vanhan filmikamerani ja luulin, ettei siihen saa enää filmiä. Väärässäpä olin. En tosin ole ainoa. Kulkiessani vanha kamera kaulassa, moni ihminen kysyy että vieläkö tuohon vehkeeseen saa filmiä jostain. Monet ihan ansioituneet valokuvaajatkin ovat samaa kyselleet.

 

Voikin siis olla yllättävää miten paljon erilaisia ja hienoja filmejä markkinoilta löytyy. Yhtä yllättävää voi olla se, että uusia filmejä tuntuu tupsahtavan koko ajan vain lisää. Mikä siis parempi keino esitellä tätä kirjoa kuin ottaa rulla kerrallaan yksi jokaista ja tehdä jokaisesta analyyttinen vertailu näytekuvineen päivineen. Todella moni tuntuu innostuvan filmikuvauksesta saadessaan tietää, ettei se ole täysin kuollut ja kuopattu valokuvauksen muoto. Moni on ehkä joskus miettinyt filmin kokeilemista, mutta epäilys vaivalloisuudesta varmasti arvelluttaa.

Kunnostettuja vintage-kameroita saa hankittua erittäin edullisesti ja helposti ja kaikki muukin tarvittava, kuten filmit saa tilattua tai ostettua helpommin kuin moni kuvittelee. Kehityspalveluitakin löytyy kyllä ja iso osa filmikuvaajista innostuu kehittämään itse omat negansa, joka minunkin mielestäni kuuluu tähän hupiin kyllä olennaisesti (halpaa ja helppoa). Filmivalikoimakin on huomattavasti suurempi kuin voisi kuvitella ja jokaiseen makuun löytyy jotain siistiä. Jotkut tykkää rakeisesta lookista ja jotkut retro-henkisistä pastellisävyistä.

Oma ikisuosikkini on perinteinen Kodak Tri-x 400 -mustavalkofilmi, joka näyttää aina vaan yhtä ajattoman tyylikkäältä ja klassiselta. Vaikka kuinka vinguttaisin Photoshoppia, en ikinä pystyisi simuloimaan sellaista fiilistä keinotekoisesti. Ehkä tämän filmimaratonin ansiosta löydän vielä uuden suosikkifilmini, kun kerran mahdollisuus avautuu kokeilla suunnilleen kaikki filkkoja mitä kaupasta saa.

Muistakaa kommentoida ja ottaa osaa, jos haluatte ehdottomasti meidän testaavan jotain tiettyä filmiä!

Pekka Keskinen

Filmikuvauksessa innostunut graafinen suunnittelija Helsingin liepeiltä. Intohimona erityisesti 35mm mustavalkofilmit ja mekaaniset kamerat.