Tunnistin aikaisemmin itse parhaiten Harri Rauhanummen Linnan Juhlakuva -yrityksestä, jossa hän tekee työnsä kauniin ajattomilla hääkuvilla. Tästä syystä oli todella hauska tutustua Harrin tyyliin monipuolisemmin tämän haastattelun muodossa. Harri on kansainvälisesti palkittu hääkuvaaja, joka asuu Tyrnävällä. Häitä hän kuitenkin kuvaa kaikkialla.
Kuinka kiinnostuit valokuvauksesta?
Jo pienenä papan filmikamera kiinnosti ja ihailin sitä usein, kun vierailimme isovanhempien luona. Myös ensimmäisen oman kamerani sain papalta 10 vuotiaana, mutta innostuin kuvaamisesta kunnolla vasta lakkiaislahjaksi saadun ensimmäisen digikamerani myötä. Se oli Casion pokkari. Nykymittapuulla kuvanlaatu oli surkea ja kamera oli todella hidas, mutta ei se maisemakuvauksessa haitannut. Tärkeintä oli, että sain kuvata sydämeni kyllyydestä eikä “filmi” maksanut mitään.
Millainen koulutus sinulla on, vai oletko täysin itseoppinut valokuvaaja?
Minulla on taloustieteiden koulutus. Valokuvauksen olen opiskellut itsenäisesti kokeilemalla, lukemalla, katsomalla tutorial-videoita ja muutamilla lyhyillä kursseillakin olen käynyt. Alkuaikoina hain tietoa myös valokuvafoorumeilta, mutta harvoja auttavia poikkeuksia lukuunottamatta foorumeille on lähinnä pesiytynyt trolleja, joten jätin foorumit kokonaan.
Nykyään on aloitteleville kuvaajille myös Facebook-ryhmiä. Voisin kuvitella, että siellä meno on asiallisempaa kun ihmiset ovat omilla nimillään kommentoimassa.
Kuvaile millainen tyyli sinulla on valokuvaajana?
Tämä on vaikea. Kerron omilla sivuillanikin, etten osaa kuvailla tyyliäni. Valokuvaajana tyylini on rauhallinen ja pyrin ennemmin luomaan luottamussuhteen kuvattavaan kuin käskyttämään ja ohjaamaan voimakkaasti.


Kuinka valmistaudut hääpäivään kuvaamiseen?
Kun kuvaa häitä työkseen, valmistautuminen on jatkuvaa ja siitä on oikeastaan tullut jo tietynlainen elämäntapa. Kesä on Suomessa hääkuvaajan tärkein sesonki, joten valmistautuminen kesään alkaa jo sillä, etten esimerkiksi varaa lomamatkoja tai sovi menoja vaikkapa kavereiden mökeille kesäviikonlopuille.
Lähtökohtaisesti pyrin pitämään (kesä)viikonloput varattuna hääkuvauksille.
Olen kuvannut häitä vuodesta 2007 asti ja yhden kerran olen joutunut kuvaamaan häät Buranan voimalla kuumeessa. Vastaavan tilanteen en toivoisi toistuvan. Niinpä terveydestä huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää kun tietää, että tulevana viikonloppuna on häät kuvattavana. Tämäkin on sitä jatkuvaa valmistautumista hääkuvaukseen.
Valmistautumiseen liittyy myös paljon pieniä rutiininomaisia tehtäviä. Tyhjennän muistikortit, lataan kameroideni akut sekä valitsen objektiivit, joita aion tuona päivänä käyttää. Kun olen varmistanut laitteiden toiminnan, pakkaan kaikki valmiiksi reppuuni, josta jo löytyy muu tarpeellinen pikkutavara (puhdistusliinat, lisämuistikortit jne).
Tärkeä osa valmistautumista on myös häitä edeltävä yö. Hyvien yöunien jälkeen pitkä kuvauspäivä ei tunnu niin raskaalta ja pystyt antamaan itsestäsi enemmän. Jos häät ovat kaukana kotipaikkakunnaltani, niin yleensä matkustan jo edellisenä päivänä, ettei minun tarvitse aloittaa hääpäivää matkustamalla useita tunteja.
Samalla annan itselleni pelivaraa jos vaikka auto rikkoutuu tai juna tai lentokone on myöhässä. Kun on liikkeellä päivän etukäteen, niin tämmöiset asiat eivät johda katastrofiin kuvauksen suhteen. Pyrin myös tapaamaan kaikki asiakkaani ennen hääpäivää. Tämä valmistaa minua kuvaukseen, mutta helpottaa myös asiakkaitani olemaan kamerani edessä kun emme ole enää täysin tuntemattomia hääpäivänä.
Mikä on itsellesi tärkeintä häiden kuvaamisessa?
Tyytyväinen asiakas. Ja tietysti se, että saa tehdä työkseen sitä, mistä oikeasti nauttii. Se on minun ja asiakkaan etu. Työstään motivoitunut tekee aina pakkopullapuurtajaa parempaa jälkeä olipa kyseessä sitten mikä tahansa työ.


Ketä kuvaajia sinä itse ihailet, ja miksi juuri näitä?
Toinen erittäin, erittäin hankala kysymys. Olen aina ollut todella huono fanittamaan. Minulla ei esimerkiksi ollut yläasteella bändi-idolia eikä koskaan ketään urheilijaa esikuvana. Ehkä osin siksi, että minut kasvatettiin tekemään ja ajattelemaan itse. Toisekseen maailmassa on älyttömän monta älyttömän taitavaa valokuvaajaa. Jos joku kuvaaja pitää nimeltä mainita, niin sanon Chris Weeks, sillä osittain hänen kuvat saivat minut vuosia sitten menemään filminkehityskurssille ja kiinnostumaan katukuvauksesta, joka edelleen on lempipuuhaani, kun olemme lomailemassa vaimoni kanssa.
Toinen nimeltä mainitsemisen arvoinen kuvaaja voisi olla Terry Richardson. Yllätyin, kun ensimmäisen kerran näin hänen asiakasportfolion. Olin kuvitellut, että Terryn räävitön tyyli ja pelkistetyt, jopa karut kuvat eivät voisi olla kauempana muotimaailmasta.
Sitten jotkut kuvaajat ovat jääneet mieleeni ehkä enemmänkin kuvaamiensa aiheiden ja henkilöiden vuoksi, kuin pelkästään heidän tyylinsä vuoksi. Tästä hyvä esimerkki on Chi Modun valokuvat räppi-ikoneista, kuten 2pac, Ice Cube ja Snoop Dog.
Oikeastaan voisi sanoa, että ihailen valokuvaajia, jotka pystyvät luomaan kiinnostavia kuvia pelkästään kameralla. Siis rehellinen valokuva ilman kikkailuja Photoshopissa. Usein vieläpä mustavalkoisena. Call me a purist.
Mihin viimeaikaiseen kuvaasi olet erityisen tyytyväinen ja miksi?
Voiko omiin kuviin olla koskaan tyytyväinen, heh. Olen tyytyväinen tähänä sarjaan, jonka kuvasin maailman pohjoisimmalle katuvaatemerkille. Olen tyytyväinen, sillä mielestäni kuvat sisältävät Kaira Clothingin henkeä ja viestivät brändin sanomaa.


Jokerina voisi olla tämä. Joku olisi saattanut thumbnailin perusteella heittää roskiin, mutta itse tykkään rosoisuudesta ja mustan ja valkoisen luomasta rytmistä.

Lisää Harrin töitä löytyy täältä:
Linnanjuhlakuva.fi / Tumblr / Portfolio

Kamerakoulun ilmaiset valokuvauskurssit auttavat sinua ottamaan parempia kuvia. Opastamme kameran käytössä ja annamme käytännönläheisiä vinkkejä kaikentasoisille valokuvaajille.