Histogrammin ymmärtäminen ja käyttö aloittelijalle

Digiaikana meidän on mahdollista saada hyvä käsitys miltä kuva näyttää jo sen ottohetkellä. Osa sattumanvaraisuudesta, joka filmille kuvaamiseen liittyy on nyt kadonnut. Digiaika on tuonut mukanaan monia valokuvaajaa helpottavia työkaluja, kuten histogrammin, jonka tulkintaa ja käyttöä käymme tässä jatkokurssin artikkelissa ja ylläolevalla videolla läpi.

Histogrammi osoittaa graafisesti kuinka kuvan valotusarvot ovat jakautuneet. Tämä näppärän apuvälineen saa näkymään kameran takanäytölle tai jopa elektronisen etsimen sisälle. Histogrammin käyttäminen saattaa alkuun tuntua vaikealta, mutta sen käyttö ja tulkinta on lopulta yksinkertaista, kunhan pääsee alkuun. Esimerkiksi ylivalottuneen kohdan tai vahvasti alivalottuneen kuvan huomaa helposti histogrammia vilkaisemalla.

Valotuksen arviointi

Valotuksen arviointi pelkkään takanäyttöön luottaen on monissa tapauksissa huono idea. Kamera saattaa esimerkiksi säätää näytön kirkkautta automaattisesti, joka tekee arvioinnista epäluotettavaa. Takanäyttö saattaa esimerkiksi hämärässä olla kirkkaampi, joka saa kuvat näyttämään hyvin valottuneilta, vaikka ne eivät todellisuudessa sitä olisikaan. Tämä saattaa aiheuttaa jälkikäteen ikäviä yllätyksiä, kun huomaa, että kuvat ovatkin voimakkaasti alivalottuneita.

Kameran takanäytön tihrustaminen kirkkaassa auringonpaisteessa saattaa myös olla vaikeaa. Molemmissa tapauksissa ratkaisuna on histogrammin tarkastaminen ja kuvan valotuksen arviointi sitä kautta.

Histogrammin tulkinta

Histogrammissa tummat arvot ovat vasemmalla, kirkkaat oikealla ja keskisävyt niiden välissä. Alkuun tärkeintä on tarkkailla histogrammin oikeanpuolista reunaa. Jos täällä on iso piikki, joka leikkaantuu ennen histogrammin päättymistä on kuva puhkipalanut jostain kohdasta. Tämä tarkoittaa, että tietty osa kuvasta ei sisällä informaatiota vaaleissa sävyissä. Mikäli histogrammi päättyy ennen reunaa on kuvassa kaikki informaatio tallella.

Esimerkkejä erilaisista valotuksista histogrammin kanssa

Mikäli iso osa histogrammista painottuu vasemmalle on kuvassasi paljon mustaa ja tummia sävyjä. Tällöin voi olla hyvä idea käyttää valotuksen korjausta ja valottaa kuva vaaleammaksi. Muista kuitenkin, että esimerkiksi yökuvissa histogrammin kuuluu näyttää juuri tältä, kuten kohta huomaamme esimerkkien kautta.

Ei siis ole olemassa mitään tiettyä täydellistä histogrammin muotoa, joka sinun tulisi aina saavuttaa. Histogrammi ainoastaan kertoo kuinka kohteen sävyt ovat jakautuneet ja tämä tulee luonnollisesti vaihtelemaan kuvauskohteiden mukaan.

Vaaleat näkymät (high key)

Kun olet valokuvaamassa maisemaa tai asetelmaa, jossa on paljon vaaleita sävyjä kuuluu histogrammin painottua oikeanpuoleiseen reunaan. Kuitenkin ilman, että histogrammi katkeaa. Jos haluat kuvan olevan vaalea ja heleä, mutta histogrammi painottuu keskelle on tällöin kuvassa olevat vaaleat sävyt liian harmaita ja tunkkaisia haluttuun lopputulokseen nähden.

Paljon tummia sävyjä (low key)

Histogrammin painautumisesta vasemmalla ei tarvitse heti huolestua, etenkin mikäli on kuvaamassa yöllistä maisemaa, jossa on paljon tummia sävyjä. Toisaalta kannattaa olla varovainen, ettei kaikki tummat sävy ole täysin mustia ja niin sanotusti tukossa.

Paljon kontrastia sisältävä maisema

Valokuva jossa on yhtä aikaa paljon vaaleita ja tummia sävyjä tarkoittaa, että siinä on paljon kontrastia. Histogrammissa tämä näkyy kahtena erillisenä huippuna. Paljon kontrastia ja sävyeroja sisältävissä kuvissa ei ole juurikaan keskisävyjä.

Miltä näyttää matala kontrasti kuvassa?

Matala kontrastisessa kuvassa histogrammi on lyhyempi, eikä yllä reunoihin saakka. Tällöin kuvassa ei ole ollenkaan kirkkaita huippuvaloja tai syviä mustia, joka tarkoittaisi korkeaa kontrastia. Matala kontrastisessa kuvassa kaikki sävyt ovat pakkautuneet pienemälle alueelle.

Koska histogrammia kannattaa käyttää?

Valokuvaajana on hyvä ymmärtää histogrammin perusteet ja sen kautta hahmottaa koska valotusta kannattaa sen perusteella muuttaa. Mitään täydellisen muotoista histogrammia ei ole olemassa, vaan lopulta ainoastaan sinä tekijänä päätät miltä haluat kuvasi näyttävän. Histogrammi on kuitenkin kätevä työkalu valotuksen arviointiin.

Kuvausreissulla on hyödyllistä pitää silmällä kuvien histogrammia. Jos huomaat vahvasti painottuneen histogrammin, joka ei ole tarkoituksen mukaista, voit heti ottaa uuden kuvan ja tehdä tarvittavat muutokset valotukseen.

Histogrammin hyödyntäminen kuvankäsittelyssä

Kuvankäsittelyssä histogrammi kertoo samat asiat, joten sen osaamisesta on silläkin puolella hyötyä. Histogrammin antamaa tietoa voi käyttää hyödykseen kun korjaa kuvan valotusta kuvankäsittelyssä. Histogrammi on varmin tapa tulkita, että valokuvan lopullinen valotus vastaa omaa näkemystä.

Kannattaa myös käydä lukemassa meidän artikkeli histogrammin hyödyntämisestä kuvankäsittelyssä: Histogrammin käyttäminen Lightroomissa

Haluatko oppia lisää valokuvauksesta?

Tämä artikkeli kuuluu osaksi meidän ilmaista jatkokurssia. Hyvien valokuvien ottaminen vaatii luovaa silmää ja vankkaa perustietoa. Meidän jatkokurssi kattaa nämä molemmat osa-alueet ja opastaa sinut aloittelijalta edistyneeksi harrastajaksi. Meidän jatkokurssi sisältää seuraavat jaksot: