26 helmi

Ilford FP4+ mustavalkofilmi (35mm)

Tällä kertaa tutkailtavana on pitkästä aikaa yksi hitaampi filmi. Nyt kun pahin kaamos alkaa jo olemaan takana päin ja kevätkin pikkuhiljaa koittaa, ei tarvitse turvautua pelkästään nopeisiin filmeihin. Viime viikonloppuna päätin ottaa testiin Ilford FP4+ -mustavalkofilmin, jonka ISO-herkkyys on 125.

 

HP5+:n hitaampi rinnakkaismalli

Ilford on erikoistunut mustavalkofilmeihin ja kaikille ei välttämättä ole päivänselvää mitä eroa niillä kaikilla on. Pääasiallisesti Ilfordin filmit voidaan jakaa kahteen ryhmään: Delta -filmeihin ja Plus -filmeihin. Delta -sarjan filmit edustavat nykyaikaista raeteknologiaa (T-rae) ja ovat ikäänkuin Ilfordin vastine Kodakin T-max -sarjalle. Ilfordin lippulaivafilmi HP5+ taas edustaa perinnemallistoa vastaten kutakuinkin Kodak Tri-X:ää. Nyt testissä ollut FP4+ kuuluu tähän jälkimmäiseen sarjaan ja on ikäänkuin sukua suositulle HP5+:lle. FP4+ on tavallaan HP5+:n hitaampi versio. Delta -sarjan filmit ovat yleisesti ottaen hienojakoisempia ja pienirakeisempia kuin Plus -sarjan. Hitaille filmeille tyypilliseen tapaan FP4+ on hyvin hienorakeinen, mutta fiilikseltään noin muuten hyvin klassisen näköinen filmi, eikä niin ultra-kliininen kuin vaikka Delta 100.

 

Samettinen tunnelma kirkkaille päiville

Hienorakeisuutensa ansiosta FP4+ sopii hyvin vähän isompienkin printtien tekemiseen ja erityisesti aurinkoisille päiville. Jos filmille kuvatessa haluaa luoda sumean taustan efektiä, eli siis bokehia, kannattaa suosiolla valita hitaammanpuoleinen ja hienorakeinen filmi, jolloin kirkkaassakin säässä voi kuvata isommalla aukolla. Omasta mielestäni rakeisuus (joka on nopeille filmeille tyypillinen ominaisuus) ja bokeh eivät välttämättä ole esteettisesti erityisen yhteensopiva ratkaisu. Tällaisella hitaalla filmillä saa huomattavasti samettisemman vaikutelman aikaiseksi, joka sopii myös sumeisiin taustoihin.

 

Välineet ja kehitys

Kuvausvälineinä näissä kuvauksissa toimi rakas Olympus OM-2n. Käytin sekä 35mm f2.8 että 50mm f1.8 -objektiiveja. Kehitin negat itse kotosalla Kodak D-76 kehitteellä, 1:1 sekoitussuhteella. Vaihtoehtona olisi ollut myös Rodinal, mutta sille tyypillinen rosoisuus ei mielestäni sopinut näihin kuviin, joten päädyin hieman pehmeämmän rakeen antavaan D-76 -kehitteeseen.

 

50mm f1.8 täydehköllä (saattoi olla myös f2.8) aukolla kuvattu potretti keskellä kirkasta päivää. Oli kirkas, mutta aavistuksen pilvinen päivä. Pilviharson läpi paistava aurinko loi hattaramaisen ja pehmeän hajavalon, joka sopii potretteihin täydellisesti.

 

Toinenkin esimerkki suurella aukolla keskellä päivää kuvaamisesta.

 

Osa kuvista oli suoraan skannerista tulleena hieman platkuja kontrastin puolesta, mutta jälkikäsittelyssä lisätty kontrasti, joka mm. tähän kuvaan on tehty, toimii oikein hyvin.

 

Sisätiloissa ISO 125 ei ole täysin optimi, mutta onnistuu toki. FP4+:ssa on näköjään sen verran valotuslaajuutta, että sisätiloissakin siihen piirtyy kattava sävyskaala.

 

Ilford FP4+ -filmiä myy Kameratori ja sitä voi ostaa täältä.

Filmimaratoni

Minulla on tällä hetkellä käynnissä filmimaratoni, jossa haasteena on kuvata ja testata yhteensä 45 erilaista kino- ja 120-filmiä. Nämä artikkelit tulevat muodostamaan suuren tietopankin, joka helpottaa sopivan filmin löytämisessä. Kaikki aikaisemmat arvostelut löytyvät kätevästi täältä: Filmimaratoni

Pekka Keskinen

Filmikuvauksessa innostunut graafinen suunnittelija Helsingin liepeiltä. Intohimona erityisesti 35mm mustavalkofilmit ja mekaaniset kamerat.