Valokuvaaja Markus Grönfors opastaa neuvoillaan dokumentaarisen kuvauksen maailmaan. Salamalla vai ilman – kiinteällä objektiivilla vai zoomilla?
Salamalla vai ilman?
Mietitäämpä ensi alkuun tilannetta, että olet kuvaamassa bändiä hämärällä klubilla, johon maailmankuulu valosuunnittelija Teppo Tuulispää on tullut virittämään hienon valoshow’n.
Menet tietysti eturiviin, koska et halua että muut pääsevät edellesi heilumaan. Olet varautunut huippulaadukkaalla laajakulmatötteröllä ja markkinoiden tehokkaimmalla käsisalamalla. Olet siis täydellisen valmis haasteeseen.
Kolmannessa biisissä olet valmiina, kun kuolonölinä-orkesterin johtotähti venyttää raajansa etumonitorille, jolloin suuntaat salaman eteen ja täräytät pari kovan luokan otosta. Katsot kameran ruudulta, että kuvahan näyttää aivan sanalla sanoen loistavalta, ja tarkistat vielä laulajan kulmakarvoista, että ne ovat täydellisen tarkat. Tämän jälkeen koet olevasi valmis, ja siirryt jonottamaan tiskille virvokkeita.
Tunnelman kunnioittaminen valokuvauksessa
Muutaman virvokkeen nautittuasi huomaat että ”perhana, lavahan näyttää valoineen täältä aika hienolta”; on sinistä valoa, välähdyksiä ja savua. Lisäksi huomaat että lavan edessä yleisö käy suorastaan villinä ja heiluttaa käsiä ilmassa. Et kuitenkaan vaivaudu ottamaan kameraa laukustasi, koska sait uskoaksesi juuri otettua yhden rock-historian hienoimmista kuvista.
Lähetät kuvan vielä Perämetsän Sanomien toimitukseen, joka on pyytänyt sinua taltioimaan em. orkesterin esiintymistä. Odotat malttamattomana kaksi päivää, kunnes pääset näkemään hengentuotteesi paperilla. Yllätyksesi on suuri, kun jutussa onkin lähettämäsi kuvan sijaan käytetty jonkun täysin tuntemattoman henkilön ottamaa kuvaa, jossa näkyy etualalla heiluvia käsiä, savua, valoja ja bändi kokonaisuudessaan. ”Mutta eikös minun ottama kuva ollut paljon hienompi?”
Mistä valokuvan tunnelma muodostuu?
Tässä esimerkissä koukataan jo hieman kuvajournalististen kysymysten äärelle, mutta perusongelma on silti sama. Otit kuvan suoralla salamalla, niin että laulajan kalvakka iho valottui lähestulkoon valkoiseksi.
Koska kuvasit automaatilla, huomasit vasta käsittelyvaiheessa, että kuvassasi tausta on lähes musta. Valojakaan ei näy juuri ollenkaan. Lisäksi laulaja näki salamasi ansiosta punaisia palloja vielä seuraavassa biisissä, koska päätit täräyttää paristot kerralla tyhjiksi puolen metrin etäisyydeltä.
Se mitä tilaaja halusi kuitenkin tällä kertaa nähdä, oli kuitenkin koko illan tunnelma ja valovelho T. Tuulispään valot. Close, but not cigar.
Lisäsalaman käyttö
Korostettakoon kuitenkin vielä, että useissa tilanteissa lisäsalaman käyttö on varsin perusteltua. Live-musiikkia taltioidessa kannattaa kuitenkin miettiä kahdesti, tarvitsetko todella ylimääräistä valoa paikkaan, jonne valaistus on tietoisesti ja useimmiten harkiten suunniteltu.
Optiikan valinta tapahtumakuvauksessa
Sopivan optiikan valinta voi olla sekä helppoa että vaikeaa. Toisaalta joissain tilanteissa voi olla lähes täysin yhdentekevää, onko käytössäsi suhteellisen edullinen, kulunut prime-linssi, vai useamman tuhannen euron verrokki.
Jos kuvaat dokumentaarista kuvaa haluten taltioida tapahtuman ”henkeä”, ihmisiä ja miljöötä, ratkaisevimmat asiat liittyvät omaan sijoittumiseesi tilassa, yksittäisten kuvien ajoittamiseen ja kompositioihin.
Linssikohtaiset erot näet monesti vasta kuvankäsittelyvaiheessa, eikä niissä useimmiten ole mitään, jota ei voisi varsin pienellä vaivalla korjata tai ainakin merkittävästi parantaa. Useimmat tilanteet niin sisällä ja ulkona, on mahdollista kattaa vain 50 mm optiikkaa käyttäen. Jos tilanahtaus vaivaa, vaihtaminen 35 mm optiikkaan voi olla hyvä ratkaisu.
Tässä kuvassa näkyy 50 mm polttoväli melko klassisessa tilanteessa. Terävyysalue on kapea, mutta etualalla olevat henkilöt piirtyvät kohtalaisen hyvin. Tausta on rauhallinen, mutta vielä hahmotettavissa.
Minkä takia 50 mm on niin käyttökelpoinen objektiivi?
Lisäksi, kuten kaikessa valokuvaamisessa, sinun tarvitsee mahduttaa yksittäiseen kuvaan vain oleellinen. 50mm polttoväli on tässä mielessä erittäin käyttökelpoinen. Kyseinen polttoväli tuottaa melko paljon ihmissilmää vastaavan katsomiskokemuksen.
Lisäksi kyseisen optiikan kanssa sinun ei tarvitse mennä kiinni kuvattaviin, vaan voit pysytellä kohtuullisen, kohteliaankin välimatkan päässä. Suhteellisen laaja kuvakulma kuitenkin mahdollistaa sen, että pystyt vaivatta sisällyttämään kuviin myös tarvittavan määrän ympäristöä ja miljöötä.
Lue myös: Tästä syystä kannattaa hankkia normaaliobjektiivi
50 mm ja 85 mm erot
50mm optiikalla voit huoletta liikkua melko lähelle kuvauskohteita, mutta bändin jäseniä kuvatessa lasiksi kannattaa useimmiten vaihtaa vaikkapa 85mm polttoväli. Valoa on tässäkin kohtalaisen vähän, ja se on pääosin keinovaloa.
Tunnelman välittäminen valokuvauksessa
Mikä sitten on oleellista? Mitä tulee tunnelman välittämiseen kuvan keinoin, voivat kuviin valitut elementit kertoa paljonkin tapahtuman luonteesta. Esimerkiksi juhlat tavataan usein järjestää paikoissa, jotka itse koetaan visuaalisesti miellyttäviksi ja omannäköisiksi.
Yksityiskohtien valokuvaaminen
Tällöin on hyvin oleellista sisällyttää tunnelmakuviin esimerkiksi tyylikkäitä valaisimia, tauluja ja muita hauskoja yksityiskohtia. On kuitenkin hyvä muistaa, että yksityiskohtien tulee olla kuvassa toissijaisia, ja huomio on yleisesti ottaen järkevintä kiinnittää kuvassa näkyviin ihmisiin. Näin ollen sekä tarkennusalue, että valotus tapahtuu kuvassa olevien ”toimijoiden” mukaan.
Tähän kuvaan rajasin tarkoituksellisesti mukaan valaisimen. Korkealle ulottuva rajaus myös korostaa huoneen korkeutta.
Miten kuvataan pelkässä luonnonvalossa?
Pelkällä luonnonvalolla kuvaaminen vaatii optiikalta rutkasti valovoimaa. Tällä hetkellä zoomit tarjoavat pääsääntöisesti maksimiaukkoa f2.8. Jos valoa on hyvin minimaalisesti, tämä alkaa olla liian vähän.
Teoriassa voit nostaa kamerasi herkkyyttä vaikkapa lukemaan 12 800 asti, mutta viimeistään siinä vaiheessa kohinan määrä alkaa nousta ongelmaksi.
Vaihtoehtoina on siis käyttää salamaa mahdollisimman viisaasti, joko katon kautta heijastaen tai kamerasta irrallaan, tai vaihtaa optiikaksi kaksi aukkoarvoa valoisampi kiinteän polttovälin omaava optiikka, jolloin ISO-lukemaksesi tuleekin enää 3200!
Kirjoittaja on dokumentaariseen hääkuvaukseen keskittyvän Valokuvaamo Magion perustaja.
