Ihmettelin aina ennen, kun katselin levitaatiokuvia, että miten sellaisia voi ottaa. Sitten kun näin ohjeet, ajattelin, että onpa helppoa! Nyt kerron teille, miten sellainen otetaan. Otin tämän omakuvan pääsiäisen pyhinä ja käytin tässä itse ensimmäistä kertaa levitaatio-tekniikkaa.
Tekniikka
Yleensä siis tarkoituksena on ottaa vähintään kaksi kuvaa, joissa toisessa malli on esimerkiksi jonkun tuen päällä. Aloitin itse kuvauksen raahaamalla jakkaran rautatielle. Jakkaran kannattaa olla tukeva. Jouduin itse olemaan vatsallani jakkaran päällä ja pari kertaa meinasi jo tasapaino pettää. Kuvauspaikaksi valitsin hiljaisen junaradan, koska rautatiekiskot sopivat tällaisen lentokuvan taustaksi.
Kalusto
Kuvauskalustona käytin Canon EOS 6D -runkoa ja Samyang 14mm f/2.8 –superlaajakulmaobjektiivia. Laajakulman valitsin sen takia, että saan kuvaan vähän laajaa perspektiiviä ja tarkennus on helpompaa, kun kuvaan yksin.
Objektiivi kannattaa asettaa manuaalitarkennukselle, ettei tarkennus vaihdu kuvien välillä. Kameran laukaisuun käytin Hähnel Combi Tf –radiolaukaisinta, jota pitelin toisessa kädessäni.
Jälkimmäisestä kuvasta kopioin yksityiskohtia ensimmäiseen kuvaan jakkaran tilalle. Näin sain jakkaran poistettua kuvasta. Kamerassa on hyvä olla kaikki asetukset manuaalilla, jotta kaikista kuvista tulee väreiltään ja valoltaan mahdollisimman samanlaisia. Jalustan täytyy myös olla tukeva, ettei kamera liiku kuvien oton välillä. Sitten kuvat on mahdollisimman helppo yhdistää koneella.
Levitaatiokuvan kuvankäsittely
Kuvien käsittelyn aloitin avaamalla molemmat kuvat yhtä aikaa Adobe Camera Raw’ssa. Näin sain helposti molempiin kuviin samat säädöt. Tein kuviin perussäädöt, jonka jälkeen avasin kuvat Photoshopiin omille tasoilleen. Sitten tein tasomaskin ja maalailin yksinkertaisesti siveltimellä jakkaran pois kuvasta. Tässä vaiheessa kuva näytti siltä, että leijun rautatien päällä.
Halusin kuvaan vähän vauhtia. Yhdistin tasot ja avasin Googlen Nik Collectionin Analog Efex Pro 2 –plug-inin. Sieltä valitsin motion blur –filtterin, jolla sain kuvaan vauhtisumennuksen. Palasin vielä Photoshopiin ja rajasin kuvasta alaosaa hieman pois sekä käänsin kuvaa vinoon. Nyt kuvasta tuli vähän laajakuvamaisempi ja kuvaan tuli actionia lisää.
Tämä oli tosiaan ensimmäisen levitaatiokuvani ikinä, mutta ei todellakaan viimeinen! Tällä tekniikalla voi saada vaikka minkälaisia kuvia aikaan. Vain mielikuvitus on rajana. Inspiraatiota voi hakea vaikkapa googlettamalla ”levitation photography”.
Olen palkittu ja itseoppinut lahtelainen valokuvaaja. Aloitin valokuvausharrastukseni vuonna 2009, kun sain 15-vuotislahjaksi ensimmäisen järjestelmäkamerani.
komia kuva