Mitä valkotasapaino tarkoittaa?

Valkotasapaino (white balance) vaikuttaa vahvasti miten värit toistuvat valokuvassa ja sen takia tärkeä asetus ymmärtää. Yksinkertaisimmillaan valkotasapaino kertoo miten kylmä tai lämmin valokuva on.

Kaikille on varmasti tuttuja sisällä otetut kuvat, jotka ovat väreiltään aivan oransseja. Näissä on ongelmana nimenomaan väärä valkotasapaino. Valkotasapainon avulla kerrot kameralle millaisessa valaistuksessa olet kuvaamassa ja tämän perusteella kamera osaa näyttää kohteen värit luonnollisina.

Valkotasapaino vaikuttaa miten värit toistuvat valokuvassa.

Asteikkona kelvin

Valkotasapaino ilmoitetaan kamerassa värilämpötilana, jonka arvona on kelvin (K). Eri valonlähteiden valo voi olla eri väristä ja tässä asteikkona käytetään kelviniä. 

Tavallinen päivänvalo on värilämpötilaltaan noin 5600 K.

Päivänvalo = 5600 K

Jos sinulla jää yksi lukema tästä artikkelista mieleen, niin toivoisin sen olevan 5600 K. Tämä on valokuvauksen näkökulmasta se oleellisin lukema muistaa. 5600 kelviniä on tärkein sen takia, että tavallinen päivänvalo on värilämpötilaltaan noin 5600 K.

Monet valokuvauksen tarkoitetut lisävalot ja studiosalamat ovat värilämpötilaltaan tasapainotettu vastaamaan päivänvaloa, eli kelvineinä 5600. Studiossa lisävaloilla kuvattaessa voi olla hyvä idea asettaa 5600 K lähtökohdaksi valkotasapainon osalta. Jos katsomme koko kelvinasteikkoa, niin huomaamme, että 5600 K on keskellä ja näin ollen sen puhdas ja neutraali sävy.

Lämpimän valon värilämpötila pyörii 2800 – 3200 K nurkilla

Pieni kelvin-lukema vastaa lämmintä valoa

Jos taas kuljemme asteikolla pienempiin lukemiin, niin voimme panna merkille, että lämpimän valon värilämpötila pyörii 2800 – 3200 K nurkilla. Tavallisen hehkulampun värilämpötila osuu tähän väliin. Jos siis olemme kuvaamassa olosuhteissa, jossa suurin osa kuvan valosta tulee lämpimästä hehkulampusta, niin neutraalien sävyjen saavuttamiseksi kannattaa kameraan asettaa vastaava lukema tai valita hehkulamppua vastaava symboli valkotasapainoasetuksista.

Yli 5600 K menevät lukemat vastaavat sinertävämpää valoa.

Suuri kelvin-lukema vastaa kylmää valoa

Neutraalin yläpuolella, eli yli 5600 K menevät lukemat vastaavat sinertävämpää valoa. Tällaiset kuvaustilanteet ovat ainakin itselleni harvinaisempia, mutta esimerkiksi varjoisalla ilmalla 7000 – 7500 K voi olla olla sopiva valkotasapaino, jotta kuvan värit toistuvat neutraaleina.

Valkotasapaino ilmoitetaan kamerassa värilämpötilana, jonka arvona on kelvin (K)

Miten valkotasapainoa vaihdetaan kamerassa?

Englanniksi valkotasapaino on white balance tai lyhenteenä pelkkä WB. Tämä on myös se kirjainyhdistelmä, jota kameran valikoista tulee etsiä, mikäli haluaa vaihtaa valkotasapainoa. Lähes kaikista kameroista löytyy standardinomaiset ikonit valkotasapainolle, jotka edustavat yleisiä valaisutyyppejä.

Nämä edustavat tiettyä kelvin-arvoa, joka sopii ikonia vastaavaan tilanteeseen. Valikosta löytyy esimerkiksi oma asetus hehkulamppua ja pilvistä säätä varten. Artikkelin lopusta löytyy listattuna yleisimmät ikonit ja selitys, että missä kuvaustilanteessa niitä kannattaa harkita.

Valkotasapainon voi raakakuvissa valita vapaasti

Raakakuvissa valkotasapainon voi määritellä vasta kuvankäsittelyssä, jolloin voisi kyseenalaista miksi tästä asetuksesta tulisi kuvaustilanteessa edes välittää. Mielestäni on kuitenkin hyvä ymmärtää mitä taustalla tapahtuu ja valmiiksi kuvata lähelle oikeaa arvoa. Tällä tavoin meillä on kuvausvaiheessa parempi käsitys miltä kuvan värit voivat näyttää ja säästämme aikaa kuvankäsittelyltä.

Meidän on lisäksi helpompi näyttää kuvaa kameran takanäytöltä, mikäli sen värit ja valkotasapaino ovat edes sinnepäin, ilman että meidän täytyy selitellä hassuista väreistä, vaikka potrettikuvauksessa. Kuvauvaiheessa valittu valkotasapaino auttaa meitä tekemään parempi päätöksiä kuvaan liittyen.

Kannattaa lisäksi käydä lukemassa meidän erillinen artikkeli raakakuvien hyödyistä: Miksi kannattaa kuvata raakakuvia?

valkotasapaino, valokuvaus

Erilaiset valkotasapainot ja niiden ikonit

Listan kaksi viimeistä valintaa löytyy usein ainoastaan edistyneemistä kamerarungoista.

1. Auto White Balance, eli AWB – tässä asetuksessa kamera pyrkii automaattisesti valitsemaan tilanteeseen sopivan valkotasapainon. Kamerasta riippuen tämä lukema vaihtelee 2000 ja 10 000 kelviniä väliltä.

2. Päivänvalo – kyseinen ikoni vastaa 5000 – 6000 kelviniä, joka sopii täyteen auringonpaisteeseen.

3. Varjo – varjoisassa kohdassa otetut kuvat saattavat helposti jäädä liian kylmiksi. Tätä asetusta käyttämällä varmistat, että värit näyttävät varjossa luonnollisilta. Kelvin on kamerasta riippuen 7000 – 7500 väliltä.

4. Pilvinen – kun pilvet peittävät taivasta on valo usein hyvin neutraalia, jolloin meidän ei tarvitse merkittävästi kompensoida kuvan värejä. Kelvinit ovat 6000 ja 6500 välillä tämän asetuksen kanssa.

5. Hehkulamppu – sopiva asetus hehkulamppujen alla kuvaamiseen. Kelvinit ovat 2800 ja 3200 välillä tämän asetuksen kanssa.

6. Loisteputki – loisteputkia on monenlaisia, eikä niiden valon tyypistä voi aina varmasti sanoa. Kyseinen ikoni vastaa 3400 – 3800 kelviniä. Tämä asetus toimii myös kellertäville katuvaloille. Loisteputken valossa saattaa olla paljon vihreää, jota kamera kompensoi lisäämällä kuvaan magentaa.

7. Salama – salaman valo pyrkii useimmiten imitoimaan päivänvaloa, josta syystä tämä valo vastaa kelvin arvoltaan päivänvaloa, eli 5400 – 5600 kelviniä. Kamera saattaa automaattisesti valita tämän asetuksen, kun se huomaa että siihen kytketään salama.

8. Custom White Balance – edistyneemmistä kameroista löytyvä asetus, jossa valkotasapaino voidaan määritellä suoraan harmaakortista. Tällöin kamera analysoi harmaakorttiin osuvan valon ja täsmää värilämpötilan tähän.

9. Käsin säädetty valkotasapaino – lähinnä kuvaajille, jotka jo hyvin ymmärtävät valkotasapainoa. Tässä asetuksessa voit käsin valita valkotasapainon vapaasti.

Kuvaustehtävä: “Sininen hetki”

Toteuta kuva aiheesta “sininen hetki”. Muista, että voit hyödyntää valkotasapainoa luovasti ja sitä kautta vaikuttaa kuvan tunnelmaan. 

Halutessasi voit jakaa kuvaustehtävän lopputuloksia kanssamme Instagramissa tunnisteella #kamerakoulu.

Haluatko oppia lisää valokuvauksesta?

Tämä artikkeli kuuluu osaksi meidän ilmaista jatkokurssia. Hyvien valokuvien ottaminen vaatii luovaa silmää ja vankkaa perustietoa. Meidän jatkokurssi kattaa nämä molemmat osa-alueet ja opastaa sinut aloittelijalta edistyneeksi harrastajaksi. Meidän jatkokurssi sisältää seuraavat jaksot:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *