Manuaaliasetuksilla kuvaaminen tarkoittaa, että olemme kuvaajina täysin vastuussa miten kuva valottuu. Valokuvan valotuksen määrittää kolme tekijää; aukko, suljinaika ja ISO-arvo. Tässä jatkokurssin artikelissa käymme läpi miten nämä vaikuttava kuvaan ja kuinka kameran manuaaliasetuksilla otetaan onnistuneita kuvia.
Mitä hyötyä manuaaliasetuksista on?
Järjestelmäkameroiden automaattitoiminnot ovat tänä päivänä kehittyneitä ja tekevät hyviä arvauksia monissa kuvaustilanteissa. Välillä automaattiasetukset kuitenkin arvaavat väärin, jonka seurauksena kuva valottua epätoivotulla tavalla.
Tämmöisiä tilanteita voisi olla esimerkiksi haastavat valaisuolosuhteet, kuten voimakas vastavalo tai hämärässä tilassa kuvaaminen. Manuaaliasetuksilla kuvattaessa otamme kamerastamme täyden kontrollin ja pystymme päättämään tilanteeseen parhaiten sopivat asetukset. Manuaaliasetuksilla kuvaaminen takaa ruudusta toiseen tasaisen jäljen.
Valotukseen vaikuttaa aukko, suljinaika ja ISO-arvo
Kameran manuaaliasetuksiin tutustuminen on lisäksi oiva tapa sisäistää valokuvauksen kolme tärkeintä tekijää, eli aukko, suljinaika ja ISO-arvo. Kun olemme kuvaamassa kameran manuaaliasetuksilla ovat nämä ne kolme arvoa, joita meidän tulee säätää valotuksen muuttamiseksi. Jotta manuaalivalotuksen käyttämisessä olisi järkeä, tulisi näiden kolmen arvon ja niiden vaikutusten olla selkeitä.
Mitä valotus tarkoittaa?
Kuvan valotus kertoo miten tumma tai vaalea kuva on. Yksinkertaistetusti voimme miettiä, että tavoitteena manuaaliasetuksilla kuvaamisessa on pystyä hallitsemaan kuinka tummaa tai vaaleaa kuvaa olemme tekemässä. Lisäksi päätämme millä arvoilla valotus tapahtuu, mutta tästä lisää alempana.
Käymme seuraavaksi pintapuolisesti läpi nämä kolme valotukseen vaikuttavaa arvoa ja kuinka ne vaikuttavat lopulliseen kuvaan. Suosittelemme lisäksi tutustumaan näihin yksittäin, mikäli nämä eivät ole entuudestaan tuttuja. Meidän peruskurssilta löytyy yksityiskohtaisemmat videot ja artikkelit näistä kaikista.
Näitä kolme arvoa ei todellakaan kannata valita summanmutikassa, vaan todella miettiä ne kuvaustilanteeseen sopivaksi.
Aukko vaikuttaa kuvan syväterävyyteen
Objektiivissa oleva aukko (aperture) vaikuttaa kuvan syväterävyyteen, eli miten iso osa kuvasta on terävää syvyyssuunnassa. Isolla aukolla (kuten f/2.8) meillä on kapea syväterävyys ja vastaavasti pienellä aukolla (kuten f/11) syväterävyyttä on huomattavasti enemmän.
Aukon koko voi vaihdella riippuen minkä asetuksen kamerassa valitsee. Mitä isompi aukko, sitä enemmän valoa kameran kennolle pääsee. Pienellä aukolla kameraan pääsee ainoastaan vähän valoa. Aloittelijaa saattaa alkuun hämätä, että iso aukko (josta pääsee paljon valoa) tarkoittaa kamerassa pientä numeroa. Pieni aukko (vähän valoa) taas merkitään isolla numerolla. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi f/2.8 on fyysisesti isompi aukko kuin f/11.
Suurella aukolla pystyy sumentamaan kuvan taka-alaa, joka esimerkiksi potrettikuvauksessa voi kauniisti erotella kohteen irti taustastaan. Pienellä aukolla taas pystyy vangitsemaan näkymän kaikki elementit terävinä samaa aikaan, joka voi olla toivottua maisemakuvauksessa.
Suljinaika pysäyttää liikkeen
Suljinaika (shutter speed) määrää kuinka kauan valoa pääsee kameran kennolle. Tämä aika ilmaistaan kamerassa sekunteina. Usein käytössä on kuitenkin sekuntia lyhempiä aikoja, jolloin suljinaika ilmaistaan murtolukuna. Suljinaika voi esimerkiksi olla 1/60 sekunti tai 1/500 sekunti.
Suljinajan valinta vaikuttaa miten liike toistuu kuvassa. Hyvin lyhyellä suljinajalla, kuten 1/1000 voidaan pysäyttää nopea liike. Esimerkiksi urheilua kuvattaessa käytetään perinteisesti lyhyttä suljinaikaa, jolla urheilusuoritus saadaan kokonaan pysäytettyä.
Kuvaa voi myös valottaa huomattavasti pidempään, jopa useamman sekunnin tai minuuttien ajan. Tällöin kuvassa näkyvästä liikkeestä rupeaa muodostumaan selvää liike-epäterävyyttä. Esimerkiksi veden liike pystytään näyttämään tällä tekniikalla.
Pitkillä suljinajoilla kuva saattaa tärähtää, jos käytössämme ei ole jalustaa. Suljinajan valinnassa pitää ottaa huomioon miten nopeaa liikettä kuvassa tapahtuu ja kuinka sen haluaa toistuvan.
ISO-arvon vaikutus valotukseen
Mitä korkeampi ISO-arvo, sen enemmän kennolle tulevaa valoa voimistetaan. Kun valoa on vähän voidaan ISO-arvoa nostaa, jolla valon määrä saadaan riittämään
Haittapuolena on, että korkeilla arvoilla kuva rupeaa kohisemaan. Nyrkkisääntönä voidaan siis ajatella, että kannattaa pitää niin matalaa ISO-arvoa kuin mahdollista kutakin tilannetta ajatellen.
Korkeampaa ISO-arvoa joutuu yleensä käyttämään kun kuvataan hämärässä tai kun halutaan saada nopeampi suljinaika. Teknisesti parhaat kuvat saa aikaan matalilla ISO-arvoilla.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen
Kun näistä kolmesta arvoista muuttaa yhtä, pitää toista arvoa muuttaa vastakkaiseen suuntaan, jotta valotus pysyisi samana. Tämä tarkoittaa, että manuaalivalotuksen yhteydessä näitä kolme arvoa tulisi osata miettiä samaan aikaan ja yhteydessä toisiinsa. Valotuksen pyhän kolminaisuuden opettelu on digikameralla mukavaa, sillä voit heti nähdä tulokset ja vaihtaa asetuksia tämän mukaan.
Valotuksen muodustuminen rautalangasta väännettynä
Monilla valokuvauskursseilla käytetään valotuksesta erilaisia metaforia, jotta aloittelijan olisi helpompi sisäistää valotuksen pyhä kolminaisuus. Kaikki tykkäävät pienistä tarinoista, joten tässä on yksi pieni ajatusleikki, jotka toivottavasti helpottaa ymmärtämään kameran valotusta ja kuinka se muodostuu.
Kuvitellaan hetkeksi, että kamera on ikkuna, jonka edessä on verhot. Tällöin aukko tarkoittaa ikkunan kokoa. Jos ikkuna on isompi pääsee huoneeseen enemmän valoa ja huoneessa on valoisampaa. Suljinaika voidaan ajatella verhoina. Mikäli verhoja pidetään pitkään auki pääsee huoneeseen jälleen enemmän valoa.
Valotuksen simulointi helpottaa manuaaliasetuksilla kuvaamista
Peilittömien järjestelmäkameroiden myötä manuaalivalotuksella kuvaamisesta on tullut entistä helpompaa. Tästä voimme kiittää valotuksen simulointia, joka tarkoittaa, että kuvan kirkkaus vastaa todellista kirkkautta. Eli saamme sellaista kuvaa, kuin etsimestä tai kameran takanäytöllä näemme.
Valotuksen simuloinnin ansiosta meidän on helppo nähdä, mikäli kuvasta on tulossa liian tumma tai vaalea ja tehdä asetuksiin tarvittavia muutoksia ennen kuvan ottamista. Kyseinen asetus on kaikissa kameroissa hieman eri nimellä. Esimerkiksi Canonin kameroissa valikoista tulee etsiä kohtaa nimeltä “Exposure simulation” ja laittaa se päälle.
Valotusmittarin käyttö (perinteinen tapa)
Kun taas peilillisellä järjestelmäkameralla katsomme etsimme läpi ei maiseman kirkkaus muutu, vaikka kuinka vaihdamme kameran asetuksia. Perinteinen tapa manuaalivalotuksella kuvaamiseen on seurata valotusmittaria ja sen perusteella tehdä asetuksiin muutoksia. Tällöin meidän tulee luonnollisesti oppia tulkitsemaan valotusmittaria.
Kameran etsimestä löytyvä valotusmittari kertoo asteikoilla kuinka kuvan on valottumassa, eli miten vaalea tai tumma kuvasta on tulossa. Mittarin keskellä on nollakohta. Kameran mielestä valotus on oikea, silloin kuin valotusmittari osoittaa tähän kohtaan.
Nollakohdan yläpuolelta löytyy +1 ja +2 arvot. Jos valotusmittari osoittaa näitä, niin silloin kameran mielestä kuva on ylivalottunut, eli liian vaalea.
Vastaavasti nollakohdan alapuolelta löytyy -1 ja -2 arvot. Mikäli valotusmittari ennen kuvan ottamista osoittaa näitä, niin kannattaa mahdollisesti muuttaa asetuksia ja päästää kameraan enemmän valoa, jottei kuvasta tulisi liian tumma.
Kannattaa valotusmittarin käytön lisäksi opetella tulkitsemaan histogrammia: Histogrammin ymmärtäminen ja käyttö
Harjoitus manuaaliasetuksilla kuvaamiseen
Jotta valotuksen mittaus ja valotuksen pyhä kolminaisuus tulisi tutuksi kannattaa tehdä seuraava harjoitus. Laita kamera manuaalivalotukseen (M) ja katso etsimen sisältä löytyvää valotusmittaria.
Mittarin keskellä on nollaarvo, joka tarkoittaa että näkymä on kameran mielestä oikein valotettu. Pyri seuraavaksi vaihtamaan kameran asetuksia (aukko, suljinaika ja ISO-arvo) niin, että saat valotusmittarin osoittamaan keskelle. Huomioi kuinka valotusmittarin nuoli liikkuu samalla kun vaihdat asetuksia. Toista harjoitus erilaisissa valaistusolosuhteissa, kuten sisällä hämäräsä ja ulkona.
Muistilista manuaaliasetuksilla kuvaamiseen
- Millaisen syväterävyyden haluat kuvaan? Valitse käyttöön tätä vastaava aukko.
- Onko kuvassa liikettä ja miten haluat sen toistuvan? Muista valita suljinaika liikkeen mukaan.
- Hitaalla suljinajalla kuva tärähtää helpommin.
- Nosta ISO-arvoa mikäli valon määrä ei muuten riitä.
- Tarkkaile etsimestä kuinka kuvan kirkkaus muuttuu tai seuraa valotusmittaria.
Kuvaustehtävä: “Lukitut asetukset”
Aseta kamera manuaalivalotukselle ja laita seuraavat asetukset:
- Suljinaika 1/125
- Aukko f/4.0
- ISO-arvo 200
Jätä kameraan nämä asetukset ja etsi kuvaustilanne, jossa saat onnistuneesti valottuneen ruudun. Kameran muita asetuksia saa vaihtaa.
Halutessasi voit jakaa kuvaustehtävän lopputuloksia kanssamme Instagramissa tunnisteella #kamerakoulu.
Haluatko oppia lisää valokuvauksesta?
Tämä artikkeli kuuluu osaksi meidän ilmaista jatkokurssia. Hyvien valokuvien ottaminen vaatii luovaa silmää ja vankkaa perustietoa. Meidän jatkokurssi kattaa nämä molemmat osa-alueet ja opastaa sinut aloittelijalta edistyneeksi harrastajaksi. Meidän jatkokurssi sisältää seuraavat jaksot:
