31 tammi

Valokuvauksen perusteet: valotus


Ensiksi lyhyt katsaus valotukseen. Sehän on varsinainen kulmakivi valokuvaamisessa – ilman valoa ja valotusta ei ole valokuvaa.  

Valotuksen pyhä kolminaisuus

Valotukseen vaikuttaa kolme tekijää, joista puhutaan usein valotuksen pyhänä kolminaisuutena, tai kultaisena kolmiona. Jokaisella näistä on oma vaikutuksensa syntyvään kuvaan. Nämä kolme tekijää ovat:

  1. ISO-arvo – kertoo kuinka herkkä kameran kenno tai filmi on valolle
  2. Aukko – objektiivissa oleva aukko määrää kuinka paljon valoa pääsee kennolle tai filmille
  3. Valotusaika – Määrää kuinka pitkään valoa pääsee kameran kennolle tai filmille

Kun näistä arvoista muuttaa yhtä, pitää toista arvoa muuttaa vastakkaiseen suuntaan, jotta valotus pysyisi samana. Tämä tarkoittaa, ettei ikinä voi miettiä näistä arvoista yhtä, ilman kahta jäljelle jäävää asetusta.  

ISO-arvo

Perinteisessä filmikuvauksessa ISO-arvo tai silloin ASA tarkoitti kuinka herkkää filmi oli valolle. Tämä ilmoitettiin numerona, joka löytyi filmpaketien kyljestä. Tällaisia lukemia saattoi olla 100, 200, 400 ja niin edes päin. Matalampi lukema tarkoittaa että filmi on vähemmän herkkää valolle ja että filmin rakeet ovat hienompia.

Digikuvauksessa ISO-arvo kertoo kuinka herkkä kenno on valolle. Samat periaatteet pätevät kuten filmikuvissa, eli mitä matalampi iso-arvo, sen vähemmän herkkä kenno on valolle ja kohina on pienempää.

Aukko

Objektiivissa oleva aukko (aperture) määrää, kuinka paljon valoa pääsee kameraan. Aukon koko voi vaihdella riippuen siitä minkä asetuksen kamerassa valitsee. Mitä isompi aukko, sitä enemmän valoa kameran kennolle pääsee. Pienellä aukolla kameraan pääsee ainoastaan vähän valoa.  

Aloittelijaa saattaa alkuun hämätä, että iso aukko (josta pääsee paljon valoa) tarkoittaa kamerassa pientä numeroa. Pieni aukko (vähän valoa) taas merkitään isolla numerolla. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi f/2.8 on fyysisesti isompi aukko kuin f/11.   

Valotusaika

Suljinaika eli valotusaika määrää sen, kuinka kauan valoa pääsee kameran kennolle tai filmille. Tämä aika ilmaistaan kamerassa sekunteina. Usein käytössä on kuitenkin sekuntia lyhempiä aikoja, jolloin suljinaika ilmaistaan murtolukuna. Suljinaika voi esimerkiksi olla 1/60 sekunti tai 1/500 sekunti.

Tärkeä huomio valotuksenmuuttamisesta

Kannattaa huomioida, että nämä yllä olevat diagrammit on tehty yhden täyden aukon välein. Monissa kameroissa asetuksien muuttaminen tapahtuu kuitenkin ainoastaan 1/3 aukon välein.

Tämä tarkoittaa, että yhden täyden aukon muutos vaatii kolme napsautusta. Kamera ei monissa tapauksissa siis mene suoraan aukosta f/5.6 aukkon f/8.0, vaan 1/3 aukon muutoksissa (f/5.6 -> f/6.3 -> f/7.1 -> f/8.0). 

Kolme metaforaa valotuksesta

Monilla valokuvauskursseilla käytetään valotuksesta erilaisia metaforia, jotta aloittelijan olisi helpompi sisäistää valotuksen pyhä kolminaisuus.

Kaikki tykkäävät pienistä tarinoista, joten tässä muutama, jotka toivottavasti helpottavan ymmärtämään kameran valotusta. Pienenä varoituksena voimme sanoa, ettei mikään näistä ole täydellinen. Nämä on tarkoitettu helpottamaan valotuksen hahmottamista aloittelijoille. 

Ikkuna

Kuvitellaan hetkeksi, että kamerasi on ikkuna, jonka edessä on verhot. Tällöin aukko tarkoittaa ikkunan kokoa. Jos ikkuna on isompi pääsee huoneeseen enemmän valoa ja huoneessa on valoisampaa.

Suljinaika voidaan ajatella verhoina. Mikäli verhoja pidetään pitkään auki pääsee huoneeseen jälleen enemmän valoa. ISO-arvo tässä tapauksessa vastaa huoneen sisällä aurinkolasien laittamista päähän. Tämä vähentää valon määrää, joka pääsee silmille samaan tapaan kuin matalan ISO-arvon käyttäminen. 

Ampiaispesä 

Tässä esimerkissä ajattelemme, että kamera on ampiaispesä. Kameran aukko vastaa ampiaispesän kyljessä olevaa reikää. Mitä isompi reikä, sitä enemmän ampiaisia pesään pääsee yhtä aikaa.

Suljinaikaa vastaa jälleen aikaa, jona ampiaispesän aukkoa pidetään auki. Lyhyessä ajassa ainoastaan muutama ampiainen ehtii sisälle. ISO-arvo voidaan ajatella ampiaisten nopeudella ja aggressiivisuudella. Jos ampiaiset ovat ripeitä ehtii pesään monta ampiaista lyhyessä ajassa. Kovassa vauhdissa ampiaiset rupeavat kuitenkin törmäilemään toisiinsa, josta syntyy tappeluita ja meteliä. Tämä aiheuttaa kohinaa samalla tavalla kuin korkea ISO-arvo. 

Auringonotto 

Kolmas tapa ajatella valotusta on miettiä valotusta auringonottamisena. Iho voidaan tässä tapauksessa miettiä ISO-arvona. Osalla ihmisisä on hyvin herkkä iho, joka palaa auringossa helposti (korkea ISO-arvo)

Suljinaika on auringossa vietetty aika. Pitkään itsensä auringolle altistaminen kasvattaa ihon palamisen riskiä. Aurinkorasvan käyttäminen on tässä esimerkissä sama asia kuin aukko.  

Aurinkorasvan suojakerroin kertoo kuinka hyvin se suojaa säteilyltä. Jos käytät korkeaa suojakerrointa (pieni aukko) voit olla auringossa pidempään, ilman että ihosi palaa. 

Miten valotuksenkorjausta käytetään?

Kun käytät automaatti- tai puoliautomaattiasetuksia kameran sisäinen valotusmittari tekee parhaansa, jotta kuva olisi “oikein” valotettu. Tämä valotuksen mittaus tapahtuu asetuksia riippuen, joko koko kuvasta, painotetusti keskeltä tai ainoastaan pienestä pisteestä. 

Ongelmana on kuitenkin, että kamera ei kaikissa tilainteissa osaa tehdä hyvää arvausta millaiseksi kuvan valotuksen itse haluat. Joskus haluat ottaa paljon vaaleamman kuvan, kuin mitä kameran valotus ehdottaa.

Tässä ratkaisuna on käyttää valotuksen korjausta, joka kamerassa merkitään +/- EV (Exposure value). Valotuksen korjaus on sama kuin sanoisit kameralle, että “Voisitko tehdä tästä näkymästä hieman kirkkaamaan? Kiitos”.

Tämä toiminto on monien mielestä erityisen kätevä kameran puoliautomattiasetuksilla, kuten aukon esivalinta ja ajan esivalinta. 

Valotuksen korjaus tapahtuu kamerassa aukkoina. Jos esimerkiksi haluat kuvasta vaaleamman, voit valita asetuksen +1EV, jolloin kamera tekee omat laskelmansa sopivasta valotuksesta ja lisää tähän yhden aukon verran lisää valoa. 

Valotusmittarin keskellä on 0 arvo, joka tarkoittaa että maisema on kameran mielestä oikein valotettu.

Valotusmittarin käyttö kameran etsimessä

Jotta valotuksen mittaus ja valotuksen pyhä kolminaisuus tulisi tutuksi kannattaa tehdä seuraava harjoitus. Laita kamera manuaalivalotukseen (M) ja katso etsimen sisältä löytyvää valotusmittaria.

Mittarin keskellä on 0 arvo, joka tarkoittaa että maisema on kameran mielestä oikein valotettu, johon pyrit seuraavaksi saamaan nuolen. Tämä tapahtuu vaihtamalla ISO-arvoa, suljinaikaa ja aukkoa. Huomioi kuinka valotusmittarin nuoli liikkuu samalla kuin vaihdat näitä asetuksia.

Valotuksen opettelu on digikameralla mukavaa, sillä voi heti nähdä tulokset ja vaihtaa asetuksia tämän mukaan. 

Muutama sana peilittömistä kameroista

Meidän mielestämme erinäisissä kameraryhmissä riehuvat väittelyt kestoaiheista ovat melko kuluneita. Näitä vakioaiheita on esimerkiksi Canon vs Nikon ja peilitön vs peilikamera.

Valotuksesta puhuttaessa on meidän kuitenkin mainittava yksi peilittömien kameroiden etu. Peilittömässä nimittäin näet sähköisestä etsimestä suoraan miltä valotus tulee näyttämään, ennen kuvan ottamista.

Peilikameralla voit toki tehdä saman live view -tilassa, mutta kameran tarkennus ja muut ominaisuudet ovat usein heikompia live view -tilassa.

Esimerkki asetuksien muuttamisesesta suhteessa valotukseen

Otetaan tähän vielä selkeyttävä esimerkki valotuksesta. Sanotaan, että olet kuvaamassa maisemakuvaa ja saat sopivan valotuksen arvoilla 1/1000, f/2.8 ja ISO 100. Haluat kuitenkin saada kuvaan pitkän syväterävyyden, joten himmennät ja vaihdat käyttöösi pienemmän f/11 aukon.

Tämä on neljän aukon muutos (voit tarkistaa yllä olevista diagrammeista), joka tarkoittaa että kuvasi alivalottuu hyvin rankasti, ellet tee muita muutoksia aukon vaihdon lisäksi.

Alkuperäinen suljinaika oli hyvin nopea, joten voimme seuraavaksi pidentää suljinaikaa huoletta ja näin päästää kameran kennolle lisää valoa. Neljän aukon muutos 1/1000 valotusajasta on 1/60 sekunti (kuten diagrammit osoittavat).

Lopulliset asetukset ovat siis 1/60, f/11 ja ISO 100. Samaan valotukseen pääsisi myös nostamalla ISO-arvoa neljä aukkoa (ISO 1600), mutta haluamme tässä tapauksessa pitää kuvan mahdollisimman vähäkohinaisena, jonka takia ensimmäinen ehdotus on tässä tapauksessa parempi. 

Yhteenveto

Valotuksen pyhän kolminaisuuden opettelu on digikameralla mukavaa, sillä voi heti nähdä tulokset ja vaihtaa asetuksia tämän mukaan.  Jokainen valotukseen liittyvistä asetuksista on itsessään tärkeä, joten suosittelemme tutustaam jokaiseen niistä myös yksitellen.

1. ISO-arvo
2. Aukko
3. Suljinaika

Haluatko oppia lisää valokuvauksen perusteista? Tällöin kannattaa aluksi tutustua Kamerakoulun ilmaiseen peruskurssiin, jossa on kolmetoista osaa. Toinen hyvä vaihtoehto on suoraan hankkia Scott Kelbyn Digikuvauskirja, joka on maailman eniten myydyimmän digikuvauskirjailijan uusin ja paras teos!

mm
Kamerakoulu.fi

Etsimme artikkeleita, tutoriaaleja, DIY -projekteja ja muuta esiteltävää blogiin, ota yhteyttä toimitus@kamerakoulu.fi, jos sinulla on jotain tarjota.