Valokuvauksen perusteet: ISO-arvo

Perinteisessä filmikuvauksessa ISO-arvo tai silloin ASA tarkoitti kuinka herkkää filmi oli valolle. Tämä ilmoitettiin numerona, joka löytyi filmpaketien kyljestä. Tällaisia lukemia saattoi olla 100, 200, 400 ja niin edes päin. Matalampi lukema tarkoittaa että filmi on vähemmän herkkää valolle ja että filmin rakeet ovat hienompia.

Mitä ISO-arvo tarkoittaa?

Digikuvauksessa ISO-arvo kertoo miten paljon kennolle tulevaa signaalia vahvistestaan. Samat periaatteet pätevät kuten filmikuvissa, eli mitä matalampi ISO-arvo, sen vähemmän herkkä kenno on valolle ja kohina on pienempää.

Matala ISO-arvo
Korkea ISO-arvo

Koska joutuu käyttämään korkeaa ISO-arvoa?

Korkeampaa ISO-arvoa joutuu yleensä käyttämään kun kuvataan hämärässä ilman jalustaa tai kun halutaan saada nopeampi suljinaika. Esimerkiksi sisällä tapahtuvassa urheilukuvauksessa joutuu luultavasti nostamaan ISO-arvoa, jotta liike saadaan pysäytettyä. Mitä korkeamman ISO-arvon valitset, sen enemmän kohinaa lopulliseen kuvaan tulee.

Teknisesti kaikista laadukkaimmat kuvat saa matalimmalla ISO-arvolla, joka yleensä on ISO 100. Tämä vaatii kuitenkin myös eniten valoa. Monet pitävät kameraansa automaatilla, jolloin kamera itse pyrkii valitsemaan sopivan ISO-arvon. Kamera pyrkii tällöin pitämään lukeman mahdollisimman matalana. Kannattaa kuitenkin opetella säätämään ISO-arvo itse ja sisäistämään kuinka tämä vaikuttaa valon määrään.

Suuntaa-antavia esimerkkejä ISO-arvoista eri olosuhteissa

  • ISO 100 – Aurinkoinen päivä ja studiokuvaus
  • ISO 400 – Varjo tai valoisa sisätila
  • ISO 800 – Hämärä sisätila ja urheilukuvaus
  • ISO 1600 – Yökuvaus ja konsertit
  • ISO 3200 – Pimeässä kuvaaminen
Korkeaa ISO-arvoa joutuu yleensä käyttämään kun kuvaa hämärässä

Helpottavia kysymyksiä ISO-arvon valintaan

  • Onko kohde hyvin valaistu? Jos tilassa on paljon valoa voidaan yleensä käyttää matalaa ISO-arvoa.
  • Voinko käyttää jalustaa? Jalustan kanssa pystymme usein käyttämään matalampaa ISO-arvoa, sillä meidän ei tarvitse olla huolissamme, että kuva tärähtää
  • Liikkuuko kohde? Mikäli kohde liikkuu, niin joutuu usein nostamaan ISO-arvoa, jotta saamme käyttöön nopeamman suljinajan.
Nykypäivänä kamerat kestävät ISO-arvon nostamista entistä hurjempiin lukemiin. Moderni kamera voi tuottaa hyvää jälkeä vielä ISO 3200, ISO 6400 tai jopa ISO 12 800

Kätevä tehtävä harjoitteluun

Nykypäivänä monet kamerat kestävät ISO-arvon nostamista entistä hurjempiin lukemiin. Hyvä harjoitus uuden kameran hankkimisen jälkeen onkin ottaa samasta kohteesta kuvat erilaisilla ISO-arvoilla. Näitä tarkasti vertailemalla oppii näkemään kuinka oma kamera suoriutuu erilaisilla ISO-arvoilla ja missä oma kipukynnyksesi kulkee kohinan suhteen.

Haluatko oppia lisää valokuvauksen perusteista?

Tämä artikkeli kuuluu osaksi meidän ilmaista peruskurssi. Meidän peruskurssin avulla opit valokuvauksen alkeet ja saat otettua entistä hienompia valokuvia. Kurssi on tarkoitettu valokuvauksen aloittelijoille ja ensimmäisen järjestelmäkameran omistajille. Peruskurssi sisältää seuraavat jaksot:

12 ajatusta aiheesta “Valokuvauksen perusteet: ISO-arvo”

  1. Jaakko Jokinen

    Tämä artikkeli on perusasioista lähtien virheellinen:

    1. ISO ei määritä kennon herkkyyttä. Kennon herkkyys valolle on vakio, tyypillisesti nykykennoilla noin 50% värifiltterin läpäisseistä fotoneista havaitaan.
    2. ISO:n määritelmä digitallisille kameroille koskee vain JPG yms. kuvia, ei raakakuvia tai kameran kennon ominaisuuksia. Tämän lisäksi “standardi” on niin löysä, että kameravalmistajilla on käytännössä vapaat kädet kalibroinnissaan.
    3. ISO:n kasvattaminen ei lisää kohinaa, vaan tyypillisesti vähentää sitä hieman. Syy miksi kohinaa on usein korkean ISO:n kuvissa runsaasti on taltioidun valon pienemmässä määrässä. Joillain kameroilla, kuten tyypillisesti Canoneilla ISO:n kohottaminen vähentää kohinaa oleellisesti (kannattaa verrata ampumalla raw:na kaksi saman valotuksen kuvaa ISO 100:lla ja ISO 1600:lla ja joko mitata kohinat tai verrata yhtäläisen kirkkaaksi kehitettyjä kuvia).

    Videota en uskaltanut edes katsoa, sillä jos aivan perusasiat opetetaan virheellisesti, voi sieltä löytyä vaikka mitä kukkasia.

    Vaikka virheiden opetusta voi perustella “yksinkertaistuksen” syyksi, on tästä jatkossa vain ongelmia jos ja kun haluaa oppia lisää.

    Mitä ISO sitten tekee? Se muuttaa joko analogisesti tai digitaalisesti signaalia korkeammaksi, tai on jopa vain pelkkä metadata raakatiedostossa. JPG-kuvissa se on yksi kuvan kirkkauden määräävistä parametreista. Sen arvo yhdessä valotusmittarin arvion kanssa laskevat kameran mielestä sopivan valotuksen.

  2. Paluuviite: Jan-Mikael Fälden – MAS 16 Valokuvakoulu

  3. Paluuviite: Kaapo Valkamo – MAS 16 Valokuvakoulu

  4. Paluuviite: Waltteri Tähtinen – VF16 Valokuvakoulu

  5. Jore Puusa

    Tässä alla on kamerakoulun yritys selittää isoarvoja ja herkkyyden merkitystä..
    Olisiko parempi, että kirjoittaja tutkisi aihetta hiukan perusteellisemmin ja opiskelisi maamme kieltä ensin….aikamoista mömmöä.

    “Kun valo ei riitä, suljinajan pitämiseksi järkevissä rajoissa on nostettava ISO-arvoa. ISO-arvo on standardoitu määre, joka merkitsee herkkyyttä, joka kameran kennolla tai filmillä on valoa kohtaan. Suuremmilla arvoilla pienempikin määrä valoa riittää kuvaamiseen.”

  6. Paluuviite: Valokuvauksen peruskäsitteet – Ice Coffees

  7. Paluuviite: Mennäänkö mainospuheilla vai pistetäänkö audiovisuaalista sisältöä pakettiin? | Puun ja digibitin välissä

  8. Paluuviite: Valokuvaamisen tekniikka

  9. Paluuviite: Luukas Häkkinen – – me19valokuvakoulu

  10. Paluuviite: Objektiivin ja aukon merkitys valokuvauksessa | Hirvikota

  11. Paluuviite: Helppo ohje kuvien editointiin – Pirske

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *