Kurssikokonaisuudet

Valokuvauksen peruskurssi
View Post
valonmuokkaimat, esittely
Valaisun perusteet – salamakuvauksen alkeet ja teoria
View Post
Kuvankäsittelyn perusteet – Lightroom ja Photoshop
View Post
3 helmi

Valokuvauksen perusteet: ISO-arvo

Perinteisessä filmikuvauksessa ISO-arvo tai silloin ASA tarkoitti kuinka herkkää filmi oli valolle. Tämä ilmoitettiin numerona, joka löytyi filmpaketien kyljestä. Tällaisia lukemia saattoi olla 100, 200, 400 ja niin edes päin. Matalampi lukema tarkoittaa että filmi on vähemmän herkkää valolle ja että filmin rakeet ovat hienompia.

Mitä ISO-arvo tarkoittaa?

Digikuvauksessa ISO-arvo kertoo kuinka herkkä kenno on valolle. Samat periaatteet pätevät kuten filmikuvissa, eli mitä matalampi iso-arvo, sen vähemmän herkkä kenno on valolle ja kohina on pienempää.

Koska joutuu käyttämään korkeaa ISO-arvoa?

Korkeampaa ISO-arvoa joutuu yleensä käyttämään kun kuvataan hämärässä ilman jalustaa tai kun halutaan saada nopeampi suljinaika. Esimerkiksi sisällä tapahtuvassa urheilukuvauksessa joutuu luultavasti nostamaan ISO-arvoa, jotta suljinaika onnistuu pysäyttämään liikkeen. Mitä korkeamman ISO-arvon valitset kameraan sen enemmän kohinaa lopulliseen kuvaan tulee.

Teknisesti kaikista laadukkaimmat kuvat saa matalimmalla iso-arvolla, joka yleensä on ISO 100. Tämä vaatii kuitenkin myös eniten valoa. Monet pitävät kameraansa automaatilla, jolloin kamera itse pyrkii valitsemaan mahdollisimman sopivan ISO-arvon. Kamera pyrkii tällöin pitämään lukeman mahdollisimman matalana.

Kannattaa kuitenkin opetella säätämään ISO-arvo itse ja oppia kuinka tämä samalla vaikuttaa aukkoon ja suljinaikaan. Jos esimerkiksi nostat ISO 100:sta ISO 400:aan voit käyttää pienempää aukkoa ja nopeampia suljinaikoja. Tämä kyseinen muutos vastaa kahta aukkoa. Jokainen tuplaus on yksi aukko valoa.

Korkeaa ISO-arvoa joutuu yleensä käyttämään kun kuvaa hämärässä
Sisällä tapahtuvassa urheilukuvauksessa joutuu luultavasti nostamaan ISO-arvoa, jotta suljinaika onnistuu pysäyttämään liikkeen. Mitä korkeamman ISO-arvon valitset kameraan sen enemmän kohinaa lopulliseen kuvaan tulee.

Helpottavia kysymyksiä ISO-arvon valintaan

Valo – onko kohde hyvin valaistu?
Kohina – haluanko kuvan jossa on vähän vai paljon kohinaa?
Jalusta – voinko käyttää jalustaa?
Liike – liikkuuko kohde?

Jos kuvattavassa tilassa on paljon valoa haluan yleensä saada kuvan, jossa on vähän kohinaa, eli valitsen matalan ISO-arvon. Jos käytän jalustaa valitsen yleensä myös matalan lukeman.

Mikäli kohteeni taas on liikkeesä, en pysty käyttämään jalustaa, tai tilassa on hämärää joudun yleensä nostamaan ISO-arvoa. Haittana on tietenkin enemmän kohisevat kuvat, mutta tälle ei yleensä ole vaihtoehtoa.

Muutama tilanne, joissa lähes aina joutuu nostamaan ISO-arvoa korkeammalle:

Konsertit ja kirkot – Usein hämärää ja salaman käyttö ei aina ole mahdollista
Sisäliikunta
– Kohteet liikkuvat nopeasti ja valoa on vähän

Nykypäivänä monet kamerat kestävät ISO-arvon nostamista entistä hurjempiin lukemiin. Moderni kamera voi tuottaa hyvää jälkeä vielä ISO 3200, ISO 6400 tai jopa ISO 12 800

Kätevä tehtävä harjoitteluun

Nykypäivänä monet kamerat kestävät ISO-arvon nostamista entistä hurjempiin lukemiin. Hyvä harjoitus uuden kameran hankkimisen jälkeen onkin ottaa samasta kohteesta kuvat erilaisilla ISO-arvoilla. Näitä tarkasti vertailemalla oppii näkemään kuinka oma kamera suoriutuu erilaisilla ISO-arvoilla ja missä oma kipukynnys kulkee kohinan suhteen.

Haluatko oppia lisää valokuvauksen perusteista? Tällöin kannattaa tutustua Kamerakoulun ilmaiseen peruskurssiin, jossa opit ottamaan parempia kuvia. 

mm
Kamerakoulu.fi

Etsimme artikkeleita, tutoriaaleja, DIY -projekteja ja muuta esiteltävää blogiin, ota yhteyttä toimitus@kamerakoulu.fi, jos sinulla on jotain tarjota.