4 helmi

Valokuvauksen perusteet: aukko

Valokuvauksen kolme tärkeintä asetusta on aukko, ISO-arvo ja suljinaika. Nämä kolme muodostavat yhdessä valotuksen pyhän kolminaisuuden. Tässä artikkelissa käymme läpi mitä aukko tarkoittaa ja kuinka sitä voi hyödyntää valokuvauksessa. Meidän mielestämme näistä kolmesta asetuksesta aukolla on kaikista suurin merkitys miltä kuva tulee näyttämään. Aukon ymmärtäminen mahdollistaa uusia luovia ratkaisuja valokuvien toteutukseen.

Mitä aukko tarkoittaa? 

Objektiivissa oleva aukko (aperture) määrää, kuinka paljon valoa pääsee kameraan. Aukon koko voi vaihdella riippuen siitä minkä asetuksen kamerassa valitsee. Aukko muodostuu himmenninlamelleista, jotka näkyvät alla olevassa kuvassa. 

Mitä isompi aukko, sitä enemmän valoa kameran kennolle pääsee. Pienellä aukolla kameraan pääsee ainoastaan vähän valoa. 
Kameran A-tilassa (Canonilla Av) voit vaikuttaa aukon kokoon.

Objektiivissa oleva aukko (aperture) määrää, kuinka paljon valoa pääsee kameraan
Pieni f-luku tarkoittaa isoa aukkoa ja vastaavasti iso f-luku pientä aukkoa

Aukko mitataan f-lukuna

F-luku (englanniksi f-stop) on se luku, jolla aukon koko ilmoitetaan. Tällaisia on esimerkiksi f/2.8, f/4, f/5.6, f/8, f/11.

Nämä yllä listatut esimerkit ovat yhden täyden aukon muutoksia, joka tarkoittaa, että jokaisen askeleen välissä valoa on tuplasti enemmän tai vähemmän riippuen kumpaan suuntaan asteikkoa kulkee.

Iso aukko tarkoittaa pientä numeroa

Aloittelijaa saattaa alkuun hämätä, että iso aukko (josta pääsee paljon valoa) tarkoittaa kamerassa pientä numeroa. Pieni aukko (vähän valoa) taas merkitään isolla numerolla. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi f/2.8 on fyysisesti isompi aukko kuin f/11.  

Järjestelmäkameroiden objektiiveissa suurin mahdollinen aukko on perustana objektiivien nimille. Esimerkiksi Canon 50mm f/1.8 objektiivin suurin mahdollinen aukko on f/1.8.

Zoom-objektiiveissa on usein vaihtuva maksimiaukko. Tämä merkittäisiin objektiivin kylkeen esimerkiksi 18-55mm f/3.5-5.6.

Kyseinen merkintä tarkoittaa, että laajimmassa 18mm päässä suurin mahdollinen aukko on f/3.5, kun taas 55mm päässä maksimiaukko on ainoastaan f/5.6. Kalliimmissa zoomeissa voi olla kiinteä aukko koko polttovälialueella, kuten esimerkiksi Nikon 70-200mm f/2.8

Lyhyt syväterävyys tarkoittaa, että kuvassa ainoastaan lyhyt alue on terävänä

Miten aukko vaikuttaa valokuvaan?

Ensimmäinen asia, joka kannattaa pitää mielessä on, että aukon valinta vaikuttaa ratkaisevasti syväterävyyteen (depth of field). Syväterävyys kertoo kuinka iso alue maisemasta on tarkka syvyyssuunnassa.

Lyhyt syväterävyys tarkoittaa, että kuvassa ainoastaan lyhyt alue on terävänä. Yllä olevassa potretissa huomataan esimerkiksi, että ainoastaan kapteenin silmät ovat terävyysalueen sisällä. Jo hänen korvansa rupeavat olemaan sumeita ja syväterävyys alueen ulkopuolella. Suurta aukkoa (kuten f/1.8) kannattaa käyttää, kun haluaa erottaa kuvan kohteen selkeästi taustasta.

Pitkä syväterävyys tarkoittaa, että kuvan elementit ovat tarkkoja etualalta aina taustaan saakka. Monissa maisemakuvissa käytetään tästä syystä pientä aukkoa (kuten f/16). Alla olevassa maisemakuvassa esimerkiksi pieni aukko mahdollistaa, että sekä etualan kivet että kaukainen saari ovat teräviä.

Monissa maisemakuvissa käytetään pientä aukkoa (kuten f/16)

Objektiivin piirto ei ole parhaimmillaan suurella aukolla

Monien objektiivien kohdalla kannattaa muistaa, että täydellä aukolla objektiivin optinen suorituskyky ei välttämättä ole paras mahdollinen. Täydellä aukolla kannattaa kuvata vain, jos valon puute edellyttää sitä tai jos haetaan kapeaa syväterävyysaluetta. 

Objektiivin himmentäminen

Useimmat linssit ovat terävimmillään jonkin verran himmennettynä (esimerkiksi f/11). Tässä kuitenkin tulee huomioida, että objektiivin pienen aukko ei myöskään tuota parasta mahdollista piirtoa. Tämä johtuu diffraktiosta, joka tarkoittaa aallon taipumista kun se ohittaa reunan. Kyseinen ilmiö heikentää objektiivin piirtoa.

Aloittelijan ei kuitenkaan tarvitse olla tästä huolissaan tai miettiä asiaa sen enempää. Kunhan muistaa, että äärimmäisen pieni aukko (f/32) ei välttämättä ole hyvä idea.

Kuvan epäteräviä alueita kutsutaan nimellä bokeh

Mikä on bokeh?

Tarkennusalueen ulkopuolella olevien epäterävien alueiden piirrosta puhuttaessa käytetään nimitystä bokeh. Eri objektiivit piirtävät tämän bokehin eri tavalla. Voidaan esimerkiksi puhua, että bokeh on pehmeää, kermaista tai jopa levotonta.

Kätevä harjoitus aukon opetteluun

Paras tapa opetella aukon merkitystä valokuvauksessa on ottaa kamera käteen ja lähteä ulos kuvaamaan. Tätä harjoitusta varten kannattaa alkuun etsiä kohta, jossa on elementtejä sekä etualalla, että taustalla.

Ota tämä jälkeen sarja kuvia erilaisilla aukoilla (vaikka f/3.5, f/8.0 ja f/22) ja seuraa miten aukon valinta vaikuttaa syväterävyyteen. Harjoitusta varten kannattaa valita kameran Av-tila, jolloin voit itse määritellä käytettävän aukon ja kamera laskee muut arvot. 

Kannattaa alkuun käyttää objektiivin pisintä polttoväliä tähän harjoitukseen, sillä silloin huomaat eron syväterävyydessä parhaiten. Etenkin jos sinulla on käytössäsi ainoastaan 18-55mm kittiobjektiivi. Polttovälin merkityksestä syväterävyyteen puhutaan lisää täällä: Syväterävyyden hallinta valokuvissa

Kuinka aukko vaikuttaa valotukseen?

Kun perusasiat on hallinnassa kannattaa ruveta miettimään aukkoa yhteydessä ISO-arvoon ja valotusaikaan. Kun vaihdat aukko tulee sinun myös muuttaa näistä vähintään toista, jotta valotus pysyisi samana.

Otetaan esimerkkinä tilanne, jossa vaihdetaan aukosta f/5.6 pienempään f/8.0 aukkoon. Tässä muutoksessa kameraan tulee yhden aukon verran vähemmän valoa, joka sinun täytyy seuraavaksi kompensoida. 

Kyseisen muutoksen saat tehtyä, jos esimerkiksi pidennät valotusaikaa yhden aukon verran, eli esimerkiksi 1/1000 -> 1/500. Samaan valotukseen pääset myös, jos vaihdat ISO-arvoa yhden aukon verran korkeammaksi, kuten esimerkiksi ISO 200 -> ISO 400.  

Toivottavasti tämä artikkeli on selkeyttänyt mitä aukko tarkoittaa ja kuinka sitä voi hyödyntää valokuvauksessa. Kannattaa käydä myös lukemassa vastaavat artikkelit ISO-arvosta ja valotusajasta, jotta valotuksen pyhä kolminaisuus tulisi tutuksi.

Haluatko oppia lisää valokuvauksen perusteista? Tällöin kannattaa tutustua Kamerakoulun ilmaiseen peruskurssiin, jossa on kolmetoista osaa.

mm
Kamerakoulu.fi

Etsimme artikkeleita, tutoriaaleja, DIY -projekteja ja muuta esiteltävää blogiin, ota yhteyttä toimitus@kamerakoulu.fi, jos sinulla on jotain tarjota.