Huoneen nurkassa ollut valvontakamera on onnistunut tallentamaan postimerkin kokoisen todisteen rikoksesta. Seuraavaksi rikospoliisi syöttää rakeisen kuvan tietokoneohjelmalle, joka maagisesti ehostaa puuroisesta kuvamössöstä täydellisen terävän kuvan ja rikos saadaan ratkaistua. Tämä kuvio on varmasti tuttu kaikille rikosdraamoja katsoneille.
Kyseinen temppu saattaa vaikuttaa täysin loogiselta henkilölle, joka ei ole tekemisissä valokuvauksen tai kuvankäsittelyohjelmien kanssa. Rikossarjojen ulkopuolisessa maailmassa kuviin ei tällä tavalla toi taikoa lisää erottelukykyä. Tämän artikkelin ideana on käydä läpi kaikki tarvittavat tieto pikseleistä, megapikseleistä, dpi-arvoista, resoluutiosta ja kaikesta mikä näihin liittyy.
Mikä on pikseli?
Pikseli on digitaalisen valokuvan pienin yksittäinen osa. Jokaisella yksittäisellä pikselillä on oma värinsä. Digikuvan yksittäiset pikselit tulevat näkyviin, kun kuvaa suurennetaan riittävästi, kuten yllä olevassa esimerkissä. Yhdessä miljoonat pikselit muodostavat lopullisen valokuvan.
Mitä enemmän pikseleitä kuva sisältää, sitä enemmän siinä on yksityiskohtia eli tarkkuutta. Pikselin lyhenne on px.
Mitä ovat megapikselit?
Jokaisen järjestelmäkameran esittelytekstissä mainitaan kuinka monta megapikseliä kamerassa on. Mutta mitä tämä tarkalleen ottaen tarkoittaa? Kameran megapikselimäärä kertoo kuinka monta pikseliä yhdessä sen tuottamassa kuvassa on. Yksi megapikseli vastaa miljoonaa pikseliä.
Valokuvan megapikselimäärä voidaan laskea kertomalla leveys ja korkeus. Moderni järjestelmäkamera saattaa esimerkiksi tuottaa valokuvan, jonka koko on 4000 x 6000 px = 24 miljoonaa pikseliä. Tällaisen kameran megapikselimäärä on siis 24. Megapikselin lyhenne on MP.
Paljonko megapikseleitä tarvitsen?
Kameravalmistajat tykkäävät mainostaa kasvavilla megapikselimäärillä. Todellisuudessa kameran megapikselimäärällä ei kuitenkaan monille valokuvaajille ole kovin suurta merkitystä.
Valokuvauksen harrastajaa ajatellen kaikissa nykyisissä järjestelmäkameroissa on riittävästi megapikseleitä. Valokuvan laadun kannalta megapikselimäärää huomattavasti oleellisempaa on kennon fyysinen koko, kennon laatu ja objektiivin terävyys.
On totta, että suurempi megapikselimäärä mahdollistaa suurempien tulosteiden tekemisen ja antaa esimerkiksi kuvaan enempi rajausvaraa, mutta on hyvä muistaa, että suurimmaksi osaksi kasvavia megapikselimääriä käytetään pelkkänä mainoskikkana.
Mitä DPI tarkoittaa?
Aikaisemmin opimme, että digitaalisessa kuvassa isompi määrä pikseleitä tarkoittaa parempaa erottelukykyä, eli suurempaa määrää yksityiskohtia. Sama logiikka pätee laadukkaan kuvatulosteen tekemiseen sillä erolla, että valokuvatulostin muodostaa paperille pieniä mustepisteitä (dots). Miljoonat tällaiset pikkiriikkiset mustepisteet muodostavat lopullisen valokuvan.
DPI lyhenne tulee sanoista dots per inch. DPI kertoo kuinka monta mustepistettä tulostin tekee tuuman matkalle. Jos näitä pisteitä on hyvin harvassa on tulosteen laatu heikompi ja jos pisteitä on tuuman matkalla tiheään on myös lopullinen kuvan parempi laatuinen.
Mikä ihmeen 300 DPI?
Mutta mikä on hyvä dpi-lukema? Kaikista yleisin laadun määritelmä, jota tulosteiden suhteen käytetään on 300 dpi. Tällöin tulostetussa valokuvassa on siis 300 pistettä tuuman matkalla. 300 dpi-lukemasta on tullut tietty standardi kun halutaan varmistua, että tulostetun valokuvan laatu on hyvä.
Samalla on kuitenkin hyvä muistuttaa, että monissa yhteyksissä käytetään myös huomattavasti matalampia dpi-lukemia. Esimerkiksi monien sanomalehtien painojälki on 150 – 200 dpi.
Minkä kokoisen kuvan voin teettää?
Alla olevasta taulukosta näkee minkä kokoisen tulostetun valokuvan saa aikaiseksi erikokoisista digitaalisista tiedostoista, jos haluamme pitää kiinni 300 dpi laatuvaatimuksesta.
| Kuvan koko pikseleinä | Kuvan koko tulostettuna @300 dpi (lukemat pyöristetty) |
|---|---|
| 600 x 900 px | 5,1 x 7,6 cm |
| 1500 x 2250 px | 12,7 x 19,1 cm |
| 3000 x 4000 px | 25,4 x 33,9 cm |
| 5333 x 8000 px | 67,7 x 45,1 cm |
PPI (pixels per inch)
PPI lyhenne tulee sanoista pixels per inch. PPI kertoo kuinka monta pikseliä yhteen tuumaan mahtuu ja tätä lukemaa käytetään kun digitaalisia valokuvia valmistellaan tulostamista varten.
PPI ja DPI nimityksiä käytetään usein huolimattomasti ristiin rastin. Tämä on hyvin ymmärrettävää sillä, ne kulkevat tiivisti käsi kädessä. PPI on siis lukema, joka digitaaliseen valokuvaan määritellään tulostamista varten ja DPI on se arvo, jota itse printteri käyttää.
PPI arvolla ei ole merkitystä
PPI-arvolla ei ole merkitystä niin kauan kuin kuva on digitaalisessa muodossa. Tämä on hyvin yleinen harhaluulo, mutta ppi-lukema ei kerro kuvan laadusta mitään. Digitaalisessa muodossa on parempi keskittyä miettimään valokuvan pikselikokoa ja unohtaa ppi-arvot.
Voimme kuvankäsittelyohjelmassa tallentaa 2000 x 3000 px kokoisen kuvatiedoston arvoilla 1 ppi, 72 ppi tai 5000 ppi ja kaikki näistä näyttävät täysin identtisiltä. PPI-arvo pystytään aina määrittelemään uusiksi ja se kertoo ainoastaan miten tiheään digitaalinen tiedosto halutaan tulostaa.
Mikä vaikuttaa digitaalisen valokuvan laatuun?
Jos PPI ei vaikuta digitaalisen kuvan laatuun, niin millä sitten on merkitystä? Digitaalisen kuvan laatuun vaikuttaa sen koko pikseleinä, tiedostomuoto ja miten paljon sitä on pakattu (compression).
Näiden lisäksi digitaalisen kuvan laatuun vaikuttaa kameraan liittyvät ominaisuudet, eli kennon laatu ja käytetty objektiivi.
Erilaisten resoluutioiden vertailu
Aloittelijan voi olla hankala hahmottaa erilaisia pikselimääriä. Tähän pulmaan tein yllä olevan kaavion, josta voi vertailla muutamaa yleistä resoluutiota ja kuinka ne suhteutuvat toisiinsa.
Erilaisten pikselimäärien hahmottaminen on hyvä aloittaa täysteräväpiirrosta, joka on 1920 x 1080 px. Useimmat televisiot ja tietokoneiden näytöt ovat tätä resoluutiota. Seuraava huomionarvoinen seikka on sisäistää miten pieni määrä tämä täysteräväpiirto on suhteessa esimerkiksi tavallisen järjestelmäkameran kuvaan.
Täysikokoisissa valokuvissa on siis huomattava määrä pikseleitä verrattuna muihin yleisiin laitteisiin ja nettikokoisiin kuviin. Tavallisen järjestelmäkameran täysikokoisesta tiedostosta olisi mahdollista rajata yhteensä 17 kpl yksittäistä Instagram-kuvaa. Vielä korkeamman resoluution kamerasta (60 MP) olisi mahdollista rajata käsittämättömät 51 Instagram-kokoista kuvaa.
| Kuvien yleisimmät koot | Resoluutio |
|---|---|
| Pieni nettikuva | 750 x 500 px |
| Instagram-kuva | 1080 x 1080 px |
| Facebook-kuva | Pitkä sivu 2048 px |
| Täysteräväpiirto (näytöt) | 1920 x 1080 px |
| 1440p (näytöt) | 2560 × 1440 px |
| 4K (näytöt) | 3840 x 2160 px |
| Tavallinen järjestelmäkamera (20 MP) | 5472 × 3648 px |
| Korkean resoluution järjestelmäkamera (60 MP) | 9504 x 6336 px |
Minkä kokoinen on normaali valokuva?
Nykypäivänä tavallisen järjestelmäkameran kenno on suunnilleen 20-24 MP. Tämä tarkoittaa, että noin 6000 x 4000 pikseliä on yleinen koko täysikokoiselle valokuvalle. Lisäksi markkinoilla on järjestelmäkameroita, joiden myyntivalttina on tarjota vielä korkeampia resoluutioita.
Se mitä nykypäivänä pidetään korkeana resoluutiona saattaa kymmenen vuoden päästä tuntua jo pieneltä. Tällä hetkellä määrittelisin itse korkean megapikselimäärän olevan 40 MP ja siitä ylöspäin.
Minkä kokoinen kuva on paras nettiin?
Kun lähettää valokuvia toiselle henkilölle, niin ei kannata liioitella koon suhteen. Liian isot kuvat hidastavat katselua ja hankaloittavat niiden säilömistä. Sama logiikka pätee netissä julkaistaviin valokuviin. Erilaiset nettisivut näyttävät kuvia erikokoisina, joten on hankala antaa yhtä tiettyä pikselikokoa, joka toimisi kaikissa tilanteissa.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että nettisivuja varten kannattaa ladata kuvat mahdollisimman lähellä sitä kokoa jona ne todellisuudessa näytetään. Sopivan kokoiset kuvat auttavat nettisivujen latautumaan nopesti ja mahdollistavat hyvän käyttökokemuksen.
Miten muutan kuvan kokoa Macillä ja Windowsissa?
Valokuvan kokoa on helppo muuttaa pienemmäksi ja tämä onnistuu käytännössä missä tahansa kuvankäsittelyohjelmassa. Kuvan kokoa voi Macillä muuttaa suoraan Preview-ohjelman sisällä. Tämä onnistuu menemällä ylävalikossa kohtaan Tools > Adjust Size. Tämä aukaisee valintaikkunan, johon voi asettaa haluamansa mitat.
Windowsissa kuvan koon muuttamiseen voi käyttää esimerkiksi Paint-ohjelmaa. Paintin sisällä voit valita ylävalikosta Resize ja asettaa toivomansa koon.
Kuvan koon muuttaminen selaimessa
Valovan pientämisen voi tehdä myös kätevästi suoraan selaimessa. Adobella on olemassa tätä varten ilmainen Free Image Resizer -nettisivu. Tämän avulla voi pienentää kuvia haluamaansa kokoon tai suoraan valita esimerkiksi Instagramin suosittelema pikselikoko.
