Haluamme tässä kattavassa artikkelissa antaa mahdollisimman käytännönläheisiä vinkkejä salamakuvauksen aloittamiseen. Tämän artikkelin jälkeen osaat salamakuvauksen alkeet ja tiedät tärkeimmät kameran asetukset. Teemme lisäksi kaksi kuvaustehtävää, joiden avulla salamakuvauksen alkeet jäävät mieleen.
Valaisun opettelun ei tarvitse olla vaikeata. Tärkeintä on rohkeasti lähteä kokeilemaan ja havainnoida kuinka tunnelma kuvien välillä muuttuu valon mukaan.
Artikkelin sisällysluettelo
Miksi valaisua kannattaa opetella?
Salamakuvaus ei ole kallista
Etälaukaistavan salaman hyödyt
Synkkapiuha
Orjakenno
Radiolähetin
Kalusto
Salamatäsmäysaika
High speed sync
Salaman tehot
Valkotasapaino
Vallitseva valo
Vallitsevan valon eliminointi
Teoria
Kuvaustehtävä: “Ensimmäiset kuvat uudella salamalla”
Kuvaustehtävä: “Pyörivä valo”
Linkit ovat affiliate-linkkejä, eli jos käytät niitä ja ostat jotain, Kamerakoulu.fi saa pienen komission. Sinulle ei synny tästä mitään ylimääräisiä kustannuksia ja samalla autat Kamerakoulun toimintaa.
Miksi valaisua kannattaa opetella?
Valokuvan valaisu määrittelee miltä kuva tuntuu ja näyttää. Valaisun taitava kontroloiminen onkin mielestäni yksi valokuvaajan tärkeimmistä taidoista. Se että osaamme käyttää käsisalamaa monipuolisesti tuo meidän valokuvaamiseen lisää luovia mahdollisuuksia ja pystymme kuvaamaan laadukkaita kuvia tilainteissa, joissa aikaisemmin emme pystyneet.
Harkitun valaisun avulla pystymme kuvaajina päättämään millaisen tunnelman haluamme ja emme ole riippuvaisia ympäristön tarjoamista vaihtoehdoista. Rakennetun valon etuna on, että se pysyy samanlaisena koko kuvausten ajan ja antaa näin tasaisia tuloksia.
Salamakuvaus ei ole kallista
Monen yllätykseksi salamakuvauksessa pääsee alkuun kohtuullisen pienellä summalla, ainakin verrattuna uuteen kamerarunkoon tai vaikka yksittäiseen objektiiviin. Enemmän merkitystä on valon suunnalla ja muotoilulla, kuin salaman hinnalla.
Valaisuun löytyy toki huippuammattilaisten kallista kalustoa, mutta jo muutamalla satasella pääsee hyvin liikkeelle. Mielestäni valaisun opettelu kannattaa aloittaa yhden valon kautta. Kun omat taidot parantuvat ja oppii hallitsemaan valoa paremmin, voi rauhassa hankkia lisää valonmuokkaimia ja toisen salaman. Tärkeintä on hankkia valo, jonka tehoja pystyy säätämään manuaalisesti ja jonka pystymme väläyttämään etänä.
Jos sinulle ei vielä ole salamaa, suosittelemme tällä hetkellä *Godoxin V1 tai *V860II salamaa. Molemmissa näistä on radiovastaanotin sisäänrakennettuna, jonka ansiosta tarvitset lisäksi pelkän *radiolähettimen, jotta pystyt laukaisemaan salaman langattomasti.
Lisää vinkkejä salamakuvauksen edulliseen aloittamiseen löytyy täältä: Kasataan edullinen aloittelijan setti salamakuvaukseen
Etälaukaistavan salaman hyödyt
Käsisalamaa ei tarvitse pitää kiinni kameran salamakengässä ja itse asiassa salaman irroittaminen ja etänä käyttäminen tuo meille paljon uusia mahdollisuuksia kuvaamiseen. Etälaukaistavalla käsisalamalla pystymme suuntamaan valoa vapaammin, pystymme käyttämään valonmuokkaimia ja saamme yksinkertaisesti enemmän mahdollisuuksia valaisuun.
Jotta voimme laukaista salaman etänä tarvitsemme siihen kuitenkin jonkun keinon. Tässä on seuraavaksi esiteltynä kolme vaihtoehtoa salaman etälaukaisemiseen.
Synkkapiuha
Salaman väläyttämiseen voi käyttää niin sanottua synkkapiuhaa (PC sync -kaapeli). Tällöin kameran ja salaman väliin tulee fyysinen piuha, joka osaa väläyttää salaman oikeaan aikaan. Hyvä puoli synkkapiuhan käytössä on toimivuus eri merkkisten kameroiden ja salamalaitteiden välillä. Synkkapiuhan pituus taas rajoittaa valojen asettelua.
Kannattaa huomioida, että osasta kameroita puuttuu synkkapiuhan paikka. Tässä tapauksessa voi käyttää niin sanottua sokeripalaa, jonka avulla kameran salamakenkään saa portin synkkapiuhaa varten.
Mikä on orjakenno?
Orjakenno osaa väläyttää salaman kun ympäristössä havaitaan toinen välähdys. Tämän tekniikka vaatii siis toimiakseen toisen välähdyksen, joka voi tulla esimerkiksi kameran omasta pop-up salamasta tai erillisestä käsisalamasta.
Monissa salamalaitteissa on orjakenno sisäänrakennettuna, joka mahdollistaa eri merkkisten salamalaitteiden käyttämisen ristiin. Orjakennon käyttö vaatii näköyhteyden, jonka takia se ei ole luotettava pitkillä etäisyyksillä tai mikäli salama on nurkan takana piilossa tai suuren valonmuokkaimen sisällä.
Radiolähetin
Viimeisen keinona esittelyssä on laite, jota myös eniten suosittelen ja tämä on *radiolähetin. Radiolähetin juttelee vastaanottimen kanssa ja osaa tätä kautta väläyttää salaman oikeaan aikaan. Kantama voi olla jopa useita satoja metrejä. Radiolähetin itsessään asetetaan kameran salamakenkään ja mahdollinen vastaanotin salaman päätyyn. Monissa salamalaitteissa rupeaa kuitenkin olemaan vastaanotin sisäänrakennettuna, jonka ansiosta tarvitsemme pelkän *lähettimen kameran päälle.
Radiolähetin antaa meille käyttöön eniten ominaisuuksia ja vapautta valaisuun. Radiolähetin mahdollistaa valojen vapaan asettelun ja usein myös salaman tehojen säätämisen kameran päältä. Kahdesta edellisestä keinosta poiketen radiolähettimet ovat useimmiten kameramerkki kohtaisia.
Meidän suosittelema kamerakalusto valaisun opetteluun
*Godox V1 – edullinen käsisalama, joka sopii hyvin valaisun harjoitteluun.
*Radiolähetin – Godoxin radiolähetin, jolla pystyt laukaisemaan salaman langattomasti.
*Valojalusta – tukeva jalusta, joka nousee 265 cm korkeuteen.
*Läpiammuttava valkoinen varjo – klassinen valonmuokkain, joka nimensä mukaan on täysin tavallisen varjon näköinen. Varjot ovat helppokäytöisiä ja suosittelen näitä siksi ensimmäiseksi valonmuokkaimeksi. Läpiammuttava varjo maksaa vain muutamia kymppejä.
*Godox S2 adapteri – Tämän adapterin avulla pystyy kiinnittämään minkä tahansa Bowensin valonmuokkaimen tai varjon Godoxin V1 salamaan.
Salamatäsmäysaika
Kameran salamatäsmäysaika on alkuun yksi tärkeimmistä teknisistä asioista, joita salamakuvauksessa tulee ymmärtää. Kameran salamatäsmäysaika on lyhyin mahdollinen suljinaika, jota voidaan käyttää yhdessä salaman kanssa. Mikäli valitsemme tätä lyhyemmän suljinajan muodostuu kuvaan musta reuna, kuten yllä olevassa esimerkissä.
Salamatäsmäysaika vaihtelee kamerasta toiseen, mutta on yleensä jotain 1/125 ja 1/250 väliltä. Kannattaa hetki alkuun selvittää oman kameran salamatäsmäysaika ja painaa tämä mieleen.
High speed sync
Ja koska poikkeus tunnetusti vahvistaa säännön on seuraavaksi hyvä puhua ominaisuudesta nimeltä high speed sync. Tämä nimittäin on salaman ominaisuus, jonka avulla pystyy ylittämään kameran tavallisen salamatäsmäysajan ja kuvaamaan hyvinkin nopeilla suljinajoilla salaman kanssa.
High speed syncistä voi olla hyötyä kun halutaan kuvata salaman kanssa suurella aukolla tai kirkkaassa auringonpaisteessa. Tämä ominaisuus löytyy kuitenkin ainoastaan kalliimmista salamalaitteista.
Salaman tehot
Valaisun opetteluun sopii mielestäni parhaiten salama, jonka pystyy asettamaan manuaalille. Tämä tarkoittaa, että pystymme käsin valitsemaan salaman tehot. Salamalaite pystyy välähtämään eri voimakkuuksilla ja tästä puhutaan salaman tehoina. Nämä merkitään laitteesta riippuen hieman eri tavalla, mutta selvästi yleisin tapa on käyttää murtolukuja.
Nämä näkyvät salaman takanäytöllä ja mahdollisesti myös radiolähettimen näytöllä. 1/1 teho tarkoittaa salaman voimakkainta mahdollista välähdystä, 1/2 vastaa puolia tehoja ja niin edes päin aina 1/128 tai 1/256 tehoihin, joka on salaman pienin mahdollinen välähdysteho.
Sopivien tehojen valitseminen on tärkeä prosessi salamakuvauksessa, jonka syystä meidän ensimmäinen kuvaustehtävä liittyy vahvasti tähän. Mutta tästä lisää artikkelin lopussa.
Valkotasapaino
Jokaisella valonlähteellä on oma valkotasapainonsa. Tätä voi arkisemmin miettiä valon värinä. Osa valonlähteistä tuottaa hyvin lämmintä valoa, kun taas toisten väri on huomattavasti kylmempi. Sopivan valkotasapainon valinta on valokuvauksessa tärkeää, jotta kuvan sävyt toistuvat halutulla tavalla. Valkotasapainoa mitataan valokuvauksessa kelvineinä (K).
Valokuvaukseen tarkoitetut käsisalamat ja studiovalot on tasapainoitettu vastaamaan värilämpötilaltaan päivänvaloa, joka kelvinenä tarkoittaa noin 5600K. Käsisalaman välähdys vastaa siis väriltään keskipäivän auringonvaloa.
Mitä tarkoittaa vallitseva valo?
Vallitseva valo on ulkona tai sisätilassa luonnollisesti oleva valo, joka voi tulla esimerkiksi auringosta tai kattolampuista. Salamakuvauksessa meidän tulee alkuun sisäistää, että meillä on erikseen tämä vallitseva valo ja salamanvalo. Vallitsevan valon ja salamanvalon voi yhdistää monella eri tavalla, jos kuvaamme esimerkiksi ulkona salamalaitteiden kanssa. Tästä aiheesta lisää täällä: Salaman ja luonnonvalon yhdistäminen
Suosittelen alkuun kuitenkin lähtökohtaa, jossa eliminoimme kameran asetuksilla vallitsevan valon minimiin. Tämä on hyvä työnkulku etenkin studiokuvauksessa. Kun hallitsemme tämän lähtökohdan ja ymmärrämme periaatteen voimme jatkaa tilanteisiin, jossa kuvassa näkyy sekä vallitsevaa valoa että salamanvaloa.
Vallitsevan valon eliminointi
Eliminoimalla kuvasta pois vallitsevan valon pystymme varmuudella sanomaan, että kaikki valo jota kuvassa näemme tulee salamalaitteesta. Tämän lähestymistavan kautta opimme hahmottamaan miten valo muotoilee kohdetta ja miltä salaman tuottama valo näyttää. Tavoitteena on valita kameran asetukset niin, että kuva on kokonaan tai ainakin lähestulkoon musta ruutu ilman salaman välähdystä.
Teoria
Nyt kun olemme käyneet läpi tärkeimmät asetukset ja tekniset seikat voimme esitellä muutaman keskeisen periaatteen valaisun teoriasta, ennen kuin siirrymme kuvaustehtävien kimppuun.
Valonlähteen koko
Jos salamatäsmäysajan sisäistäminen oli tärkein tekninen seikka, on valonlähteen koon vaikutuksen ymmärtäminen se keskeisin juttu valon teoriassa. Mitä suurempi valonlähteen koko on verrattuna kohteeseen, sitä pehmeämpää valoa saamme. Vastaavasti suhteessa pieni valonlähde tuottaa kovaa valoa. Paljaan käsisalaman valo on siis luonteeltaan hyvin kovaa, kun taas valkoinen iso varjo tuottaa pehmeämpää valoa.
Tässä periaatteesa on tärkeätä ottaa huomioon kohta “suhteessa kohteeseen”. Valonlähteen etäisyydellä on merkittävä vaikutus miten suuri tai pieni se on suhteessa kohteeseen. Tuomalla valonmuokkaimen lähemmäksi kohdetta saamme aikaan pehmeämpää valoa, sillä valon pinta-ala kasvaa suhteessa kohteeseen. Sama valonmuokkain siis käyttäytyy eri tavalla eri etäisyyksiltä.
Otetaan esimerkiksi suhteellisen pieni 60 x 60 cm tasovalo, jolla olemme kuvaamassa kasvokuvaa. Jos tuomme tämän 60 x 60 cm tasovalon aivan kiinni kohteeseen on sen koko suhteessa kasvoihin suuri, jonka seurauksena tasovalosta tuleva valo on suhteellisen pehmeää tältä etäisyydeltä.
Jos taas viemme saman tasovalon huoneen toiseen päähän on sen koko nyt suhteessa kasvoihin enää hyvin pieni. Tältä etäisyydeltä valo on luonteeltaan paljon kovempaa, vaikka käytössä on sama valo!
Jos haluat päästä helpolla suosittelen alkuun pitämään salamaa ja valonmuokkainta mahdollisimman lähellä kohdetta, juuri kameran näkymän ulkopuolella. Voit lähteä rikkomaan tätä nyrkkisääntöä heti, kun omat taidot parantuvat ja osaat hallita valoa paremmin.
Meidän tarkempi vertailu erilaisista valonmuokkaimista löytyy täältä: Yleisimmät valonmuokkaimet vertailussa
Millaista on pehmeä valo?
Monet kuvaajat tavoittelevat salamakuvauksessa pehmeää valoa, sillä se näyttää usein esimerkiksi muotokuvissa miellyttävältä. Pehmeä valo on hellää kohteen tekstuureille ja näyttää kauniilta iholla. Pehmeää valoa pystyy tuottamaan esimerkiksi suurella tasovalolla tai heijastamalla valoa suurista vaaleista pinnoista.
Pehmeän valon tunnistaa tutkimalla valon ja varjon rajaa. Pehmeässä valossa muuttuu varjoksi hitaasti ja kauniissa liu’ussa.
Kova valo
Kovan valon tunnistaa jyrkistä varjoista ja kovasta kontrastista. Olisi mielestäni kuitenkin virhe ajatella, että kovaa valoa tulisi aina välttää, ja että pehmeämpi valo olisi aina parempi valinta. Näitä ääripäitä kannattaa miettiä erilaisina ilmaisukeinoina. Samaan tapaan kuin taidemaalari valitsee pensselinsä tarkkaan, tulisi meidän valokuvaajina valita valon luonne halutun tunnelman ja ilmaisun perusteella.
Kovassa valossa on asennetta ja potkua, joka puuttuu pehmeästä valosta. Lisäksi kovemmalla valolla pystyy piirtämään esiin tekstuuria paremmin. Kova valo asettaa kuitenkin omat haasteensa, jonka takia se harvoin on kuvaajien ensimmäinen valinta. Yleistäen voidaan sanoa, että kovemman valon hallinta on vaikeampaa kuin pehmeän.
Kuvaustehtävä: Ensimmäiset kuvat uudella salamalla
Meidän valaisukurssin ensimmäisen kuvaustehtävän ideana on kerrata juuri opittuja seikkoja ja tutustua uuden käsisalaman ominaisuuksiin. Kuvaustehtävän vaiheet löytyvät myös artikkelin alussa olevalta videolta. Kuvaustehtävät ovat videon loppupuolella.
Alkuun kuvaustehtävässä on ideana eliminoida kuvasta kaikki vallitse valo pois. Tätä varten valitsemme kamerasta matalan ISO-arvon, kuten esimerkiksi ISO 100. Seuraavaksi valitsemme kameran lyhyimmän mahdollisen salamatäsmäysajan. Tämän jälkeen valitsemme sopivan aukon ja otamme testikuvan, jonka haluamme olevan täysin musta tai ainakin hyvin tumma.
Tässä kohtaa voit laittaa salaman päälle. Mutta tarkoituksena on, että tässä vaiheessa ei enää vaihdeta kameran asetuksia. Seuraavaksi rupeamme hakemaan salamalle sopivia tehoja. Harjoitusta varten suosittelen alkuun asettamaan salaman pienimmille mahdollisille tehoille ja askel kerrallaan lähteä nostamaan tehoja, kunnes kuvan valaisu on sopiva.
Tehtävän vaiheet tiivistettynä
- Rakenna asetelma, jota haluat kuvata.
- Eliminoi kuvasta pois kaikki vallitseva valo.
- Kytke salama päälle.
- Aseta salama manuaalitilaan ja pienimmille tehoille.
- Ota kuva ja arvioi valotusta.
- Säädä tehoja voimakkaammalle kunnes olet tyytyväinen kuvan valaisuun.
Kuvaustehtävä: Pyörivä valo
Nyt kun olemme onnistuneesti ottaneet ensimmäiset salamakuvat ja osaamme hallita salaman tehoja voimme siirtyä astetta luovempaan tehtävään. Tämän toisen kuvaustehtävän ideana on lähteä asteittain pyörittämään valoa kohteen ympärillä. Ideana on tarkkailla kuvan varjoja ja tunnelmaa kun valon suunta muuttuu.
Kuvaustehtävän tuloksia, voi halutessaan jakaa kanssamme Instagramissa tunnisteella #kamerakoulu.
Haluatko oppia lisää salamakuvauksesta?
Tällöin kannattaa tutustua meidän ilmaisen valaisukurssiin, johon tämä artikkeli myös kuuluu. Kurssin aikana opit käyttämään käsisalamoita miljöössä, hahmottamaan valoa paremmin ja luomaan tunnelmaa valolla. Valaisukurssi sisältää seuraavat jaksot:
