Edellisessä kirjoituksessa käsitelty aukko vaikuttaa ratkaisevasti syväterävyyteen. Mitä isompi aukko, eli pienempi f-arvo, on käytössä, sitä pienempi alue syvyyssuunnassa on terävää. Tarkennusalueen ulkopuolella olevien epäterävien alueiden piirrosta puhuttaessa käytetään nimitystä bokeh.
Esimerkiksi oheisissa Tammerkosken edustalla otetuissa kuvissa näkyy, että f1.8:lla vain Juho on kuvassa terävää kun taas taustalla oleva koski ja edustan pilari ovat sumeita. Toisessa ääripäässä on f16, jolloin niin koski kuin pilari ja kaikki niiden välillä näkyvät terävänä.
Suurta aukkoa voidaan käyttää, kun halutaan erottaa kuvan kohde selkeästi taustasta. Vastaavasti kuvattaessa esimerkiksi maisemia on hyvä käyttää pienempää aukkoa, jolloin suuret alueet kuvasta näkyvät terävästi.
Myös objektiivin pituus vaikuttaa syväterävyyteen. Mitä pitempi on linssin polttoväli, sitä kapeampi on sen terävyysalue. Esimerkiksi pitkällä 300-millisellä objektiivilla on helppo sumentaa tausta niin, että kuvan kohde erottuu hyvin.
Lisäksi tarkennusetäisyys vaikuttaa syväterävyyteen. Mitä lähemmäksi tarkennetaan, sitä lyhempi on syväterävyys.
Kuvassa näkyvässä Nikkor-objektiivissa on aukon ja tarkennusasteikon yhteydessä apuviivat, joiden avulla nähdään, mikä alue kuvassa syvyysterävyydeltään on tarkkaa. Esimerkikkikuvassa nähdään, että aukolla f22 äärettömään tarkennettuna kuvassa terävyysalue ulottuu metristä äärettömään.
Video havainnollistaa kuinka syväterävyys vaikuttaa valokuvaan
...
