Ei ole mitään väliä jos sinulla on maailman paras kamera ja osaat rakentaa todella hyvän valaistuksen jos et saa malleista irti haluamaasi. Olen itse joutunut harjoittelemaan tätä paljon. Kameran asetusten kohdilleen saaminen ja hienon valaistuksen rakentaminen on todella helppoa tähän verrattuna. On todella vaikeaa saada malli ymmärtämään mitä itse hakee takaa jos ei osaa antaa hyviä ohjeita.
Kuvien kyky vangita ja välittää tunteita on (ainakin omasta mielestä) syy, miksi niin moni on kiinnostunut valokuvauksesta. Tunteita voi välittää kuvissa monen keinon kautta – ihmisten ilmeillä, asennoilla, kuvan sommittelulla, valotuksella ja värimaailman käsittelyllä. Parhaat kuvat syntyvät, kun kaikki nämä asiat ovat kohdillaan. Tämä on yksi asia jota jatkuvasti yritän kehittää kuvissani.
Kööpenhaminan ja Suomen välillä töitä tekevä Marko on todella kovan luokan ammattilainen niin valokuvauksessa kuin elokuvaohjauksessa. Monipuolisuuden lisäksi hänellä on todella tunnistettava tyyli, johon kuuluu harkittu valaisu ja tarinalliset lavasteet.
Tyyli kehittyy vaivihkaa kun vain kuvaa enemmän ja oppii lisää. Vahvat värit, kontrastit ja geometriset muodot hallitsevat monesti miljöökuviani. Ihmisiä kuvatessa rajaukseni on monesti varsin tiukka ja jännitystä pyrin luomaan valolla, sekä kontaktilla kuvattavaan. Harvoin kuvani ovat täynnä asioita, eli mieluummin pelkistän kuin lisään asioita.
Teen nykyään hyvin monenlaista tyyliä, mutta ehtona kaikelle kuvaamiselle on tekninen laadukkuus. Jos jokin visuaalinen detaili kuvastaa minua, on se varmasti kontrasti, valon ja varjon leikki…huoliteltu kasvojen valaisu.
