6 huhti

Näillä vinkeillä saat otettua teräviä kuvia millä tahansa kameralla

Jatkokurssin tässä osassa opetan sinut ottamaan teräviä kuvia millä tahansa kameralla. Käymme läpi mitkä asetukset vaikuttavat kuvan terävyyteen ja annamme mahdollisimman paljon vinkkejä, joilla välttää tärähtäneet kuvat.

Mistä tärähtänyt kuva johtuu?

Huonosti valittu suljinaika on yleisin syy miksi kuva ei ole terävä. Suljinaika tarkoittaa sitä aikaa, jonka kameran suljin päästää kameran kennolle valoa. Mitä pidempää suljinaikaa käytämme, niin sen enemmän riski kuvan tärähtämisestä kasvaa. Isoin syy miksi kuvat eivät ole teräviä on yksinkertaisesti liian pitkä suljinaika.

On olemassa suljinaikaan liittyvä nyrkkisääntö, jonka avulla pitäisi useimmissa tilanteessa saada aikaan terävä kuva. Nyrkkisäännön mukaan meidän tulisi käyttää suljinaikaa, joka on vähintää 1/polttoväli. Eli jos käytämme 50 mm objektiivia, tulisi suljinajan olla vähintään 1/50 sekuntia. Tämä on suositus ja neuvoisin itse jättämään hieman pelivaraa. Mielummin pelaa suljinajan kanssa varman päälle, kuin että myöhemmin huomaa, että kaikissa kuvissa käsien tärinästä johtuvaa epäterävyyttä.

Linkit ovat affiliate-linkkejä, eli jos käytät niitä ja ostat jotain, Kamerakoulu.fi saa pienen komission. Sinulle ei synny tästä mitään ylimääräisiä kustannuksia ja samalla autat Kamerakoulun toimintaa.

Miten saadaan teräviä kuvia liikkuvista kohteista?

Suljinajan valinta muuttuu ratkaisevasti, jos olemme kuvaamassa liikkuvia kohteita. Suljinajan valinta vaikuttaa miten liike tallentuu kuvaan. Jos olemme kuvaamassa liikkuvia kohteita, niin silloin pitää valita nopeampi suljinaika, jotta saamme aikaiseksi terävän ja pysähtyneen kuvan. Se miten nopea suljinaika meidän tulee valita riippuu kohteen nopeudesta ja miten ison osan kuva-alaa liikkuva kohde peittää. Hyvä lähtökohta liikkuvien kohteiden pysäyttämiseen on 1/500.

Suljinajan valinta vaikuttaa miten liike tallentuu kuvaan. Lyhyellä suljinajalla on mahdollista pysäyttää nopeakin liike.

Epäonnistunut tarkennus aiheuttaa pehmeitä kuvia

Seuraava iso syy miksi kuvamme eivät ole teräviä johtuu epäonnistuneesta tarkennuksesta. Seuraavaksi käymme läpi millaisia asetuksia suosittelen tarkennuksen valintaan. Lisäksi väännetään rautalangasta mitä tarkennus ylipäänsä tarkoittaa.

Kun olemme ottamassa kuvaa pystymme kameralla valitsemaan mistä kohtaa kuva on syvyyssuunnassa terävä. Isolla aukolla tämä alue on hyvin kapea, kun taas pienellä aukkolla syväterävyyttä on enemmän ja isompi alue kuvasta on terävä. Mitä suuremmalla aukolla (pieni numero) kuvaamme, niin sen huolellisempia meidän tulee olla tarkennuksen suhteen. Pienellä aukolla meillä on tarkennuksen suhteen enempi pelivaraa ja tilaa mokata, ilman että kuva menee pilalle.

Jatkuva tarkennus on kätevä liikkuvien kohteiden kuvaamiseen.

Jatkuva tarkennus vai kertatarkennus?

Jotta kuvamme olisivat mahdollisimman teräviä tulee meidän lisäksi ymmärtää ero jatkuvan ja kertatarkennuksen välillä. Jos kuvaamme liikkuva kohdetta, niin kannattaa meidän asettaa kamera tarkentamaan jatkuvasti. Tällöin kamera pyrkii seuraamaan kohteen liikettä ja jatkuvasti pitämään sen terävyysalueen sisällä.

Paikallaan olevien kohteiden kuvaamiseen riittää kertatarkennus. Tässä tilassa kamera tarkentaa kerran valitsemaasi tarkennuspisteeseen.

Tarkennuspisteen koko

Moderneissa järjestelmäkameroissa on kymmeniä erilaisia asetuksia tarkennuksen hienosäätöön. Uusissa kameroissa voi lisäksi olla jopa satoja tarkennuspisteitä. Kameran asetuksista voi valita tarkennammeko yksittäiseen pisteeseen vai laajempaan alueeseen. Itse suosittelisin monissa tilainteissa käyttämään pienempää rypästä tai pistettä. Tämä antaa tarkemman lopputuloksen ja enemmän kontrollia, etenkin jos olemme tilanteessa, joka vaatii hienovaraista tarkennusta.

Onko käytössä liian suuri aukko?

Hyvin suurella aukolla (kuten f/1.8) joudumme olemaan todella huolellisia tarkennuksen onnistumisen suhteen. Pieninkin virhe ja kuvan terävyysalue on väärässä kohdassa. Mahdollisimman teräviä kuvia varten kannattaa harkita pykälää pienempää aukkoa ja käyttää äärimmäisen suurta aukkoa ainoastaan harkitusti.

Tämän lisäksi monen edullisemman objektiivin piirto on pehmeämpää suurilla aukoilla.

Tarpeen vaatien pitää uskaltaa käyttää korkeampaa ISO-arvoa. Liian matalalla ISO-arvolla kuva saattaa tärähtää.

Uskalla käyttää korkeaa ISO-arvoa

Seuraava vinkki terävien kuvien aikaansaamiseksi saattaa kuulostaa ristiriitaiselta, mutta tarpeen vaatien pitää uskaltaa käyttää korkeampaa ISO-arvoa. Kuten peruskurssilla opimme aiheuttaa korkea ISO-arvo kuvaan ikävää kohinaa. Tästä syystä voi kohinan pelossa helposti ruveta välttelemään korkeiden ISO-arvojen käyttöä kokonaan. Mielestäni on kuitenkin parempi uskaltaa käyttää korkeaa ISO-arvoa ja saada kuva, joka on oikein valotettu. Liian matalalla ISO-arvolla kuva saattaa tärähtää ja jäädä alivalottuneeksi.

Objektiivi vaikuttaa terävyyteen runkoa enemmän

Tämän artikkelin vinkkien avulla on mahdollista saada teräviä kuvia millä tahansa kameralla. Oli kyseessä sitten markkinoiden edullisin pokkari tai huippuammattilaisen uusi järjestelmäkamera. Moni aloitteleva kuvaaja saattaa epäterävien kuvien kohdalla osoittaa syyttävällä sormella kameraa. Todellisuudessa syy epäteräviin kuviin on useimmiten kuitenkin käyttäjä, ei kamera.

On totta, että uusi ja hieno kamera saattaa tuottaa pykälää verran terävämpiä kuvia. Tässä suhteessa ero kameroiden välillä on kuitenkin hyvin marginaalinen. Tuhansia euroja enemmän maksava kamera ei tuota merkittävästi terävempiä kuvia, kuin edullinen pokkari, jos vaan osaa valita kameran asetukset tilanteen mukaan. Mikäli haluaa rahallisesti panostaa kuvien terävyyteen kannattaa mielummin suunnata katseensa objektiiveihin. Myöskään tässä suhteessa ei kannata odottaa suurta mullistusta, mutta ainakin ero on huomattavampi kuin rungoissa.

Kalliimmat objektiivit tuottavat poikkeuksetta terävämpiä kuvia, kuin edulliset kitti-objektiivit.

Jalusta takaa terävän kuvan

Mahdollisuuksien mukaan kannattaa käyttää *jalustaa, mikäli haluaa varmasti saada aikaan teräviä kuvia. Jalustalta kuvattaessa ei tarvitse murehtia käsien tärinästä ja voi huolettaa käyttää pidempiä suljinaikoja. Jalusta mahdollista monia kuvaustekniikoita, jotka eivät onnistu käsivaralta. Jalustan käyttö kunniaan!

Pitkillä suljinajoilla kannattaa käyttää kaukolaukaisinta

Jos olemme kuvaamassa useamman sekunnin valotuksia, niin silloin voi olla hyvä idea hankkia erillinen *kauko- tai *lankalaukaisin. Pitkillä suljinajoilla kameran koskettaminen aiheuttaa ikävää epäterävyyttä. Kameran sulkimen fyysisestä painamisesta pääsee eroon kaukolaukaisimen avulla. Toinen keino on käyttää kameran ajastinta.

Kuvan terävöitys kuvankäsittelyssä

Lopuksi haluamme muistuttaa, että varsinkin raakakuvia kannattaa monissa tilanteissa terävöittää kuvankäsittelyssä. Tämä antaa kuvan terävyydelle tarvittavan loppusilauksen.

Haluatko oppia lisää valokuvauksesta?

Tämä artikkeli kuuluu osaksi meidän ilmaista jatkokurssia. Hyvien valokuvien ottaminen vaatii luovaa silmää ja vankkaa perustietoa. Meidän jatkokurssi kattaa nämä molemmat osa-alueet ja opastaa sinut aloittelijalta edistyneeksi harrastajaksi. Meidän jatkokurssi sisältää seuraavat jaksot:

mm
Atte Tanner

Atte Tanner on Helsingin ja Lontoon välillä kulkeva muoti- ja mainoskuvaaja. Hänen töilleen ominaista on elokuvallinen ilmaisu ja mystinen tunnelma. Atte on ollut mukana luomassa kuvamaailmoja asiakkaille kuten Warner Music, MTV3 ja BMW. www.attetanner.com