Valokuvauksen alkeet pähkinänkuoressa – aukko, suljinaika ja ISO-arvo

Tällä videolla käymme läpi valokuvauksen alkeet, eli aukon, suljinajan ja ISO-arvon. Kerromme käytännönläheisesti kuinka nämä kolme toimivat. Videon jälkeen sinulla on hyvä ymmärrys miten valotus toimii valokuvauksessa ja saat otettua ison harppauksen omassa kuvaamisessasi. Halutessasi pystyt lisäksi pikkuhiljaa siirtymään kuvaamaan kameran manuaaliasetuksilla, jossa näiden alkeiden sisäistäminen on erityisen tärkeää.

Aukko

Objektiivin sisällä oleva aukko, jonka kokoa voidaan säätää kamerasta. Tällaisia voisi olla esimerkiksi f/2.8 tai f/5.6. Tärkeä juttu pitää mielessä on se, että mitä pienempi numero (esimerkiksi f/2.8), ni sen isompi aukko on todellisuudessa. Isompi numero, kuten vaikka f/11 taas vastaa pientä aukkoa.

Valon määrän puolesta on helppo muistaa, että isosta aukosta saadaan enemmän valoa kuin pienestä. Tästä puhutaan valokuvauksessa myös objektiivin valovoimana.

Mihin aukko vaikuttaa valokuvauksessa?

Aukko vaikuttaa kuvan syväterävyyteen, eli miten iso osa kuvasta on terävää syvyyssuunnassa. Isolla aukolla, kuten esimerkiksi f/2.8 kuvassa on kapea syväterävyys ja kuvaan saadaan sumea tausta. Esimerkiksi potrettikuvauksessa voitaisiin käyttää suurta aukkoa, jotta kohde erottuisi hyvin taustastaan.

Kun aukkoa lähdetään pienentämään saadaan kuvaan enemmän teräviä elementtejä syvyyssuunnassa. Pienellä aukolla, kuten vaikka f/11 tai f/16 saadaan esimerkiksi maisemakuvauksessa pitkä syväterävyys, joka tarkoittaa että kaikista lähimmät elementit aina horisontin viimeisiin kohteisiin ovat teräviä yhtä aikaa.

Suljinaika

Suljinaika kertoo valokuvauksessa miten pitkään kennolle tai filmille päästetään valoa. Suljinaika ilmaistaan kamerassa sekunteinta tai useimmiten sekunnin osina. Tällaisia aikoja voisi olla esimerkiksi:

1/60 s
1/250 s
1/500 s

Mitä pidempään sulkimen annetaan olla auki, sen enemän valoa kuvaan saadaan. Hyvin nopealla suljinajalla kennolle pääsee pienempi määrä valoa .

Mihin suljinaika vaikuttaa?

Suljinaika vaikuttaa miten liike toistuu valokuvassa. Lyhyellä suljinajalla, kuten 1/1000 voidaan pysäyttää hyvin nopea liike. Tällaisia tilanteista voisi olla esimerkiksi urheilu- tai lintukuvaus.

Hitaalla suljinajalla, kuten 1/8 sekunti liike ei enää pysähdy ja kuvaan syntyy liike-epäterävyyttä. Valokuvaa voi myös valottaa useamman sekuntin tai jopa minuutteja. Pidemmillä ajoilla on mahdollista pehmentää veden liike tai saada aikaan pitkiä valojuovia esimerkiksi autoista.

Miksi kuvat tärähtävät?

Suljinajan kohdalla voisi helposti miettiä, että mikäli haluaa kuvasta vaaleamman voi yksinkertaisesti käyttää pidempää suljinaikaa. Tämä pitää kyllä siis paikkansa. Ongelma joka tässä kuitenkin tulee vastaan on kuvan tärähtäminen.

Mitä pidempi suljinaika meillä on käytössä, sitä suurempi riski meillä myös on että kuva tärähtää käsivaralla kuvattaessa. Nyrkkisääntö jotta kuva ei tärähtäisi on se, että suljinajan tulisi olla vähintää 1/polttoväli.

Tämä tarkoittaa, että 50 mm objektiivilla suljinajan tulisi mielellään olla 1/50 tai nopeampi käsivaralla kuvattaessa. Nyrkkisääntö kertoo meille samalla, että pidempi objektiivi tärähtää helpommin kuin laajakulma.
Pidempi objektiivi, kuten 200 mm vaatii nyrkkisäännön mukaan jo vähintään 1/200 suljinajan.

ISO-arvo

Viimeinen muuttuja, joka vaikuttaa valotukseen on kameran ISO-arvo. ISO-arvo kertoo miten paljon kennolle tulevaa signaalia vahvistetaan ja miten herkkä kenno näin ollen on valolle. Tällaisia arvoja on esimerkiksi ISO 100, ISO 400 ja ISO 1600.

Mitä korkeampi ISO-arvo meillä on käytössä, sitä enemmän kennolle tulevaa signaalia vahvistetaan ja saamme kuvaan enemmän valoa. Haittapuolena on kuitenkin se, että valokuva rupeaa kohisemaan korkeammilla ISO-arvoilla. Paras laatu kuvaan saadaan matalilla ISO-arvoilla.

Kannattaa siis aina käyttää tilanteeseen suhteutettuna sitä matalinta mahdollista ISO-arvoa. Hämärässä joudumme usein nostamaan ISO-arvo korkeammalle, jotta valon määrä riittäisi kuvaamiseen.

Valo maksaa valokuvauksessa

Valokuvauskalustossa maksetaan usein korkeampaa hintaa juuri valon määrästä. Eli jos halutaan enemmän valoa, niin silloin hintalappu kameran tai objektiivin kyljessä myös on korkeampi. Halvemmalla kameralla kuvan kohina saattaa ruveta häiritsemään esimerkiksi ISO 1600 kohdalla, kun taas arvokkaammilla ammattilaisvehkeillä voi kuvata ISO 6400, ilman että kuva kohisee häiritsevästi.

Miten aukko, suljinaika ja ISO-arvo toimivat yhdessä?

Seuraava tärkeä seikka opetella valokuvauksessa on näiden kolmen muuttujan suhde toisiinsa. Aukko, suljinaika ja ISO-arvo kulkevat kaikki tiiviisti käsi kädessä, joka tarkoittaa että kun muutamme näistä yhtä tulee meidän kompensoida muutosta ja vaihtaa jäljelle jäävästä kahdesta arvosta vähintään toista.

Valon määrästä puhutaan valokuvauksessa aukkoina. Yhden aukon muutos vastaa valon määrän tuplaamista tai puolittamista. Yllä olevassa taulukossa näkyvät arvot ovat kaikki täyden aukon muutoksia.

Kaikki seuraavat muutokset vastaavat siis yhden aukon muutosta valon määrässä:

• Aukon vaihtaminen f/2.8 arvosta aukkoarvoon f/4.0 (aukko vähemmän valoa)
• Suljinajan muuttaminen 1/125 -> 1/250 (aukko vähemmän valoa)
• ISO-arvon vaihtaminen ISO 100:sta ISO 200:aan (aukko enemmän valoa)

Artikkelin alusta löytyvällä videolla käymme vielä tarkemmin läpi näiden muuttujien suhdetta toisiinsa ja kuinka valotuksen korjaaminen kannattaa muutamassa esimerkkitilanteessa tehdä.