Valokuvauksen perusteet: aukko

Valokuvauksen kolme tärkeintä asetusta on aukko, ISO-arvo ja suljinaika. Nämä kolme muodostavat yhdessä valotuksen pyhän kolminaisuuden. Tässä artikkelissa käymme läpi mitä aukko tarkoittaa ja kuinka sitä voi hyödyntää valokuvauksessa. Mielestämme näistä kolmesta asetuksesta aukolla on kaikista suurin merkitys kuvan lopputuloksen kannalta. Aukon ymmärtäminen mahdollistaa uusia luovia ratkaisuja valokuvien toteutukseen.

Artikkelin sisällysluettelo

Mitä aukko tarkoittaa?
F-luku
Iso aukko = pieni numero
Miten aukko vaikuttaa valokuvaan?
Objektiivin himmentäminen
Kätevä harjoitus aukon opetteluun
Kuinka aukko vaikuttaa valotukseen?

kamera, aukko
Objektiivissa oleva aukko (aperture) määrää, kuinka paljon valoa pääsee kameraan

Mitä aukko tarkoittaa? 

Objektiivissa oleva aukko (aperture) määrää, kuinka paljon valoa pääsee kameraan. Aukon kokoa voi muuttaa kameran asetuksia vaihtamalla. Mitä isompi aukko, sitä enemmän valoa kameran kennolle pääsee. Vastaavasti pienellä aukolla kameraan pääsee ainoastaan vähän valoa. Aukko muodostuu himmenninlamelleista, jotka näkyvät yllä olevassa kuvassa. 

aukko, valokuvaus
Pieni f-luku tarkoittaa isoa aukkoa ja vastaavasti iso f-luku pientä aukkoa

Aukko mitataan f-lukuna

F-luku (englanniksi f-stop) on se luku, jolla aukon koko ilmoitetaan. Tällaisia on esimerkiksi f/5.6, f/8, f/11. Nämä listatut esimerkit ovat yhden täyden aukon muutoksia, joka tarkoittaa, että jokaisen askeleen välissä valoa on tuplasti enemmän tai vähemmän riippuen kumpaan suuntaan asteikkoa kulkee.

Iso aukko tarkoittaa pientä numeroa

Aloittelijaa saattaa alkuun hämätä, että iso aukko (josta pääsee paljon valoa) tarkoittaa kamerassa pientä numeroa. Pieni aukko (vähän valoa) taas merkitään isolla numerolla. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi f/2.8 on isompi aukko kuin f/11.

Järjestelmäkameroiden objektiiveissa suurin mahdollinen aukko on perustana objektiivien nimille. Esimerkiksi Canon 50 mm f/1.8 objektiivin suurin mahdollinen aukko on f/1.8. Zoom-objektiiveissa on usein vaihtuva maksimiaukko. Tämä merkittäisiin objektiivin kylkeen esimerkiksi 18-55 mm f/3.5-5.6. Kyseinen merkintä tarkoittaa, että laajimmassa päässä suurin mahdollinen aukko on f/3.5, kun taas 55 mm päässä maksimiaukko on f/5.6. Kalliimmissa zoomeissa voi olla kiinteä aukko koko polttovälialueella, kuten esimerkiksi Nikon 70-200mm f/2.8.

potretti, aukko
Lyhyt syväterävyys tarkoittaa, että kuvassa ainoastaan lyhyt alue on terävänä

Miten aukko vaikuttaa valokuvaan?

Ensimmäinen asia, joka kannattaa pitää mielessä on, että aukon valinta vaikuttaa ratkaisevasti syväterävyyteen (depth of field). Syväterävyys kertoo kuinka iso alue maisemasta on tarkka syvyyssuunnassa.

Lyhyt syväterävyys tarkoittaa, että kuvassa ainoastaan lyhyt alue on terävänä. Yllä olevassa potretissa huomataan esimerkiksi, että ainoastaan henkilön silmät ovat terävyysalueen sisällä. Jo hänen korvansa rupeavat olemaan sumeita ja syväterävyys alueen ulkopuolella. Suurta aukkoa (kuten f/1.8) kannattaa käyttää, kun haluaa erottaa kuvan kohteen selkeästi taustasta. Aiheesta lisää tietoa löytyy meidän peruskurssin seuraavassa osassa: Syväterävyyden hallinta valokuvissa.

Pitkä syväterävyys tarkoittaa, että kuvan elementit ovat tarkkoja etualalta aina taustaan saakka. Monissa maisemakuvissa käytetään tästä syystä pientä aukkoa (kuten f/16). Alla olevassa maisemakuvassa pieni aukko mahdollistaa, että sekä etualan kivet että kaukainen saari ovat teräviä samaan aikaan.

maisemakuvaus, aukko
Monissa maisemakuvissa käytetään pientä aukkoa (kuten f/16)

Objektiivin piirto ei ole parhaimmillaan suurella aukolla

Monien objektiivien kohdalla kannattaa muistaa, että täydellä aukolla objektiivin optinen suorituskyky, eli piirto ei välttämättä ole paras mahdollinen. Täydellä aukolla kannattaa kuvata vain, jos valon puute edellyttää sitä tai jos haetaan kuvaan kapeaa syväterävyysaluetta. 

Objektiivin himmentäminen

Useimmat objektiivit ovat terävimmillään jonkin verran himmennettyinä (esimerkiksi f/11). Tässä tulee kuitenkin huomioida, että objektiivin kaikista pienen aukko ei myöskään tuota parasta mahdollista piirtoa. Tämä taas johtuu diffraktiosta, joka tarkoittaa aallon taipumista, kun se ohittaa reunan. Kyseinen ilmiö heikentää objektiivin piirtoa. Aloittelijan ei kuitenkaan tarvitse olla tästä huolissaan tai miettiä asiaa sen enempää. Kunhan muistaa, että äärimmäisen pieni aukko (kuten f/32) ei välttämättä ole hyvä idea.

aukko, bokeh
Kuvan epäteräviä alueita kutsutaan nimellä bokeh

Kätevä harjoitus aukon opetteluun

Paras tapa opetella aukon merkitystä valokuvauksessa on ottaa kamera käteen ja toteuttaa seuraava harjoitus. Alkuun kannattaa etsiä kohta, jossa on elementtejä sekä etualalla, että taustalla.

Ota tämä jälkeen sarja kuvia erilaisilla aukoilla (f/3.5, f/8.0 ja f/22) ja seuraa miten aukon valinta vaikuttaa kuvan syväterävyyteen. Harjoitusta varten kannattaa valita kameran Av-tila, jolloin voit itse määritellä aukon ja kameran automatiikka laskee muut arvot. 

Kannattaa alkuun käyttää objektiivin pisintä polttoväliä tähän harjoitukseen, sillä silloin huomaat eron syväterävyydessä parhaiten. Etenkin jos sinulla on käytössäsi ainoastaan 18-55 mm kittiobjektiivi. Polttovälin merkityksestä syväterävyyteen puhutaan lisää täällä: Syväterävyyden hallinta valokuvissa

Halutessasi voit jakaa kuvaustehtävän lopputuloksia kanssamme Instagramissa tunnisteella #kamerakoulu.

Harjoituksen vaiheet tiivistettynä

• Aseta kamera Av-tilaan
• Etsi kuvauskohta, jossa on elementtejä etualalla ja taustalla
• Ota sarja kuvia vaihtamalla aukkoa jokaisen kuvan välissä
• Vertaile kuvien syväterävyyttä kameran takanäytöltä tai tietokoneelta

Kuinka aukko vaikuttaa valotukseen?

Kun perusasiat on hallinnassa kannattaa ruveta miettimään aukon yhteyttä ISO-arvoon ja valotusaikaan. Kun vaihdat aukko tulee sinun muuttaa näistä vähintään toista, jotta valotus pysyisi samana. Yllä olevalla videolla käymme asiaa tarkemmin läpi ja kertaamme samalla valokuvauksen perusteita.

Esimerkki aukon vaihtamisesta

Otetaan esimerkkinä tilanne, jossa vaihdetaan aukosta f/5.6 pienempään f/8.0 aukkoon. Tässä muutoksessa kameraan tulee yhden aukon verran vähemmän valoa, joka sinun täytyy seuraavaksi kompensoida, jos haluamme pitää valon määrän samana.

Kyseisen muutoksen saat tehtyä, jos vastaavasti pidennät valotusaikaa yhden aukon verran, eli esimerkiksi 1/1000 -> 1/500. Samaan valomäärään pääset myös, jos vaihdat ISO-arvoa yhden aukon verran korkeammaksi, kuten ISO 200 -> ISO 400.  

Haluatko oppia lisää valokuvauksen perusteista?

Tämä artikkeli kuuluu osaksi meidän ilmaista peruskurssi. Meidän peruskurssin avulla opit valokuvauksen alkeet ja saat otettua entistä hienompia valokuvia. Kurssi on tarkoitettu valokuvauksen aloittelijoille ja ensimmäisen järjestelmäkameran omistajille. Peruskurssi sisältää seuraavat jaksot:

5 ajatusta aiheesta “Valokuvauksen perusteet: aukko”

  1. Paluuviite: Mennäänkö mainospuheilla vai pistetäänkö audiovisuaalista sisältöä pakettiin? | Puun ja digibitin välissä

  2. Paluuviite: Tinksu – Can you see? – vf19valokuvakoulu

  3. Paluuviite: Luukas Häkkinen – – me19valokuvakoulu

  4. Paluuviite: PAKKASPÄIVÄN AURINKOSÄTEET - Kaamoskuutamolla

  5. Paluuviite: Objektiivin ja aukon merkitys valokuvauksessa | Hirvikota

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *