Meidän ilmaiset kurssikokonaisuudet

Valokuvauksen peruskurssi
View Post
muotokuva, valaisu, salama
Valaisukurssi
View Post
lightroom, photoshop, kuvankäsittely
Kuvankäsittelyn perusteet – Lightroom ja Photoshop
View Post
Filmikuvauksen alkeet
View Post

Seuraa meitä

4 helmi

Valokuvauksen perusteet: aukko

Valokuvauksen kolme tärkeintä asetusta on aukko, ISO-arvo ja suljinaika. Nämä kolme muodostavat yhdessä valotuksen pyhän kolminaisuuden. Tässä artikkelissa käymme läpi mitä aukko tarkoittaa ja kuinka sitä voi hyödyntää valokuvauksessa. Meidän mielestämme näistä kolmesta asetuksesta aukolla on kaikista suurin merkitys kuvan lopputuloksen kannalta. Aukon ymmärtäminen mahdollistaa uusia luovia ratkaisuja valokuvien toteutukseen.

Artikkelin sisällysluettelo

Mitä aukko tarkoittaa?
F-luku
Iso aukko = pieni numero
Miten aukko vaikuttaa valokuvaan?
Objektiivin himmentäminen
Mikä on bokeh?
Kätevä harjoitus aukon opetteluun
Kuinka aukko vaikuttaa valotukseen?

Objektiivissa oleva aukko (aperture) määrää, kuinka paljon valoa pääsee kameraan

Mitä aukko tarkoittaa? 

Objektiivissa oleva aukko (aperture) määrää, kuinka paljon valoa pääsee kameraan. Aukon kokoa voi muuttaa kameran asetuksia vaihtamalla. Mitä isompi aukko, sitä enemmän valoa kameran kennolle pääsee. Vastaavasti pienellä aukolla kameraan pääsee ainoastaan vähän valoa. 

Aukko muodostuu himmenninlamelleista, jotka näkyvät yllä olevassa kuvassa. Kameran A-tilassa (Canonilla Av) voit vaikuttaa aukon kokoon.

Pieni f-luku tarkoittaa isoa aukkoa ja vastaavasti iso f-luku pientä aukkoa

Aukko mitataan f-lukuna

F-luku (englanniksi f-stop) on se luku, jolla aukon koko ilmoitetaan. Tällaisia on esimerkiksi f/5.6, f/8, f/11. Nämä listatut esimerkit ovat yhden täyden aukon muutoksia, joka tarkoittaa, että jokaisen askeleen välissä valoa on tuplasti enemmän tai vähemmän riippuen kumpaan suuntaan asteikkoa kulkee.

Iso aukko tarkoittaa pientä numeroa

Aloittelijaa saattaa alkuun hämätä, että iso aukko (josta pääsee paljon valoa) tarkoittaa kamerassa pientä numeroa. Pieni aukko (vähän valoa) taas merkitään isolla numerolla. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi f/2.8 on isompi aukko kuin f/11.

Järjestelmäkameroiden objektiiveissa suurin mahdollinen aukko on perustana objektiivien nimille. Esimerkiksi Canon 50mm f/1.8 objektiivin suurin mahdollinen aukko on f/1.8. Zoom-objektiiveissa on usein vaihtuva maksimiaukko. Tämä merkittäisiin objektiivin kylkeen esimerkiksi 18-55mm f/3.5-5.6.

Kyseinen merkintä tarkoittaa, että laajimmassa päässä suurin mahdollinen aukko on f/3.5, kun taas 55mm päässä maksimiaukko on f/5.6. Kalliimmissa zoomeissa voi olla kiinteä aukko koko polttovälialueella, kuten esimerkiksi Nikon 70-200mm f/2.8.

Lyhyt syväterävyys tarkoittaa, että kuvassa ainoastaan lyhyt alue on terävänä

Miten aukko vaikuttaa valokuvaan?

Ensimmäinen asia, joka kannattaa pitää mielessä on, että aukon valinta vaikuttaa ratkaisevasti syväterävyyteen (depth of field). Syväterävyys kertoo kuinka iso alue maisemasta on tarkka syvyyssuunnassa.

Lyhyt syväterävyys tarkoittaa, että kuvassa ainoastaan lyhyt alue on terävänä. Yllä olevassa potretissa huomataan esimerkiksi, että ainoastaan henkilön silmät ovat terävyysalueen sisällä. Jo hänen korvansa rupeavat olemaan sumeita ja syväterävyys alueen ulkopuolella. Suurta aukkoa (kuten f/1.8) kannattaa käyttää, kun haluaa erottaa kuvan kohteen selkeästi taustasta. Aiheesta lisää tietoa löytyy meidän peruskurssin seuraavasta osasta: Syväterävyyden hallinta valokuvissa.

Pitkä syväterävyys tarkoittaa, että kuvan elementit ovat tarkkoja etualalta aina taustaan saakka. Monissa maisemakuvissa käytetään tästä syystä pientä aukkoa (kuten f/16). Alla olevassa maisemakuvassa pieni aukko mahdollistaa, että sekä etualan kivet että kaukainen saari ovat teräviä samaan aikaan.

Monissa maisemakuvissa käytetään pientä aukkoa (kuten f/16)

Objektiivin piirto ei ole parhaimmillaan suurella aukolla

Monien objektiivien kohdalla kannattaa muistaa, että täydellä aukolla objektiivin optinen suorituskyky, eli piirto ei välttämättä ole paras mahdollinen. Täydellä aukolla kannattaa kuvata vain, jos valon puute edellyttää sitä tai jos haetaan kuvaan kapeaa syväterävyysaluetta. 

Objektiivin himmentäminen

Useimmat objektiivit ovat terävimmillään jonkin verran himmennettyinä (esimerkiksi f/11). Tässä kuitenkin tulee huomioida, että objektiivin kaikista pienen aukko ei myöskään tuota parasta mahdollista piirtoa. Tämä taas johtuu diffraktiosta, joka tarkoittaa aallon taipumista, kun se ohittaa reunan. Kyseinen ilmiö heikentää objektiivin piirtoa. Aloittelijan ei kuitenkaan tarvitse olla tästä huolissaan tai miettiä asiaa sen enempää. Kunhan muistaa, että äärimmäisen pieni aukko (f/32) ei välttämättä ole aina hyvä idea.

Kuvan epäteräviä alueita kutsutaan nimellä bokeh

Mikä on bokeh?

Tarkennusalueen ulkopuolella olevien epäterävien alueiden piirrosta puhuttaessa käytetään nimitystä bokeh. Eri objektiivit piirtävät tämän bokehin eri tavalla. Voidaan esimerkiksi puhua, että bokeh on pehmeää, kermaista tai jopa levotonta.

Kätevä harjoitus aukon opetteluun

Paras tapa opetella aukon merkitystä valokuvauksessa on ottaa kamera käteen ja toteuttaa tämänkaltainen harjoitus. Tässä kannattaa alkuun etsiä kohta, jossa on elementtejä sekä etualalla, että taustalla.

Ota tämä jälkeen sarja kuvia erilaisilla aukoilla (vaikka f/3.5, f/8.0 ja f/22) ja seuraa miten aukon valinta vaikuttaa syväterävyyteen. Harjoitusta varten kannattaa valita kameran Av-tila, jolloin voit itse määritellä aukon ja kameran automatiikka laskee muut arvot. 

Kannattaa alkuun käyttää objektiivin pisintä polttoväliä tähän harjoitukseen, sillä silloin huomaat eron syväterävyydessä parhaiten. Etenkin jos sinulla on käytössäsi ainoastaan 18-55mm kittiobjektiivi. Polttovälin merkityksestä syväterävyyteen puhutaan lisää täällä: Syväterävyyden hallinta valokuvissa

Harjoituksen vaiheet tiivistettynä

• Aseta kamera Av-tilaan
• Etsi kuvauskohta, jossa on elementtejä etualalla ja taustalla
• Ota sarja kuvia vaihtamalla aukkoa jokaisen kuvan välissä
• Vertaile kuvien syväterävyyttä kameran takanäytöltä tai tietokoneelta

Kuinka aukko vaikuttaa valotukseen?

Kun perusasiat on hallinnassa kannattaa ruveta miettimään aukon yhteyttä ISO-arvoon ja valotusaikaan. Kun vaihdat aukko tulee sinun muuttaa näistä vähintään toista, jotta valotus pysyisi samana. Yllä olevalla videolla käymme asiaa tarkemmin läpi ja kertaamme samalla valokuvauksen perusteita.

Esimerkki aukon vaihtamisesta

Otetaan esimerkkinä tilanne, jossa vaihdetaan aukosta f/5.6 pienempään f/8.0 aukkoon. Tässä muutoksessa kameraan tulee yhden aukon verran vähemmän valoa, joka sinun täytyy seuraavaksi kompensoida, jos haluamme pitää valon määrän samana.

Kyseisen muutoksen saat tehtyä, jos vastaavasti pidennät valotusaikaa yhden aukon verran, eli esimerkiksi 1/1000 -> 1/500. Samaan valomäärään pääset myös, jos vaihdat ISO-arvoa yhden aukon verran korkeammaksi, kuten esimerkiksi ISO 200 -> ISO 400.  

Toivottavasti tämä artikkeli on selkeyttänyt mitä aukko tarkoittaa ja kuinka sitä voi hyödyntää valokuvauksessa. Kannattaa käydä myös lukemassa vastaavat artikkelit ISO-arvosta ja valotusajasta, jotta valotuksen pyhä kolminaisuus tulee tutuksi.

Haluatko oppia lisää valokuvauksen perusteista?

Kamerakoulun ilmaisen peruskurssin avulla opit valokuvauksen perusteet käytännönläheisten videoiden ja kuvaustehtävien avulla. Kurssin jälkeen osaat käyttää järjestelmäkameraasi ja saat tallennettua muistosi haluamallasi tavalla. 

mm
Kamerakoulu.fi

Kamerakoulun ilmaiset valokuvauskurssit auttavat sinua ottamaan parempia kuvia. Opastamme kameran käytössä ja annamme käytännönläheisiä vinkkejä kaikentasoisille valokuvaajille.