Meidän ilmaiset kurssikokonaisuudet

Valokuvauksen peruskurssi
View Post
muotokuva, valaisu, salama
Valaisukurssi
View Post
lightroom, photoshop, kuvankäsittely
Kuvankäsittelyn perusteet – Lightroom ja Photoshop
View Post
Filmikuvauksen alkeet
View Post

Seuraa meitä

6 helmi

Objektiivit ja polttovälin merkitys valokuvauksessa

Objektiivi määrittelee kuinka kamera näkee ympäröivän maailman. Pitkällä teleobjektiivilla voi nähdä ihmissilmää kauemmaksi tai vastaavasti voimakas makro-objektiivi kykenee paljastamaan muuten piilossa olevat yksityiskohdat. Näkökulman valinta vaikuttaa ratkaisevasti miltä kuva tuntuu. Hyvä objektiivivalinta voi parhaassa tapauksessa tuoda uuden ulottuvuuden tarinankerrontaan.

Tämän artikkelin ideana on antaa yleiskatsaus objektiivien maailmaan ja käydä läpi objektiiveihin liittyvää sanastoa mahdollisimman yksinkertaisesti. Objektiiveja on eri valmistajien tekemänä satoja erilaisia. Joten on luonnollista, että kestää aikaa oppia minkä tyyliset objektiivit sopivat omaan ilmaisuun. Omat valokuvat paranevat samalla kun ymmärrys erilaisten objektiivien ominaisuuksista kohenee.

Artikkelin sisällysluettelo

Mitä tarkoittaa objektiivin polttoväli?
Objektiivin valovoima
Laajakulma
Normaaliobjektiivi
Teleobjektiivi
Polttovälien vertailu
Mitä tarkoittaa kroppikerroin?
Kiinteän polttovälin objektiivit
Zoom-objektiivit
Objektiivin rakenne
Bajonetti
Objektiivin suodinkierre
Tarkennusrengas
Himmenninlamellit
Bokeh
Kromaattinen aberaatio

Mitä tarkoittaa objektiivin polttoväli?

Polttoväli on objektiivin tärkein ominaisuus. Polttoväli kertoo miten laaja tai kapea objektiivin kuvakulma on. Mitä pidempi polttoväli, sitä kapeampi on objektiivin tuottama kuvakulma. Polttoväli ilmaistaan objektiiveissa millimetreinä, kuten 50 mm tai 200 mm. Objektiivin kyljestä löytyy lähes aina merkintä, joka kertoo minkä polttovälin objektiivistä on kyse.

Monien järjestelmäkameroiden mukana tulee niin sanottu kittiobjektiivi, jonka polttoväli on tavallisesti 18-55 mm. Tämä tarkoittaa että laajimmassa päädyssä tällaisella objektiivilla pystyy näyttämään melko laajan näkymän, kuten kokonaisen huoneen. Toisessa ääripäässä näkymä vastaa lyhyttä teleobjektiivia, joka soveltuu esimerkiksi henkilökuviin tai lähikuviin.

Kun on hetken aikaa tutustunut uuden kameran ominaisuuksiin kannattaa ruveta tietoisesti kiinnittämään huomiota millä polttovälillä suurin osa kuvista tulee otettua. Tämä polttovälin tiedostaminen auttaa kun rupeaa miettimään minkälainen objektiivi mahdollisesti seuraavaksi kannattaisi hankkia.

Mikäli toistuvasti haluaisit nähdä enemmän kannattaa harkita laajempaa objektiivia, kuin mitä kameralaukusta tällä hetkellä löytyy. Jos taas jatkuvasti tuntuu, että kohteet jäävät liian kauas voi pidempi objektiivi tehdä kuvaamisesta mukavampaa.

Objektiivin valovoima

Valovoima kertoo mikä objektiivin maksimiaukko on. Hyvä valovoima auttaa hämärässä kuvaamiseen, sillä saamme kuvaan enemmän valoa. Objektiivin valovoima ilmaistaan f-arvona, eli aukkona. Tällaisia voisi olla esimerkiksi f/1.8 tai f/2.8. Näistä kahdesta esimerkistä f/1.8 on valovoimaisempi.

Valokuvauskalustossa maksamme usein valovoimasta ja juuri objektiivit ovat tästä hyvä esimerkki. Mitä suurempi on objektiivin maksimi aukko (pieni numero) sitä kalliimasta objektiivista on yleensä myös kyse. Lisätietoa tästä aiheesta löytyy täältä: Valokuvauksen perusteet aukko

Laajakulma sopii kuvaustilanteisiin, jossa halutaan näyttää kerralla iso maisema

Laajakulmaobjektiivit (14-35 mm)

Laajakulma on normaaliobjektiivia laajempi polttoväli. Laajakulma sopii kuvaustilanteisiin, jossa halutaan näyttää kerralla iso maisema tai halutaan viedä kuvan katsoja lähelle tapahtumia. Laajakulma yleensä vääristä kuvan reunoja, jolloin muodostuu tynnyrivääristymää. Laajakulma sopii erityisen hyvin maisemakuvaukseen ja esimerkiksi ahtaisiin sisätiloihin.

Yleinen laajakulmia täyden kennon kamerassa on *16-35 mm. Kyseistä objektiivia valmistaa kaikki suurimmat merkit. Kroppikennossa suosittuja laajakulmia on esimerkiksi *Canon 10-22mm ja Sigma 16-35mm.

Täyden kennon kamerassa normaaliobjektiivi on 50 mm.

Normaaliobjektiivi (50 mm)

Polttoväliä joka vastaa kuvakulmaltaan ihmisen katsetta kutsutaan normaaliobjektiiviksi. Tämä polttoväli ei vääristä linjoja ja antaa luonnollisen näkymän. Normaaliobjektiivit ovat hyvin monikäyttöisiä ja sopivat esimerkiksi muotokuvaukseen tai arkiseen havainnointiin.

Täyden kennon kamerassa normaaliobjektiivi on 50 mm. Kroppikennossa normaaliobjektiivi on lyhyempi (n. 30 mm). Normaaliobjektiivin optinen rakenne on melko yksinkertainen, jonka takia myös niiden piirto on erinomainen. Normaaliobjektiivit, kuten *Canon 50mm f/1.8 ovat edullisia valmistaa, jonka takia ne myös ovat suosittuja ensimmäiseksi lisäobjektiiviksi. Näissä on usein myös hyvä valovoima.

Teleobjektiivit ovat käteviä tilanteissa, jossa ei ole mahdollista päästä lähelle kuvattavaa kohdetta.

Teleobjektiivit (75 mm ja yli)

Teleobjektiivissa on normaaliobjektiivia pidempi polttoväli. Nämä ovat käteviä tilanteissa, jossa ei ole mahdollista päästä lähelle kuvattavaa kohdetta. Teleobjektiivien tyypillisiä käyttötarkoituksia on luontokuvaus ja urheilukuvaus. Teleobjektiivin käyttö voi antaa kuvaan ulkopuolisen tunnelman, ikään kuin olisimme jääneet kuvaajina taka-alalle tarkkailemaan tilannetta. Tämän takia esimerkiksi tapahtumakuvissa voi olla hassua, mikäli kaikki kuvat on otettua hyvin pitkillä polttoväleillä. Laajempi polttoväli voi olla intiimimpi ja näin parempi valinta tarinnankerronnallisesti.

Suosittuja teleobjektiiveja on esimerkiksi 70-200 mm, josta löytyy laadukas versio kaikilta suurimmilta valmistajilta. Edullisempi esimerkki on 55-300 mm, jota myydään usein lyhyemmän kittilinssin rinnalla niin sanotussa tuplakitissä.

Erilaisten polttovälien vertailu

Alkuun voi olla vaikea hahmottaa millaisen kuvakulman tietty objektiivi tuottaa. Tämän takia olemme tehneet tämän yksinkertaisen vertailun, joka näyttää kuinka kuvakulma muuttuu objektiivin myötä. Kameran paikka on kaikissa kuvissa sama.

Mitä tarkoittaa kroppikerroin ja kinovastaavuus?

Termi juontaa juurensa filmiajalta, jolloin käytössä oli aina sama, 35mm filmi. Tämä on kroppikerroin 1. Kinovastaavuus lasketaan kertomalla millimetrimäärä käytetyn kameran kroppikertoimella. Esimerkiksi 50mm objektiivi Canonin APS-C -kennossa vastaa 80 milliä täyskennossa (50×1,6=80).

Digitaalikameroiden kennojen teko on kallista, valmistajat ovat pyrkineet pienentämään niitä. Useimmat halvimmista järjestelmäkameroista Nikonilla, Canonilla ovat 1,5 tai 1,6 kroppikertoimella.

Kiinteän polttovälin objektiivi (prime)

Kiinteän polttovälin objektiivissa on ainoastaan yksi mahdollinen polttoväli. Kiinteällä objektiivilla, eli primellä ei voi siis ollenkaan zoomata. Kuvakulman muuttamiseksi on käytettävä jalkazoomia ja itse siirryttävä lähemmäksi tai kauemmaksi kohteesta. Etuna näissä kiinteän polttovälin objektiiveissa on laadukas piirto ja hyvä valovoima.

Yleisiä primejä on esimerkiksi 35 mm, 50 mm ja 85 mm. Näitä valmistaa kaikki suurimmat merkit.

Zoom-objektiivi

Zoom-objektiivi on objektiivi, jonka polttoväliä on mahdollista vaihtaa, eli zoomata. Yleisiä esimerkkejä on 18-55 mm ja 70-200 mm. Zoom-objektiivit ovat käteviä kun tilanteet vaihtuvat nopeasti ja haluaa pitää itsellään paljon valinnanvaraa. Zoom-objektiivien rakenteessa on jouduttu tekemään enemmän kompromisseja, jonka takia edullisemmat zoom-objektiivit eivät terävyydeltään ole kiinteiden objektiivien tasolla. Myös valovoima on zoom-objektiiveissa usein heikompi.

Objektiivin zoom-kerroin saadaan jakamalla sen pisin polttoväli sen lyhyimmällä polttovälillä. Näin ollen esimerkiksi 70-200mm objektiivin zoom-kerroin on 2,8.  

Objektiivin rakenne

Seuraavaksi tutustumme objektiivin osiin, rakenteeseen ja ominaisuuksiin. Objektiivi muodostuu lasisista ja nykyään myös muovisista linsseistä, jotka taittavat valoa. Nämä elementit jaotellaan objektiivin sisällä ryhmiin.

Bajonetti

Bajonetti on liitäntä, jolla objektiivi kytketään kameraan. Bajonetissa on yleensä metallirengas, jolla objektiivi lukitaan nopealla liikkeellä runkoon, sekä kytkentä, jolla tarkennuksen ja valotuksen ohjaus saadaan välitettyä kamerasta.

Bajonetteja on useita eri tyyppejä, ja useimmilla kameramerkeillä on omat standardinsa. Esimerkiksi Canonilla on muun muassa erikseen EF-S ja EF-objektiiveja. Näistä EF-S -objektiivit sopii ainoastaan kroppikennoiseen (APS-C) kameraan.

Objektiivin suodinkierre

Erilaiset objektiivin eteen tulevat filtterit ovat yleisiä työkaluja valokuvaajille. Yleisiä esimerkkejä on uv-suotimet, nd-suotimet ja pyöräpolarisaatiosuotimet. Objektiivin päädyssä on kierteet, johon filtterin voi kiertää. Objektiivien läpimitta kuitenkin vaihtelee, jonka takia filttereitä on eri kokoisia. Suodinkierre ilmaisee millimetreinä kuinka iso objektiivin läpimitta on. Objektiivin suodinkierre on usein merkitty objektiivin kylkeen yhdessä Ø -symbolin kanssa.

Suodinkierteen koko vastaa myös objektiivin linssinsuojuksen kokoa, joka on kätevä muistaa, mikäli onnistuu kadottamaan oman linssinsuojuksensa. 

Tarkennusrengas

Monen objektiivin kyljestä löytyy tarkennusrengas, jonka avulla voi manuaalisesti asettaa tarkennuksen haluttuun kohtaan. Tarkennusrengas löytyy useimmiten objektiivin uloimmasta päädystä. Monissa objektiiveissa tulee alkuun asettaa AF/MF kytkin MF asentoon, jotta voi käyttää manuaalitarkennusta.

Objektiivin sisällä olevat himmenninlammelit mahdollistavat aukon vaihtamisen

Himmenninlamellit

Objektiivin sisällä olevat himmenninlammelit muodostavat aukon ja mahdollistavat tämän vaihtamisen. Himmenninlamellien määrä ja vaikuttaa kuvan epäterävien alueiden piirtoon.

bokeh, esimerkki
Tarkennusalueen ulkopuolella olevien epäterävien alueiden piirrosta puhuttaessa käytetään nimitystä bokeh.

Bokeh

Tarkennusalueen ulkopuolella olevien epäterävien alueiden piirrosta puhuttaessa käytetään nimitystä bokeh. Eri objektiivit piirtävät bokehin eri tavalla. Voidaan esimerkiksi puhua, että bokeh on pehmeää, kermaista tai jopa levotonta. Näiden merkitys ja arvottaminen on täysin mielipiteiden varassa.

Kromaattinen aberraatio (Chromatic Aberration, CA)

Kromaattinen aberraatio (CA) on optinen ilmiö, jossa muotojen reunoille ilmestyy värivirhettä. Kromaattista aberraatiota esiintyy useimmiten alueilla, jossa on vahva kontrasti. Kyseisen ilmiö vaivaa erityisesti edullisempia objektiiveja. Kromaattista aberaatiota voi poistaa kuvankäsittelyohjelmassa, kuten Lightroomissa

Haluatko oppia lisää valokuvauksen perusteista?

Kamerakoulun ilmaisen peruskurssin avulla opit valokuvauksen perusteet käytännönläheisten videoiden ja kuvaustehtävien avulla. Kurssin jälkeen osaat käyttää järjestelmäkameraasi ja saat tallennettua muistosi haluamallasi tavalla. 

mm
Kamerakoulu.fi

Kamerakoulun ilmaiset valokuvauskurssit auttavat sinua ottamaan parempia kuvia. Opastamme kameran käytössä ja annamme käytännönläheisiä vinkkejä kaikentasoisille valokuvaajille.