Kurssikokonaisuudet

Valokuvauksen peruskurssi
View Post
valonmuokkaimat, esittely
Valaisun perusteet – salamakuvauksen alkeet ja teoria
View Post
Kuvankäsittelyn perusteet – Lightroom ja Photoshop
View Post
6 helmi

Objektiivit ja polttovälin merkitys valokuvauksessa

Objektiiveja eri valmistajien järjestelmäkameroihin on saatavilla kymmeniä ja taas kymmeniä merkkiä kohden. Tämän artikkelin ideana on antaa yleiskatsaus objektiivien maailman ja käydä läpi objektiiveihin liittyvää sanastoa mahdollisimman yksinkertaisesti.

Kestää aikaa tutustua uuden objektiivin ominaisuuksiin huolellisesti. Tällaisia yksilöllisiä ominaisuuksia on esimerkiksi piirto, bokeh ja polttoväli. Suosittelemme ennen uuden objektiivin hankintaa aina tutustumaan huolelle jo olemassa olevaan kalustoon, jotta varmasti ymmärtää sen mahdollisuudet ja rajoitteet tarpeeksi hyvin.

Omat valokuvat paranevat samalla kun ymmärrys objektiivin ominaisuuksista kohenee.

Objektiivin rakenne

Objektiivi muodostuu lasisista ja nykyään myös muovisista linsseistä, jotka taittavat valoa. Nämä elementit jaotellaan objektiivin sisällä ryhmiin.

Bajonetti, eli objektiivin kiinnitys

Bajonetti on liitäntä, jolla objektiivi kytketään järjestelmäkameraan. Bajonetissa on yleensä metallirengas, jolla objektiivi lukitaan nopealla liikkeellä runkoon, sekä kytkentä, jolla tarkennuksen ja valotuksen asetuksien ohjaus saadaan välitettyä kamerasta.

Bajonetteja on useita eri tyyppejä, ja useimmilla kameramerkeillä on omat standardinsa. Esimerkiksi Canonilla on muun muassa EF-S ja EF-objektiiveja. Näistä EF-S -objektiivit sopii ainoastaan kroppikennoiseen (APS-C) kameraan.

Objektiivin suodinkierre

Erilaiset objektiivin eteen tulevat filtterit ovat yleisiä työkaluja valokuvaajalle. Yleisiä esimerkkejä on uv-suotimet, nd-suotimet ja pyöräpolarisaatiosuotimet.

Objektiivin päässä on kierteet, johon filtterin voi kiertää kiinni. Objektiivien läpimitta kuitenkin vaihtelee, jonka takia filttereitä on eri kokoisia, joka kannattaa pitää mielessä filtteria ostettaessa. Suodinkierre ilmaisee millimetreinä kuinka iso objektiivin läpimitta on.

Objektiivin suodinkierre on usein merkitty objektiivin kylkeen yhdessä Ø -symbolin kanssa. Suodinkierteen koko vastaa myös objektiivin linssinsuojuksen kokoa, joka on kätevä muistaa mikäli onnistuu kadottamaan oman linssinsuojuksensa. 

Zoom-rengas

Objektiivista löytyvä rengas, jolla säädetään kuvaa varten haluttu polttoväli. Zoom-rengas löytyy ainoastaan zoom-objektiiveista. 

Tarkennusrengas

Lähes kaikkien järjestelmäkameroiden ja peilittömien kameroiden objektiiveista löytyy tarkennusrengas. Tällä voi manuaalisesti tarkentaa maisemassa haluttuun kohtaan. Tarkennusrengas löytyy useimmiten objektiivin uloimmasta päädystä. 

Aukkorengas

Aukkorengas löytyy lähinnä vanhemmista vintage-objektiiveista. Tällä renkaalla voi muuttaa aukon arvoa kääntämällä.

Objektiivin sisällä olevat himmenninlammelit mahdollistavat aukon vaihtamisen

Himmenninlamellit

Objektiivin sisällä olevat himmenninlammelit mahdollistavat aukon vaihtamisen. Aukko määrittää kuinka paljon valoa objektiivista pääsee läpi. Mitä isompi aukko, sitä enemmän valoa kameran kennolle pääsee. Pienellä aukolla kameraan pääsee ainoastaan vähän valoa.  

Objektiivin polttoväli

Yhdessä aukon kanssa polttoväli on objektiivin tärkein ominaisuus. Polttoväli kertoo miten laaja tai kapea objektiivin kuvakulma on. Mitä pidempi polttoväli on, sitä kapeampi on myös objektiivin tuottama kuvakulma. Polttoväli ilmaistaan objektiiveissa millimetreinä, kuten 50mm tai 200mm. 

Aloittelijan voi olla vaikea hahmottaa millasen kuvakulman tietty objektiivi antaa. Tätä varten löytyy useampi työkalu, kuten Nikkor Lens Simulator, jolla pystyy hahmottamaan miltä erilaiset objektiivit tuntuvat eri kameroissa. Tämän artikkelin lopusta löytyy myös esimerkkejä eri objektiivien tuottamasta näkymästä.

Objektiivin valovoima

Valovoima kertoo mikä objektiivin maksimiaukko on. Tämä ilmaistaan objektiivin kyljessä f-arvona, kuten esimerkiksi f/1.8. Hyvä valovoima auttaa hämärässä kuvaamiseen ja mahdollista taustan sumentamisen. Objektiivi jonka maksimiaukko on f/1.8 on valovoimaisempi kuin esimerkiksi aukko f/2.8. 

Kromaattinen aberaatio (Chromatic Aberration, CA)

Termi johon saatat törmätä objektiiviarvosteluissa. Kromaattinen aberaatio on optinen ilmiö, jossa muotojen reunoille ilmestyy värivirhettä. Kromaattista aberaatiota esiintyy useimmiten alueilla, jossa on vahva kontrasti. Kyseisen ilmiö vaivaa erityisesti edullisempia objektiiveja. Kromaattista aberaatiota voi poistaa kuvankäsittelyohjelmassa, kuten Lightroomissa

bokeh, esimerkki
Tarkennusalueen ulkopuolella olevien epäterävien alueiden piirrosta puhuttaessa käytetään nimitystä bokeh.

Mikä ihmeen bokeh?

Tarkennusalueen ulkopuolella olevien epäterävien alueiden piirrosta puhuttaessa käytetään nimitystä bokeh. Eri objektiivit piirtävät bokehin eri tavalla. Voidaan esimerkiksi puhua, että bokeh on pehmeää, kermaista tai jopa levotonta. Ääriesimerkki levottomasta bokehista on Helios 44-2 vintage-objektiivissa.

Kiinteän polttovälin objektiivi (prime)

Kiinteän polttovälin objektiivissa on ainoastaan yksi mahdollinen polttoväli. Kiinteällä objektiivilla, eli primellä ei voi ollenkaan zoomata. Kuvakulman muuttamiseksi on käytettävä jalkazoomia. Yleisiä primejä on 35mm, 50mm ja 85mm. Näitä suosittuja objektiiveja valmistaa kaikki suurimmat merkit.

Zoom-objektiivi

Zoom-objektiivi on objektiivi, jonka polttoväliä on mahdollista vaihtaa, eli zoomata. Yleisiä esimerkkejä on 18-55mm ja 70-200mm.

Objektiivin zoom-kerroin saadaan jakamalla sen pisin polttoväli sen lyhyimmällä polttovälillä. Näin ollen esimerkiksi 70-200mm objektiivin zoom-kerroin on 2,8.  

Normaaliobjektiivi

Polttoväliä joka vastaa kuvakulmaltaan ihmisen katsetta kutsutaan normaaliobjektiiviksi. Tämä polttoväli ei vääristä linjoja ja antaa luonnollisen näkymän. Täyden kennon kamerassa normaaliobjektiivi on 50mm. Kroppikennossa normaaliobjektiivi on lyhyempi (n. 30mm).

Normaaliobjektiivin optinen rakenne on melko yksinkertainen, jonka takia myös niiden piirto on erinomainen. Normaaliobjektiivit, kuten Canon 50mm f/1.8 ovat edullisia valmistaa, jonka takia ne myös ovat suosittuja ensimmäiseksi lisäobjektiiviksi.

Laajakulma sopii kuvaustilanteisiin, jossa halutaan näyttää kerralla iso maisema

Laajakulmaobjektiivi

Laajakulma on normaaliobjektiivia laajempi polttoväli. Laajakulma yleensä vääristä kuvan reunoja, jolloin muodostuu tynnyrivääristymää. Laajakulma sopii kuvaustilanteisiin, jossa halutaan näyttää kerralla iso maisema tai halutaan viedä kuvan katsoja lähelle tapahtumia. 

Yleisiä laajakulmia täyden kennon kamerassa on 16-35mm, 24mm ja 35mm. Näitä suosittuja polttovälejä valmistaa kaikki suurimmat linssivalmistajat.

Kroppikennossa suosittuja laajakulmia on esimerkiksi Canon 10-22mm, Samyang 16mm ja Sigma 16-35mm.

Kalansilmä (fisheye) on laajakulmaobjektiivi, jossa vääristymiä ei yritetä korjata tai poistaa, vaan annetaan vääristymien tarkoituksella olla tehokeino. 

Teleobjektiivit ovat käteviä tilanteissa, jossa ei ole mahdollista päästä lähelle kuvattavaa kohdetta.

Teleobjektiivi

Teleobjektiivissa on normaaliobjektiiviä pidempi polttoväli. Nämä ovat käteviä tilanteissa, jossa ei ole mahdollista päästä lähelle kuvattavaa kohdetta. Teleobjektiivin tyypillisiä käyttötarkoituksia on luontokuvaus ja urheilukuvaus.

Suosittuja teleobjektiiveja on esimerkiksi 70-200mm, josta löytyy laadukas versio kaikilta suurimmilta valmistajilta. Edullisempi esimerkki on 55-300mm, jota myydään usein lyhyemmän kittilinssin rinnalla niin sanotussa tuplakitissä.

Kroppikerroin ja kinovastaavuus

Termi juontaa juurensa filmiajalta, jolloin käytössä oli aina sama, 35mm filmi. Tämä on kroppikerroin 1.

Digitaalikameroiden kennojen teko on kallista, valmistajat ovat pyrkineet pienentämään niitä. Useimmat halvimmista järjestelmäkameroista Nikonilla, Canonilla ovat 1,5 tai 1,6 kroppikertoimella.

Kinovastaavuus lasketaan kertomalla millimetrimäärä käytetyn kameran kroppikertoimella. Esimerkiksi 50mm objektiivi Canonin APS-C -kennossa vastaa 80 milliä täyskennossa (50×1,6=80).

Polttovälien vertailu – millaisen näkymän objektiivi tuottaa?

Haluatko oppia lisää valokuvauksen perusteista? Tällöin kannattaa tutustua Kamerakoulun ilmaiseen peruskurssiin, jossa opit ottamaan parempia kuvia. 

mm
Kamerakoulu.fi

Etsimme artikkeleita, tutoriaaleja, DIY -projekteja ja muuta esiteltävää blogiin, ota yhteyttä toimitus@kamerakoulu.fi, jos sinulla on jotain tarjota.