Valokuvauksen perusteet: suljinaika ja liikkeen pysäytys

Valokuvauksen kolme tärkeintä asetusta on aukko, ISO-arvo ja suljinaika. Nämä kolme muodostavat yhdessä valotuksen pyhän kolminaisuuden. Tässä artikkelissa käymme läpi mitä suljinaika tarkoittaa ja kuinka sitä voi hyödyntää valokuvauksessa.

Mitä suljinaika tarkoittaa?

Suljinaika eli valotusaika määrää sen, kuinka kauan valoa pääsee kameran kennolle tai filmille. Tämä aika ilmaistaan kamerassa sekunteina. Usein käytössä on kuitenkin sekuntia lyhyempiä aikoja, jolloin suljinaika ilmaistaan murtolukuna. Suljinaika voi esimerkiksi olla 1/60 sekunti tai 1/500 sekunti. Suljinaikaa voi muuttaa kameran S- tai Tv-tilassa.

Suljinaika vaikuttaa miten liike toistuu valokuvassa. Lyhyellä suljinajalla, kuten 1/1000 voidaan pysäyttää hyvin nopea liike. Tällaisia tilanteista voisi olla esimerkiksi urheilu- tai lintukuvaus. 

Hitaalla suljinajalla, kuten 1/8 sekunti liike ei enää pysähdy ja kuvaan syntyy liike-epäterävyyttä. Valokuvaa voi myös valottaa useamman sekuntin tai jopa minuutteja. Pidemmillä ajoilla on mahdollista pehmentää veden liike tai saada aikaan pitkiä valojuovia esimerkiksi autoista.

Kun valitset sopivaa suljinaikaa tulisi sinun ensiksi miettiä liikkuuko kuvassa mikään kohde. Lisäksi kannattaa pohtia miten tämän liikkeen haluaa kuvaan tallentaa. Kohteen nopeus ja haluttu liike-epäterävyys vaikuttaa siihen miten nopea tai hidas suljinaika kannattaa valita. 

Suuntaa-antavia suljinaikoja eri tilanteisiin

Valokuvauksessa kaikki tilanteet ovat niin erilaisia, että on mahdotonta antaa valmiita asetuksia, jotka toimisivat varmasti. Tässä on kuitenkin muutama suuntaa-antava suljinaika erilaisia tilanteita varten. Näitä voi käyttää lähtökohtana ja itse soveltaa eteenpäin kohti toivottua lopputulosta.

• 1/2000 – Nopeatempoinen urheilukuvaus ja lentävät linnut
• 1/500 – Liikettä sisältävä potrettikuvaus
• 1/125 – Potrettikuvaus
• 1/4 – Asunto- ja maisemakuvaus (vaatii jalustan)
• 2-10 sekuntia – Valojuovat, veden pehmentäminen ja yökuvat (vaatii jalustan)

Mistä tärähtänyt kuva johtuu?

Käsivaralta kuvattaessa kannattaa useimmiten käyttää 1/60 sekuntia tai sitä nopeampaa valotusaikaa, sillä muuten kuva helposti tärähtää. Poikkeuksista on lisää tietoa myöhemmin. Tärähtänyt kuva johtuu siitä, että kamera on liikkunut valotuksen aikana. Tähän auttaa jalustan käyttö tai kuvanvakain, joka voi löytyä kameran sisältä tai objektiivista. 

Yleistäen voidaan sanoa, että 1/60 sekuntia hitaammilla valotusajoilla kannattaa harkita jalustan käyttöä. Tai ainakin tiedostaa, että liikutaan alueella, jolloin kuvat helposti tärähtävät. 

Lue myös: Näin saat otettua teräviä kuvia millä tahansa kameralla

Koska kannattaa käyttää pitkää valotusaikaa?

Useilla kameroilla pystyy valitsemaan myös pidempiä suljinaikoja, jotka ilmaistaan suoraan sekunteina (kuten vaikka 1s, 10s tai 30s). Näitä käytetään hämärässä tai kun ollaan tekemässä kuvaan tiettyä efektiä. Osa kameroista mahdollistaa myös niin sanotun Bulb -asetuksen (B), jolloin kamera valottaa niin pitkään kuin suljin on painettuna. Tämä mahdollistaa yli 30s kestävät valotukset.

Liike-epäterävyyden hyödyntäminen

Liike-epäterävyys voi olla hyvästä. Jos olet esimerkiksi kuvaamassa vesiputousta tai kilpa-autoja voi pieni liike-epäterävyys tuoda kuvalle vauhtia ja näyttää liikkeen suunnan. Hyvin pitkällä suljinajalla (useita sekunteja) on mahdollista näyttää liikettä esimerkiksi tähtitaivaassa tai ihmisjoukossa. Tällaisissa esimerkeissä jalustan käyttö on pakollista, sillä suljinajat voivat olla useita sekunteja tai jopa minuutteja. 

Polttovälin merkitys suljinaikaan

Toinen asia, joka tulee ottaa huomioon suljinaikaa valittaessa on käytössä oleva objektiivi ja sen polttoväli. Kameran pienet liikkeet korostuvat pitkillä polttoväleillä, joka pitää ottaa huomioon kun valitaan suljinaikaa. Nyrkkisääntö, jonka avulla saa useimmissa tilanteissa teräviä kuvia on käyttää suljinaikaa, joka vastaa 1/polttoväli.

Jos käytät esimerkiksi 50mm objektiivia, tulisi tämä säännön mukaan suljinajan olla vähintään 1/60. Pidemmällä 200mm objektiivilla valotusajan pitäisi taas olla vähintään 1/200.

Jos sinulla on käytössäsi objektiivi, jossa on kuvanvakain voit saada teräviä kuvia hitaammilla suljinajoilla, kuin mitä tämä sääntö sanelee. Käsien vakaus ja hyvä kuvausasento vaikuttavaa myös millä suljinajoilla saa kelvollista jälkeä.

Suljinaika ja valotuksen pyhä kolminaisuus

Suljinaikaa kannattaa miettiä yhteydessä ISO-arvoon ja aukkon. Kun vaihdat suljinaikaa tulee sinun myös muuttaa näistä vähintään toista, jotta valotus pysyisi samana.

Otetaan esimerkkinä tilanne, jossa vaihdat 1/125 suljinajasta nopeampaan 1/250 suljinaikaa. Tässä muutoksessa kameraan tulee yhden aukon verran vähemmän valoa, joka sinun täytyy seuraavaksi kompensoida. Kyseisen muutoksen saat tehtyä, jos esimerkiksi avaat aukkoa yhden täyden askeleen, eli vaikka f/16 -> f/11. Vastaavan valotuksen saat myös jos nostat ISO-arvoa yhden aukon, eli esimerkiksi ISO 200 -> ISO 400. 

Toivottavasti tämä artikkeli on selkeyttänyt mitä suljinaikaa tarkoittaa ja kuinka sitä voi hyödyntää valokuvauksessa. Kannattaa käydä myös lukemassa vastaavat artikkelit ISO-arvosta ja aukosta, jotta valotuksen pyhä kolminaisuus tulisi tutuksi. 

Haluatko oppia lisää valokuvauksen perusteista?

Tämä artikkeli kuuluu osaksi meidän ilmaista peruskurssi. Meidän peruskurssin avulla opit valokuvauksen alkeet ja saat otettua entistä hienompia valokuvia. Kurssi on tarkoitettu valokuvauksen aloittelijoille ja ensimmäisen järjestelmäkameran omistajille. Peruskurssi sisältää seuraavat jaksot: