31 tammi

Valokuvauksen perusteet: valotus

Kun otat valokuvaa päätät kuinka paljon valoa päästät kameran sisään. Valokuvasta tulee liian vaalea mikäli päästät liikaa valoa kameraan. Vastaavasti kuva jää tummaksi, jos valoa on liian vähän. Tätä tasapainotusta kutsutaan valotukseksi. 

Valotukseen vaikuttaa kolme tekijää, joista puhutaan usein valotuksen pyhänä kolminaisuutena. Jokaisella näistä on oma vaikutuksensa syntyvään kuvaan. Nämä kolme tekijää ovat:

Valokuvan valotukseen vaikuttaa

  1. ISO-arvo – kertoo kuinka paljon kennolle tulevaa valoa voimistetaan.
  2. Aukko – objektiivissa oleva aukko määrää kuinka paljon valoa kameraan pääsee.
  3. Suljinaika – määrää kuinka pitkään valoa pääsee kameraan.

Kun näistä arvoista muuttaa yhtä, pitää toista arvoa muuttaa vastakkaiseen suuntaan, jotta valotus pysyisi samana. Tämä tarkoittaa, ettei ikinä voi miettiä näistä yhtä, ilman kahta jäljelle jäävää. Tämä saattaa alkuun kuulostaa tekniseltä ja vaikealta. Mutta kunhan ymmärrät valokuvauksen perusteet, niin huomaat miten paljon luovia ratkaisuja näiden valintaan ja valotukseen liittyy.

Tässä on kätevä lunttilappu valokuvauksen alkeista. Voit tallentaa tämän puhelimeen tai tulostaa kamerareppuun.

Aukko

Objektiivissa oleva aukko (aperture) määrää, kuinka paljon valoa pääsee kameraan. Aukon koko voi vaihdella riippuen siitä minkä asetuksen kamerassa valitsee. Mitä isompi aukko, sitä enemmän valoa kameran kennolle pääsee. Pienellä aukolla kameraan pääsee ainoastaan vähän valoa. Aukko vaikuttaa kuvan syväterävyyteen, eli miten iso osa kuvasta on terävää syvyyssuunnassa.

Aloittelijaa saattaa alkuun hämätä, että iso aukko (josta pääsee paljon valoa) tarkoittaa kamerassa pientä numeroa. Pieni aukko (vähän valoa) taas merkitään isolla numerolla. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi f/2.8 on fyysisesti isompi aukko kuin f/11.   

suljinaika, valokuvaus, perusteet
Lyhyellä suljinajalla on mahdollista pysäyttää nopea liike.

Suljinaika

Suljinaika eli valotusaika määrää sen, kuinka kauan valoa pääsee kameran kennolle tai filmille. Tämä aika ilmaistaan kamerassa sekunteina. Usein käytössä on kuitenkin sekuntia lyhempiä aikoja, jolloin suljinaika ilmaistaan murtolukuna. Suljinaika voi esimerkiksi olla 1/60 sekunti tai 1/500 sekunti.

Suljinaika vaikuttaa miten liike toistuu valokuvassa. Lyhyellä suljinajalla, kuten 1/1000 voidaan pysäyttää hyvin nopea liike. Tällaisia tilanteista voisi olla esimerkiksi urheilu- tai lintukuvaus. 

Hitaalla suljinajalla, kuten 1/8 sekunti liike ei enää pysähdy ja kuvaan syntyy liike-epäterävyyttä. Valokuvaa voi myös valottaa useamman sekuntin tai jopa minuutteja. Pidemmillä ajoilla on mahdollista pehmentää veden liike tai saada aikaan pitkiä valojuovia esimerkiksi autoista.

iso-arvo, kohina
Matala ISO-arvo
iso-arvo, kohina
Korkea ISO-arvo

ISO-arvo

Viimeinen muuttuja, joka vaikuttaa valotukseen on kameran ISO-arvo. ISO-arvo kertoo miten paljon kennolle tulevaa signaalia vahvistestaan ja miten herkkä kenno näin ollen on valolle. Tällaisia arvoja on esimerkiksi ISO 100, ISO 400 ja ISO 1600. 

Mitä korkeampi ISO-arvo meillä on käytössä, sitä enemmän kennolle tulevaa signaalia vahvistetaan ja saamme kuvaan enemmän valoa . Haittapuolena on kuitenkin se, että valokuva rupeaa kohisemaan korkeammilla ISO-arvoilla. Paras laatu kuvaan saadan matalilla ISO-arvoilla. 

Kannattaa siis aina käyttää tilanteeseen suhteutettuna sitä matalinta mahdollista ISO-arvoa. Hämärässä joudumme usein nostamaan ISO-arvo korkeammalle, jotta valon määrä riittäisi kuvaamiseen.

Kaksi metaforaa valotuksen sisäistämiseen

Monilla valokuvauskursseilla käytetään valotuksesta erilaisia metaforia, jotta aloittelijan olisi helpompi sisäistää valotuksen pyhä kolminaisuus. Kaikki tykkäävät pienistä tarinoista, joten tässä kaksi erilaista versiota, jotka toivottavasti helpottavat ymmärtämään valotusta. Pienenä varoituksena voimme todeta, ettei kumpikaan näistä ole täydellinen.

Kuvittele kamera pimeänä huoneena

Kuvitelaan hetkeksi, että olet pimeässä huoneessa, jossa on ikkuna. Huoneeseen pääsee enemmän valoa, jos kasvatamme ikkunan kokoa. Jos taas tyydymme pieneen ikkunaan, niin joudumme olemaan pimeämmässä huoneessa. Sama logiikka pätee valokuvaukseen.

Suljinaikaa voidaan ajatella ikkunan edessä olevina verhoina. Mikäli verhoja pidetään pitkään auki pääsee huoneeseen jälleen enemmän valoa. Aivan kuten valokuvauksessa.

Kamera on ampiaispesä

Tässä esimerkissä ajattelemme, että kamera on ampiaispesä. Kameran aukko vastaa ampiaispesän kyljessä olevaa reikää. Mitä isompi reikä, sitä enemmän ampiaisia pesään pääsee yhtä aikaa.

Suljinaikaa vastaa aikaa, jota ampiaispesän aukkoa pidetään auki. Lyhyessä ajassa ainoastaan muutama ampiainen ehtii sisälle. Jos taas ampiaspesän aukko pidetään pitkään auki pääsee koko yhteiskunta sisään.

ISO-arvo voidaan ajatella ampiaisten nopeudella ja aggressiivisuudella. Jos ampiaiset ovat ripeitä ehtii pesään monta ampiaista lyhyessä ajassa. Kovassa vauhdissa ampiaiset rupeavat kuitenkin törmäilemään toisiinsa, josta syntyy tappeluita ja meteliä. Tämä aiheuttaa kohinaa samalla tavalla kuin korkea ISO-arvo valokuvaan.

Miten valotuksen korjausta käytetään?

Kun käytät automaatti- tai puoliautomaattiasetuksia kameran sisäinen valotusmittari tekee parhaansa, jotta kuva olisi “oikein” valotettu. Tämä valotuksen mittaus tapahtuu asetuksia riippuen, joko koko kuvasta, painotetusti keskeltä tai ainoastaan pienestä pisteestä. 

Ongelmana on kuitenkin, että kamera ei kaikissa tilainteissa osaa tehdä hyvää arvausta millaiseksi kuvan valotuksen itse haluat. Joskus haluat ottaa paljon vaaleamman kuvan, kuin mitä kameran valotus ehdottaa. Tässä ratkaisuna on käyttää valotuksen korjausta, joka kamerassa merkitään +/- EV (Exposure value). Valotuksen korjaus on sama kuin sanoisit kameralle, että “Voisitko tehdä tästä näkymästä hieman kirkkaamaan? Kiitos”.

Tämä toiminto on erityisen kätevä kameran puoliautomattiasetuksilla, kuten aukon esivalinta ja ajan esivalinta.

Valotusmittarin keskellä on 0 arvo, joka tarkoittaa että maisema on kameran mielestä oikein valotettu.

Valotusmittarin käyttö kameran etsimessä

Jotta valotuksen mittaus ja valotuksen pyhä kolminaisuus tulisi tutuksi kannattaa tehdä seuraava harjoitus. Laita kamera manuaalivalotukseen (M) ja katso etsimen sisältä löytyvää valotusmittaria.

Mittarin keskellä on 0 arvo, joka tarkoittaa että maisema on kameran mielestä oikein valotettu, johon pyrit seuraavaksi saamaan nuolen. Tämä tapahtuu vaihtamalla ISO-arvoa, suljinaikaa ja aukkoa. Huomioi kuinka valotusmittarin nuoli liikkuu samalla kuin vaihdat asetuksia.

Valotuksen opettelu on digikameralla mukavaa, sillä voi heti nähdä tulokset ja vaihtaa asetuksia tämän mukaan. 

Muutama sana peilittömistä kameroista

Meidän mielestämme erinäisissä kameraryhmissä riehuvat väittelyt kestoaiheista ovat melko kuluneita. Näitä vakioaiheita on esimerkiksi Canon vs Nikon ja peilitön vs peilikamera. Valotuksesta puhuttaessa on meidän kuitenkin mainittava yksi peilittömien kameroiden etu. Peilittömässä kamerassa nimittäin näet sähköisestä etsimestä suoraan miltä valotus tulee näyttämään, ennen kuvan ottamista.

Peilikameralla voit toki tehdä saman live view -tilassa, mutta kameran tarkennus ja muut ominaisuudet ovat usein heikompia live view -tilassa.

Esimerkki asetuksien muuttamisesesta suhteessa valotukseen

Otetaan vielä selkeyttävä esimerkki valotuksesta ja sen muuttamisesta. Sanotaan, että olet kuvaamassa maisemakuvaa ja saat sopivan valotuksen arvoilla 1/1000, f/2.8 ja ISO 100. Haluat kuitenkin saada kuvaan pitkän syväterävyyden, joten himmennät ja vaihdat käyttöösi pienemmän f/11 aukon. Tämä on neljän aukon muutos (voit tarkistaa yllä olevista diagrammeista), joka tarkoittaa että kuvasi alivalottuu hyvin rankasti, ellet tee muita muutoksia aukon vaihdon lisäksi.

Alkuperäinen suljinaika oli hyvin nopea, joten voimme seuraavaksi pidentää suljinaikaa huoletta ja näin päästää kameran kennolle lisää valoa. Neljän aukon muutos 1/1000 valotusajasta on 1/60 sekunti.

Lopulliset asetukset ovat siis 1/60, f/11 ja ISO 100. Samaan valotukseen pääsisi myös nostamalla ISO-arvoa neljä askelta (ISO 1600), mutta haluamme tässä tapauksessa pitää kuvan mahdollisimman vähäkohinaisena, jonka takia ensimmäinen ehdotus on tässä tapauksessa parempi. 

Yhteenveto

Valotuksen pyhän kolminaisuuden opettelu on digikameralla mukavaa, sillä voit heti nähdä tulokset ja vaihtaa asetuksia tämän mukaan.  Jokainen valotukseen liittyvistä asetuksista on itsessään tärkeä, joten suosittelemme tutustumaan jokaiseen niistä myös yksitellen.

1. ISO-arvo
2. Aukko
3. Suljinaika


Haluatko oppia lisää valokuvauksen perusteista?

Tämä artikkeli kuuluu osaksi meidän ilmaista peruskurssi. Meidän peruskurssin avulla opit valokuvauksen alkeet ja saat otettua entistä hienompia valokuvia. Kurssi on tarkoitettu valokuvauksen aloittelijoille ja ensimmäisen järjestelmäkameran omistajille. Peruskurssi sisältää seuraavat jaksot:

mm
Kamerakoulu.fi

Kamerakoulun ilmaiset valokuvauskurssit auttavat sinua ottamaan parempia kuvia. Opastamme kameran käytössä ja annamme käytännönläheisiä vinkkejä kaikentasoisille valokuvaajille.