Kurssikokonaisuudet

Valokuvauksen peruskurssi
View Post
valonmuokkaimat, esittely
Valaisun perusteet – salamakuvauksen alkeet ja teoria
View Post
Kuvankäsittelyn perusteet – Lightroom ja Photoshop
View Post
10 helmi

Valon teoria ja salamakuvauksen opettelu


Haluamme tässä artikkelissa antaa mahdollisimman käytännönläheisiä vinkkejä salamakuvauksen aloittamiseen ja valon teoriaan. Tämän artikkelin jälkeen ymmärrät millaista on pehmeä valo, miten valonlähteen etäisyys vaikuttaa valoon ja mitä asioita salamakuvauksessa kannattaa alkuun ottaa huomioon.

Miksi salamakuvauksen opettelu kannattaa?

Valokuvan valaisu määrittelee miltä kuva tuntuu ja näyttää. Valaisun taitava kontroloiminen onkin yksi valokuvaajan tärkeimmistä taidoista. 

Valaisun opettelun ei tarvitse olla vaikeata tai teknistä. Tärkeintä on että rohkeasti lähtee kokeilemaan valaisua ja havainnoi kuinka tunnelma kuvien välillä muuttuu. Digikameran takanäytöltä saa heti palautteen kuvan onnistumisesta, joka helpottaa valaisun opettelua huikeasti verrattuna filmiaikaan. 

Salamakuvaus ei ole kallista

Monen yllätykseksi salamakuvauksessa pääsee alkuun kohtuullisen pienellä summalla, ainakin verrattuna uuteen kamerarunkoon tai vaikka yksittäiseen objektiiviin. Enemmän merkitystä on valon suunnalla ja luonteella, kuin salaman hinnalla. Valaisuun löytyy toki huippuammattilaisten kallista kalustoa, mutta jo muutamilla satasilla pääsee hyvin liikkeelle! 

Valaisun opettelussa pääsee pitkälle jo yhdellä valolla ja valonmuokkaimella. Kun omat taidot parantuvat ja oppii näkemään miten valoa pystyy hallitsemaan voi hankkia lisää valonmuokkaimia tai toisen valon ja näin jatkaa harjoittelua.

Millainen salama aloittelijalle?

Heti alkuun suosittelemme etsimään omasta salamasta asetuksen, jossa tehonsäädön voi tehdä manuaalisesti. Tämä merkataan salamassa usein “M”. Salaman tehonsäätö voi näyttää esimerkiksi tältä 1/1 – 1/2 – 1/4 – 1/8 – 1/16. Tästä lisää myöhemmin!

Tässä vaiheessa on tärkeintä, että pystyt laukaisemaan salaman langattomasti ja säätämään sen tehoja manuaalisesti.  Jos sinulle ei vielä ole salamaa, suosittelemme Godoxin suosittua V860II -salamaa. Kyseisessä salamassa on vastaanotin sisäänrakennettuna, jonka ansiosta tarvitset lisäksi ainoastaan radiolähettimen, jotta pystyt laukaisemaan salaman langattomasti.

Käsisalamaa on helppo kuljettaa mukana kuvauksissa, jonka takia se on loistava hankinta kenelle tahansa kuvaajalle, jota kiinnostaa valaisun opettelu. Valonlähteen irroittaminen kamerasta tuo nopeasti paljon uusia mahdollisuuksia omaan kuvaamiseen ja avaa kokonaan uuden maailman valaisussa!

Valonlähteen koko

Mitä suurempi valonlähteen koko on verrattuna kohteeseen, sitä pehmeämpää siitä lähteävä valo on. Vastaavasti pieni valonlähde tuottaa kovaa valoa. Tämä on tärkein oppi salamakuvauksesta sisäistää alkuun!

Pehmeässä valossa valo muuttuu varjoksi hitaasti ja raja näiden välillä ei ole selkeä.

Millasta on pehmeä valo?

Pehmeä valo tarkoittaa, että valo muuttuu varjoksi hitaasti. Monet kuvaajat tavoittelevat ja ihannoivat juuri pehmeää valoa, sillä se helpottaa varjojen hallintaa ja näyttää esimerkiksi henkilökuvissa ja iholla hyvältä. Pehmeää valoa pystyy saavuttamaan esimerkiksi suurella tasovalolla, jonka pinta pehmentää salaman valoa.

Pilvisellä säällä pilvet toimivat vastaavasti ja pehmentävät auringosta tuleva valon. Muista, että vaikka aurinko itsessän on valtava, niin meiltä katsottuna se on taivaalla hyvin pieni ja tuottaa näin kovaa valoa. Suorassa auringonvalossa kuvaaminen on tästä syystä erityisen hankalaa.

Kovan valon tunnistaa selkeistä varjoista ja voimakkaasta kontrastista.

Kova valo

Pieni valonlähde tarkoittaa kovaa valoa. Esimerkiksi kameran sisäänrakennettu salama on kooltaan hyvin pieni ja antaa näin kovaa valoa. Kovan valon tunnistaa jyrkistä varjoista ja kovasta kontrastista. Yleisesti ottaen kovaa valoa halutaan välttää esimerkiksi potreteissa, sillä se nostaa turhaan esiin ihosta kaiken tekstuurin ja on harvoin kenekään eduksi.

Valonlähteen etäisyys

Valonlähteen etäisyys suhteessa kohteeseen vaikuttaa ratkaisevasti valon luonteeseen, sillä valon suhteellinen koko muuttu etäisyyttä muutettaessa! Otetaan esimerkiksi suhteellisen pieni 60 x 60cm tasovalo, jolla olemme kuvaamassa kasvokuvia.

Jos tuomme tämän 60 x 60cm tasovalon aivan kiinni kohteeseen on sen koko suhteessa mallin kasvoihin suuri, jonka seurauksena tasovalosta tuleva valo on pehmeää tältä etäisyydeltä.

Jos taas viemme saman tasovalon viiden metrin päähän huoneen toiseen päähän on sen koko nyt suhteessa kasvoihin enää hyvin pieni. Tältä etäisyydeltä valo on luonteeltaan paljon kovempaa, vaikka käytössä on sama valo!

Jos haluat päästä helpolla suosittelemme alkuun pitämään salamaa ja valonmuokkainta mahdollisimman lähellä kohdetta. Etenkin pienemmät ja edullisemmat valot toimivat mielestämme parhaiten läheltä. Voit lähteä rikkomaan tätä heti kun omat taidot parantuvat!

Harjoitus salaman käyttöön

Aloittelijan kannattaa pystyttää salama jalustalle ja lähteä sen jälkeen kokeilemaan miten erilaiset etäisyydet vaikuttavat valon luonteeseen. Aloita pitämällä salamaa juuri kuva-alan ulkopuolella ja vie se siitä askeleittain kauemmaksi.

Aseta harjoituksen ajaksi kamera jalustalle ja käytä samoja kameran asetuksia kaikkien kuvien kohdalla! Lähtökohtana asetuksille voi olla esimerkiksi ISO 100, f/5.6 ja 1/125. Muuta aukkoa tai iso-arvoa riippuen millaisessa tilassa teet harjoituksen, mutta pidä suljinaikana 1/125.

Havainnoi kuinka kohteen valotus muuttu salaman etäisyyden vaihtuessa ja säädä salaman tehoasetuksista sopiva valotus. Aloita pienillä tehoilla (esim. 1/64) lähellä kohdetta ja lähde kasvattamaan tehoja (1/2) kun liikutat salamaa kauemmaksi kohteesta.

Silmistä heijastuvat valonlähteen paljastavat helposti valon suunnan. Tässä tapauksessa päävalo tulee ylhäältä oikealta, kuten mallin silmistä ja varjoista näkee.

Valon suunta

Etäisyyden jälkeen on hyvä ruveta kokeilemaan, kuinka valon suunta vaikuttaa kohteeseen ja erityisesti varjojen muodostumiseen. Valon analysointi on muutenkin hyvä aloittaa juuri varjoja tutkimalla. Mieti alkuun millä puolella kuvaa varjot ovat. Esimerkiksi nenästä ja poskista muodostuvat varjot ovat usein ne kaikista selkeimmät henkilökuvissa.

Päävalon suunnan pystyy päättelemään varjojen suunnasta. Jos esimerkiksi vasen puoli kasvoista on kokonaan varjossa, tarkoittaa tämä että valon on tultava voimaakaasti vastaakaiselta puolelta, eli oikealta.

Toinen tapa päätellä kuvan valaisu on katsoa kohteen silmistä heijastuvia valonlähteitä. Näiden perusteella pystyy tarkasti päättelemään valon suunnan ja jopa valonmuokkaimen muodon.

Alla oleva video demonstroi hyvin kuinka voimakkaasti valon suuntaa vaikuttaa kasvojen muotoon.

Valon heijastaminen

Valoa voi heijastaa erilaisilla heijastimilla tai valkoisilla pinnoilla. Heijastimen avulla voi esimerkiksi päävalon vastakkaiselta puoleta heijastaa osan valosta takaisin, eli niin sanotusti täyttää varjoja tai fillata. Heijastuvan valon määrää voi hallita reflen etäisyydellä tai asettelulla.

Refle, eli heijastin on helppo ottaa mukaan kuvauksiin ja on näin pakollinen jokaisen potrettikuvaajan laukkuun. Erityisen käteviä on 5-1 heijastimet, joista löytyy viisi erilaista pintaa valon heijastamiseen.

Esimerkki heijastimen käytöstä. Tässä tapauksessa kultainen heijastin on asetettu päävalon vastakkaiselle puolelle täyttämään varjoja.

Salaman heijastaminen katosta

Käsisalamassa on kääntyvä välähdyspää, jonka ansiosta siitä lähtevän valon voi ampua esimerkiksi katon kautta. Syy tälle on jälleen kerran valon luonteen hallinta. Katon suuri pinta-ala toimii heijastimena ja pehmentää valon. Tämä tekniikka toimii parhaiten valkoisten pintojen kanssa, sillä esimerkiksi vihreästä katosta heijastunut valo on myös värjääntynyt vihreäksi.

Haluatko oppia lisää valokuvauksen perusteista? Tällöin kannattaa tutustua Kamerakoulun ilmaiseen peruskurssiin, jossa opit ottamaan parempia kuvia. 

mm
Kamerakoulu.fi

Etsimme artikkeleita, tutoriaaleja, DIY -projekteja ja muuta esiteltävää blogiin, ota yhteyttä toimitus@kamerakoulu.fi, jos sinulla on jotain tarjota.