Vuonna 2008 julkaistiin Canon 5D Mark II. Tämä oli valokuvauksen suunnattu järjestelmäkamera, joka kuitenkin yllättäen mullisti millaisia kameroita videoiden tekemisessä ruvettiin tulevina vuosina käyttämään. Ennen tätä videoita oltiin kuvattu suurilla videokameroilla ja painavilla elokuvakameroilla.
Canon 5D Mark II oli ensimmäinen täyskennoinen järjestelmäkamera, joka pystyi kuvaamaan täysteräväpiirtoa, eli Full HD:ta. Pieni koko, edullinen hinta, loistava hämäränsieto ja vaihdettavat objektiivit olivat ominaisuuksia, joiden ansiosta kyseistä järjestelmäkameraa käytettiin pian julkistuksen jälkeen suurien TV-ohjelmien ja jopa Hollywood-elokuvien yhteydessä.
Nyt kymmenen vuotta tämän rungon julkaisemisen jälkeen järjestelmäkameran käytöstä on tullut arkipäivää videoiden tekemisessä. Tämän artikkelin ideana on antaa kattava opas ensimmäisten videoiden tekemiseen järjestelmäkameralla. Käymme läpi tärkeimmät tekniset seikat ja mietimme kuinka valokuvaajan kannattaa lähestyä videokuvausta.
Miksi videokuvauksesta on tullut niin suosittua?
Videoiden suosio on kasvanut viime vuosina erityisesti sosiaalisessa mediassa, kuten YouTube:ssa ja Instagramissa. Videot ovat suosittuja, koska se on hauska ja tehokas tapa viestiä. Videot voivat olla persoonallisia ja helposti lähestyttäviä. Tarinan kuunteleminen videon kautta rakentaa vahvan henkilökohtaisen siteen kertojan ja kuuntelijan välille.
Videot ovat visuaalisesti houkuttelevia, ja ne voivat vangita katsojan huomion paremmin kuin pelkkä teksti. Siksi monet yritykset, järjestöt ja yksityishenkilöt käyttävät videoita markkinoinnissa, tiedottamisessa ja muissa viestinnän tarpeissa.
Onnistunut video on iso palapeli
Onnistuneen videokokonaisuuden toteuttaminen on kieltämättä iso palapeli, jossa joutuu ottamaan monta palasta huomioon. Ei ole sattumaa, että elokuvia tehdään poikkeuksetta kymmenien henkilöiden työpanostuksen avulla.
Yksittäisenä tekijänä videon opettelussa joutuu perehtymään moneen osa-alueeseen, joka voi tehdä aloittamisesta hidasta. Yksittäisenä tekijänä olet samaan aikaan käsikirjoittaja, ohjaaja, kuvaaja, valaisija, tuottaja, äänisuunnittelija, leikkaaja ja värimäärittelijä. Tämä työmäärä kertoo miksi video on kokonaisuus, jonka opettelu vaatii huomattavan määrän työtä ja perehtymistä.
Tässä mielessä aikaisemmasta valokuvauskokemuksesta on kuitenkin valtavasti hyötyä, sillä monia taitoja voi suoraan soveltaa videokuvaukseen.
Miksi järjestelmäkamera sopii videokuvaukseen?
Järjestelmäkamera on hyvä valinta videokameraksi, koska se tarjoaa monipuoliset työkalut videon kuvaamiseen. Lisäksi järjestelmäkamera on monille yksinkertaisesti kätevä valinta.
Monissa tuotannoissa tehdään tänä päivänä sekä valokuvia, että videota. Tällaiseen niin sanottuun hydridituotantoon järjestelmäkamera soveltuu erinomaisesti, sillä voimme lennosta vaihtaa näiden kahden median välillä napin painalluksella.
Järjestelmäkameran hyödyt
Lisäksi järjestelmäkamerassa on vaihdettavat objektiivit, joiden avulla saa käyttöönsä paljon erilaisia polttovälejä. Useimpiin järjestelmäkameroihin voi adapterin kautta käyttää vaikka mitä erikoisempia vintage-objektiiveja.
Tiivistetysti miksi järjestelmäkameran käytöstä on tullut niin suosittua videokuvauksesa on:
- Videon laatu
- Objektiivien määrä
- Loistava hämäränsieto
- Iso kenno
- Rungon pieni koko
- Kustannustehokas
- Hyvä automaattitarkennus (osassa runkoja)
Mieti ratkaisu videon vakauttamiseen
Videon vakauttaminen on tärkeää, jotta videosta tulee selkeä ja helposti katsottava. Tärisevä videokuva voi olla häiritseviä ja tehdä videosta vaikeasti ymmärrettävän. Videon vakauttaminen auttaa tekemään videosta ammattimaisemman näköisen ja se voi lisätä videon uskottavuutta.
Erilaisia tapoja saada tasaista videokuvaa on kymmeniä. Näistä yksinkertaisin on käyttää jalustaa. Tämä on varmin tapa saada tasaista videokuvaa. Ylipäänsä sanoisin, että jalusta on hyvin aliarvostettu työkalu.
Lue myös: Tärkeimmät lisävarusteet videokuvaukseen
Videon kuvaaminen käsivaralta
Monet valokuvaajat ovat tottuneita kuvaamaan käsivaralta, mutta videon kohdalla tässä suhteessa joutuu olemaan varovaisempi. Käsivaralta kuvattu video tärisee enemmän, kuin mitä kuvaustilanteessa mahdollisesti huomaa. Varsinaisen tärinän huomaa vasta jälkikäteen isommalta näytöltä. Tärinää voi vähentää esimerkiksi vakaajalla tai erillisellä olkapäätuella.
Videoiden kuvaaminen käsivaralta on taito, jota täytyy harjoitella.
Lue myös: Näin kuvaat vakaata videokuvaa käsivaralla
Videota on mahdollista vakauttaa myös jälkikäteen erilaisilla ohjelmilla, jotka tasoittavat kuvan liikettä. Tämä tapahtuu analysoimalla kuvan liikettä ja rajaamalla kuvaa tiiviimmäksi. Näistä ohjelmallisista vakautukista huolimatta kannattaa kuitenkin välttää ylimääräinen tärinä jo kuvausvaiheessa. Tämä lähestymistapa takaa aina parhaan lopputuloksen.
Erilaiset kuvakoot
Kuvakoko kertoo miten elokuvan yksittäinen otos on rajattu. Näille erilaisille rajauksille on muodostunut vakiintuneita nimityksiä, kuten laaja kokokuva ja puolilähikuva. Tarkemmat esimerkit näistä on yllä olevassa taulukossa.
Videokuvauksen aloittelijan kannalta on tärkeintä kuvauksen yhteydessä muistaa ottaa erilaisia rajauksia, eli kuvakokoja. Pyri ottamaan samasta kohteesta yleiskuvaa ja myös lähikuvia.
Kuvakokoja yhdistelemällä saat lopulliseen leikkaukseen paremman rytmin. Kuvakokojen vaihtelu pitää katsojan mielenkiinnon yllä ja antaa monipuolisen kuvan videon tapahtumista. Kannattaa myös pitää mielessä, että leikkauksessa turhan samanlaisesta kuvakoosta toiseen leikkaaminen näyttää usein hassulta.
Kuvituskuvan tärkeys videossa (B-Roll)
Kuvituskuva, eli B-roll tarkoittaa täydentävää materiaalia, jota voidaan käyttää tarinan kuvittamiseen. Tämä kuvituskuva voi olla esimerkiksi kiinnostavia yksityiskohtia, yleiskuvaa tai muuta videomateriaalia, joka sopii kerrottavan tarinan välittämiseen.
Kuvituskuvan avulla videosta saa mielenkiintoisemman ja sillä on mahdollista peittää hankalia leikkauksia, kuten haastateltavan hassuja ilmeitä tai muuta epätoivottavaa.
Erilaista kuvituskuva kannattaa kuvata mahdollisimman paljon. Ylimääräisestä kuvituskuvasta on lähes aina hyötyä leikkauspöydällä. Lupaan, että kiität itseäsi myöhemmin.
Valitse oikea kuvataajuus (fps)
Video koostuu useasta yksittäisestä valokuvasta. Kuva alkaa liikkumaan, kun nämä yksittäiset valokuvat toistetaan peräkkäin aikajanalla. Se miten monta yksittäistä kuvaa yhteen sekuntiin mahtuu kutsutaan videon kuvataajuudeksi.
Tämä on yksi kameran ensimmäisiä asetuksia, joka kannattaa laittaa kuntoon ennen videokuvauksen aloittamista. Väärällä kuvataajuudella kuvaaminen voi tehdä videon loppukäytöstä hankalaa.
Sopiva kuvataajuus riippuu videon käyttötarkoituksesta. Yleistäen voidaan kuitenkin todeta, että Suomessa kannattaa useimmissa tilanteissa käyttää 25 fps kuvataajuutta.
Eli, mikäli olet yhtään epävarma, niin kannattaa siinä tapauksessa valita kameran asetuksista 25 fps kuvataajuus.
Yleisimmät kuvataajuudet ja niiden käyttötarkoitukset
| Kuvataajuus | Käyttötarkoitus |
| 24 fps | Elokuvat |
| 25 fps | Normaali (Suomessa) |
| 30 fps | Uutislähetykset ja kotivideot |
| 50 fps | Hidastuskuva |
| 100 fps | Erikoishidastus |
Valitse sopiva resoluutio
Videon resoluutio kertoo kuinka monta pikseliä videon yksittäisissä ruuduissa on. Ennen videokuvaamisen aloittamista kannattaa kuvataajuuden lisäksi päättää missä resoluutiossa haluaa kuvata.
Tässä suhteessa järjestelmäkameroiden kaksi yleisintä vaihtoehtoa on Full HD ja 4K. Korkeampi resoluutio tuo mukanaan enemmän terävyyttä ja mahdollisuuden jälkikäteen rajata kuvaa uusiksi. Toisaalta korkeampi resoluutio vie enemmän tilaa ja vaatii tietokoneelta enemmän potkua jälkikäsittelyssä.
Kannattaa siis ennen kuvaamisen aloittamista miettiä mitkä projektin tarpeet ovat ja mennä sen mukaan. Parhaan laadun 8K raakavideon kuvaaminen “varmuuden vuoksi” ei tule päättymään hyvin.
Videon valotuksen hallinta
Videon valotus tarkoittaa miten vaaleaa tai tummaa kuvattu materiaali on. Sopivan valotuksen ansiosta katsojan huomio keskittyy haluttuihin kohtiin ja videon tunnelma välittyy oikein. Valotuksen ymmärtäminen on oleellinen osa onnistunutta videota, jonka takia valotukseen vaikuttavat tekijät kannattaa opetella huolella. Tavallinen videokuva ei kestä valotuksen korjausta samalla tavalla, kuin mitä valokuvajaat ovat tuttuneet tekemään jälkikäsittelyssä.
Tästä syystä valotuksen suhteen tulee olla entistä tarkempi.
Tässä kohtaa aikaisemmasta valokuvauskokemuksesta on valtavasti hyötyä, sillä videon valotus muodostuu samalla tavalla kuin valokuvan. Hommassa on kuitenkin yksi oleellinen ero tai sääntö, mutta tästä lisää myöhemmin.
Valotuksen arviointi videokuvauksessa
Videon valotusta kannattaa parhaansa mukaan pyrkiä arvioimaan kameran takanäytöltä. Kuvatessa on hyvä aktiivisesti miettiä, että onko kuvan valotus toivotunlainen. Monet tykkäävät videokuvauksessa käyttää *erillistä kuvausmonitoria. Isommalta näytöltä on helpompi arvioida kuvan valotusta, sommittelua ja tarkennusta.
Valotuksen tarkempaan arviointiin on videokuvauksessa olemassa lukuisia apuvälineitä kuten histogrammi, waveform, exposure zebras ja false color. Aloittelijan kannalta on kuitenkin mielestäni parempi alkuun tutustua valotuksen yleisemmällä tasolla ja vasta sen jälkeen perehtyjä näihin edistyneempiin apuvälineisiin. Meidän erillinen artikkeli histogrammin tulkinnasta löytyy täältä: Histogrammin ymmärtäminen ja käyttö
Suljinaika ja 180 asteen suljinnopeussääntö
Videokuvauksessa suljinajan tulisi olla tupla kuvataajuudesta. Tämä sääntö takaa videokuvaan luonnollisen liikkeen ja antaa parhaan lopputuloksen. Eli jos kuvaamme videokuvaa 25 ruutua sekunnissa nopeudella, tulisi suljinajan olla 1/50.
Tämä on kohta, joka monille valokuvaajille tulee yllätyksenä. Käytännössä tämä sääntö tarkoittaa, että videokuvan valotusta säädettäessä meillä on vain kaksi muuttuvaa arvoa perinteisen kolmen sijaan (aukko, iso, suljinaika).
Eli seuraavan kerran, kuin olet aloittamassa videokuvausta, niin aseta suljinajaksi 1/50 ja unohda tämän jälkeen suljinajan olemassaolo, ellet rupea kuvaamaan hidastuskuvia.
Aukon valinta videokuvauksessa
Videokuvauksessa aukolla määritellään kuvan syväterävyys, eli miten iso osa kuvasta on terävää syvyyssuunnassa. Hyvin isolla aukolla, kuten f/1.8 vain pieni osa kuvasta on terävä yhdellä kertaa. Pienellä aukolla, kuten f/16 kuva on terävä aina etualasta taustaan saakka.
Suurella aukolla voidaan erottaa kohde taustasta, aivan kuten valokuvauksessa. Toisaalta on hyvä muistaa, että videokuvauksessa kohteen liike myös erottaa kohdetta taustastaan, jolloin ei aina ole tarvetta käyttää yhtä isoja aukkoja kuin mitä valokuvauksessa on tapana.
Käytössä oleva aukko vaikuttaa syväterävyyden lisäksi miten paljon valoa kuvaan pääsee. Isolla aukolla kuvaan tulee paljon valoa ja pienellä aukolla valoa pääsee kameran kennolle vähän. Meidän perusteellisempi artikkeli aiheesta löytyy täältä: Aukon merkitys
ISO-arvo
Videokuvauksessa ISO-arvoa voidaan nostaa, kun halutaan kuvata pimeimmissä olosuhteissa. ISO-arvon nostaminen kuitenkin heikentää videokuvan laatua. Videokuva rupeaa kohisemaan korkeilla ISO-arvoilla. Tämä näkyy kuvassa epätoivottuna häiriönä.
Parhaan laadun kannalta kannattaa siis pyrkiä kuvaamaan mahdollisimman matalalla ISO-arvolla. Tarkempi selostus ISO-arvon merkityksestä löytyy täältä: ISO-arvon tehokas käyttö
Valotuksen hallinta harmaasuotimella
Laadukkaan videon tekeminen järjestelmäkameralla vaatii usein *harmaasuotimien, eli ND-filttereiden käyttöä. Harmaasuodin on objektiivin eteen tuleva lasi, jonka ideana on vähentää valon määrää. Tämä on monissa tilanteissa oleellista, jotta voimme kuvata sopivalla suljinajalla, ilman että videokuva palaa puhki.
Harmaasuotimen avulla saamme enemmän pelivaraa valotuksen hallintaan videokuvauksen yhteydessä.
Säädettävät harmaasuotimet
On olemassa *säädettäviä harmaasuotimia, joiden tummuutta voi yksinkertaisesti hallita pyörittämällä suodinta. Nämä ovat erityisen käteviä videokuvausta ajatellen. Tuotteen nimessä kerrotaan usein kuinka monta aukkoa valoa kyseinen suodin leikkaa.
Laadukkaat harmaasuotimet ovat suhteellisen arvokkaita, joten kannattaa tarkkaan miettiä minkäkokoisen suotimen hankkii ja mahdollisesti käyttää *kierteenmuunnossarjoja, joilla saman harmaasuotimen saa sopimaan muihin objektiiveihin.
Hidastuskuvan, eli ylinopeuden kuvaaminen
Useimmilla järjestelmäkameroilla voi tavallisen videokuvan lisäksi kuvata hidastettuja videoita. Mitä uudemmasta ja kalliimmasta kamerasta on kyse, sen enemmän vaihtoehtoja meillä on hidastuskuvan tekemiseen.
Kuten aikaisemmin opimme, niin kuvataajuus kertoo kuinka monta yksittäistä ruutua videossa on. Tavallisesti videokuvassa on 25 ruutua sekunnissa. Useimmat videokamerat kykenevät kuitenkin kuvaamaan materiaalia, jossa on sekunnissa tätä enemmän ruutuja.
Vaadittua korkeammalla kuvataajudella kuvattaessa meillä jää siis ylimääräisiä ruutuja, joita voidaan käyttää videoklipin hidastamiseen. Tämä voi olla kätevä ominaisuus, jos halutaan näyttää kuvittaa nopea liike ja tuoda lopullisen videoon unenomaista tunnelmaa. Videon hidastaminen myös pehmentää pienet tärähdykset.
Mihin hidastuskuvaa voi käyttää?
Hidastuskuvan ottaminen voi olla kätevä apukeino yksittäisiin kuvituskuviin tai muihin erikoistapauksiin. Tätä erikoistehostetta kannattaa kuitenkin käyttää harkiten ja muistaa, että esimerkiksi puheen joutuu nauhoittamaan erikseen, mikäli suunnittelee käyttävänsä hidastuskuvaa.
Suljinajan valinta hidastuskuvassa
Laadukkaan hidastuskuvan kohdalla kannattaa muistaa asettaa käytössä oleva suljinaika 180 °: n suljinsäännön mukaan. Tämän nyrkkisäännön mukaan suljinajan tulisi olla tupla kuvataajuudesta. Eli jos kuvaamme 100 fps hidastuskuvaa, tulee kameran suljinajan olla 1/200.
Alla olevasta taulukosta näet kuinka pitkän videoklipin voimme saada aikaiseksi milläkin kuvataajuudella. Videota voi tämän lisäksi hidastaa keinotekoisesti, mutta tämä heikentää monissa tapauksissa videon laatua.
Hidastuskuvan kesto
| Alkuperäisen klipin kesto | Kuvataajuus | Lopullisen klipin kesto |
| 1 sekunti | 50 fps | 2 sekuntia |
| 1 sekunti | 100 fps | 4 sekuntia |
| 1 sekunti | 1000 fps | 40 sekuntia |
Äänen tärkeys videossa
Ääni on tärkeä osa videota, koska se lisää elokuvaan realismia ja autenttisuutta. Hyvin toteutettu ääni voi lisätä videon tunnelmaa ja tehdä siitä vielä vakuuttavamman.
Lisäksi ääni voi auttaa katsojaa ymmärtämään, mitä tapahtuu videolla ja auttaa heitä seuraamaan tarinaa. Sanotaan, että katsoja jaksaa katsoa huonoa kuvaa, kunhan ääni on kunnossa. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että videon ääni on laadukas ja korkeatasoinen.
Äänen tallennus
Laadukkaan äänen tallentaminen on taito itsessään. Sopivan mikrofonin valinta riippuu hyvin paljon omista tarpeista ja budjetista. Aloittelijan kannattaa tarkkaan miettiä omia tarpeitaan ja hankkia yksi mahdollisimman lähelle tätä vastaava mikrofoni.
Kuinka videoon saadaan parempi ääni?
Lisäksi on oleellista huomioida kaikki ulkoiset seikat ja täten optimoida kuvattava tila äänen tallennusta varten. Kannattaa esimerkiksi olla mahdollisimman kaukana kaikesta taustamelusta ja pyrkiä asettelemaan mikrofoni lähelle äänen lähdettä. Jo mämä kaksi seikkaa parantava äänenlaatua huomattavasti.
Näiden ohella on hyvä yrittää minimoida ylimääräinen kaiku. Häiritsevä kaiku on yleinen ongelma, kun ääntä nauhoitetaan suuressa tyhjässä tilassa, jossa ääni pääsee heijastumaan kovista seinistä ja katosta. Kaikua voi vähentää huonekaluilla, tekstiileillä, matoilla, paksuilla verhoilla ja akustiikkalevyillä.
Ylhäältä löytyy Videoneuvoksen tekemä video, jolla käydään läpi viisi vinkkiä äänen tallennusta varten. Kannattaa katsoa tämä ja ottaa audio kerralla haltuun. Yleisimmät vaihtoehdot äänen tallennukseen on:
- Haulikkomikrofonit (yleispätevä)
- Nappimikit (haastattelut ja vlogit)
- Erilliset äänitallentimet (nauhoittaminen ja erillinen tallennus)
- Studiomikrofonit (voice-overin ja podcastin nauhoitus)
Lopullisen videon leikkaaminen
Itse videokuvauksen jälkeen koittaa varsinaisen videon koostaminen, eli leikkaaminen, joka on itsessään myös melkoinen työmaa. Harva jaksaa katsoa pitkiä yksittäisiä ottoja, joka tarkoittaa että meidän tulee seuraavaksi karsia materiaalia, yhdistää pätkiä, lisätä äänitehosteita, musiikkia ja saada aikaan miellyttävä kokonaisuus.
Leikkaus on rakentelua ja yhdistelyä.
Hyvä ennakkosuunnittelu helpottaa videon leikkaamista huomattavasti. Sattumanvaraista klipeistä on vaikea saada hyvää kokonaisuutta aikaiseksi. Kokemuksen myötä opit miettimään leikkausta jo kuvausvaiheessa ja kuvata tavalla, joka soljuu leikkauspöydällä.
On helppo ottaa kauniita yksittäisiä videopätkiä. Kiinnostavan kokonaisuuden toteuttaminen on kuitenkin aivan eri asia.
Millä ohjelmalla videoita voi leikata?
Videon leikkaamiseen tarkoitettuja ohjelmia on markkinoilla valtavasti. Yhtään vakavempaan käyttöön soveltuvia ohjelmia on käytännössä kuitenkin vain kolme.
Tämä dominoiva kolmen trio on Adobe Premiere, DaVinci Resolve ja Final Cut Pro.
Adobe Premiere
Adobe Premiere on yksi suosituimmista ohjelmista ammattimaiseen videon muokkaamiseen. Adobe Premierellä voit leikata, muokata ja käsitellä videomateriaalia sekä lisätä ääniä, tekstejä ja erilaisia efektejä. Se on saatavana useilla eri alustoilla, kuten Windowsilla ja MacOS:lla. Premiere tukee useita eri tiedostomuotoja.
Yllä on Johannes Myllymäen toteuttama yli tunnin mittainen opastus Adobe Premieren käytöstä.
DaVinci Resolve
DaVinci Resolve on ammattitason videon muokkausohjelmisto, joka on kehittänyt Blackmagic Design. Resolve on suosittu vaihtoehto Adobe Premierelle ja se tarjoaa monipuoliset työkalut videon muokkaamiseen, värimääritykseen, äänen käsittelyyn ja julkaisemiseen.
DaVinci Resolve sisältää myös monia erilaisia tehosteita ja efektejä, ja se tukee useita eri tiedostomuotoja. Se on saatavana sekä Windowsille että MacOS:lle.
DaVinci Resolve on saatavilla ilmaisena ja maksullisena versiona. Ilmainen versio sisältää perusominaisuudet videon muokkaamiseen ja värimääritykseen, ja se on suositeltu vaihtoehto aloittelijoille tai kotikäyttöön. Monien mielestä Resolve on paras ilmainen ohjelma videoiden leikkaamiseen.
Resolven maksullinen versio sisältää lisäominaisuuksia, kuten tehosteita ja efektejä, ja se on suositeltu ammattimaiseen käyttöön.
Final Cut Pro
Final Cut Pro on suoittu videon muokkausohjelmisto, joka on kehittänyt Apple. Final Cut Pro:n käyttöliittymä on suunniteltu erittäin selkeäksi ja intuitiiviseksi, joten se on helppo oppia ja käyttää, vaikka sinulla ei olisi aiempaa kokemusta videon muokkaamisesta. Yllä on Cristianin tekemän opetusvideo Final Cutin käyttämisestä.
Final Cut Pro on saatavana maksullisena versiona, jonka hinta on noin 350 euroa. Kaiken kaikkiaan Final Cut Pro on erinomainen valinta niille, jotka haluavat tehdä laadukkaita videomuokkauksia MacOS-alustalla.
Atte Tanner on Helsingin ja Lontoon välillä kulkeva muoti- ja mainoskuvaaja. Hänen töilleen ominaista on elokuvallinen ilmaisu ja mystinen tunnelma. Atte on ollut mukana luomassa kuvamaailmoja asiakkaille kuten Warner Music, MTV3 ja BMW.
