1. Hämärässä kuvaaminen
Hovimestari pitää kyllä huolen siitä että illallisen jälkeen tilan valaistus himmenee tasolle, joka repii hermosi riekaleiksi ellei laukustasi löydy f/1.4 linssejä.
Jos kuvaat pelkkää vallitsevaa valoa hyödyntäen, niin huomaat nopeasti että pistevalotus henkilöiden kasvoilta tuottaa paremmat tulokset kun tilassa on syviä varjoja.
Jos taas käytät salamaa, pidä huoli siitä että salama on valotuksessasi vain katosta/seinästä heijastettuna täytevalona: “peura ajovaloissa” suorasalamaroiskaisut eivät säilytä tilanteen herkkää tunnelmaa.
2. Valmistaudu hääkuvaukseen huolellisesti
Kunnioita hääparin sinulle antamaa luottamusta; hääkuvaajana olet usein ainoa vieras, jota hääpari ei tunne entuudestaan. Pidä huoli siitä että olet henkisesti ja ruumiillisesti täysissä voimin kuvaustesi alkaessa.
Se tarkoittaa hyvin valmistautunutta, pukeutunutta, levännyttä ja äsken syönyttä kuvaajaa jonka keskittymiskyky on tarkennettu alkavaan tehtävään: jonkun häämuistojen ikuistamiseen.
3. “Pekka-setä & Marjo-täti”
“Kyllähän te tunnette Pekan tai Marjon? Hänellä on uusi digijärkkäri ja hän ottaa ihania kuvia matkoiltaan, lapsistaan tai kukista ja kissoista ja auringonlaskuista. Kun meillä ei ole varaa maksaa kuvaajalle mitään isoja summia eikä me oikeesti tarvitakkaan kuin muutama hyvä potretti ja sit äidille niitä perhekuvia ja siskolle kuvia niistä hääsomisteista ja olis tietty kiva kun häävalssista saisi yhden hyvän kuvan ja saat tietysti siellä ruokaa ja juomaa niin paljon kuin haluat ja…”
Häissä joko juhlit tai kuvaat, piste.
Jos teet molempia lopputuloksena on väistämättä hääpari joka pettyy kuviinsa, koska odotukset olivat kovat mutta budjettia ei ollut.
Älä koskaan lupaa hääparille mitään sellaista mitä et pysty taidoillasi tai kokemuksellasi takuuvarmasti lunastamaan. Se tarkoittaa sitä että jos pyydät rahaa kuvistasi niin maksaisit itsekin saman verran samasta laadusta.
“Älä koskaan lupaa hääparilla mitään sellaista mitä et pysty taidoillasi tai kokemuksellasi takuuvarmasti lunastamaan.”
4. Vieraile hääpaikalla etukäteen
Toivossa on hyvä elää sanoi lapamato. Vierailemalla kuvauspaikoilla löydät hääpäivänä (ajoissa) perille, ja tiedät myös mitä pakkaat laukkuusi mukaan kuvauksia varten.
Vaikka hääpäivän kuvausurakka helposti kestää 10-14 tuntia hääparin aikataulussa ei ole hetkeäkään, jonka aikana voisit miettiä missä ne potretit kannattaisi kuvata.
Muista myös että valo vaihtelee sään mukaan – pilvisenä päivänä löydetty ihanteellinen kuvauspaikka muuttuu painajaiseksi auringon paahtaessa keskipäivänä siniseltä taivaalta.
5. “Kyl yksi kamera, akku ja muistikortti riittää”
Ei, ei ja ei – ei se riitä. Hääpäivänä huomaat ennemmin tai myöhemmin että korttisi täyttyi ennakoitua nopeammin, ja akkukin tyhjeni yllättävän nopeasti. Varaa mukaasi liikaa muistikortteja ja (täyteen ladattuja) vara-akkuja, sekä tietenkin se vararunko odottamattoman laitevian varalta.
Kysy vaikka laskuvarjohyppääjiltä että miksi heillä on se vara-varjo aina mukana?
6. Hääkuvien käsittelyssä on hyvä olla tehokas tietokone
Ohhoh, jopas tökkii tää 1500 kuvan vieminen Lightroomiin. Ymmärrä mihin olet ryhtynyt: siinä missä yksittäisten kuvien käsittelyyn riittää vaatimattomampi laitekokoonpano, satojen hääkuvien seulominen ja käsittely asettaa tietokoneelle (ja kuvankäsittelijän hermoille) huomattavia vaatimuksia.
Kuvankäsittely vaatii tietokoneelta nopean näytönohjaimen, paljon muistia ja paljon vapaata levytilaa mieluiten SSD-muodossa.
7. Varaudu hääkuvaukseen valovoimaisilla objektiiveilla
Hääsuudelma kestää keskimäärin alle sekunnin, eikä tarkkaavaisuudestasi ole hyötyä jos vietät sen f/5.6 super-zoomisi sahatessa tarkennusta alttaritaulun ja hääparin välillä. Vaikka Suomessa nautitaan puolet vuodesta yöttömästä yöstä, kirkot eivät kylve valossa vaan perus-ISO on yleensä 1600-3200 (ja talvella pari aukkoa pimeämpi).
Ellet halua osaksesi paheksuvia katseita vahtimestarin, papin ja vieraiden suunnalta pidät myös salamasi laukussa, sillä vieraat (ja kirkon taideteokset) eivät kestä salaman jatkuvaa räiskimistä. Tarvitset siis valovoimaa, mikä tarkoittaa f/1.4 – f/2.8 optiikkaa.
8. Millaisilla suljinajoilla liike pysähtyy?
Kuvanvakaaja ei pysäytä liikettä. Jos hääpari kävelee niin 1/100s riittää hikisesti terävään kuvaan (hääparit eivät _ikinä_ kävele hitaasti). Jos he tanssivat, tarvitset 1/250s tai nopeamman suljinajan. Lentävän kimpun vangitsemiseen 1/250s ei edes riitä.
9. Ryhmäkuvissa kannattaa ottaa reilusti kuvia
Jos ryhmäkuvassa on x henkilöä, todennäköisyys että jollain heistä on silmät kiinni tai huomio muualla on 90%. Sitä yhtä hyvää (jossa kaikilla silmät ovat auki, ja kaikki katsovat kameraan) kuvaa varten pitää siis ottaa vähintään henkilömäärä x 10 kuvaa.
Voit olla varma että perheestä tai serkuista otettava ryhmäkuva houkuttelee muitakin kameranheiluttajia paikalle, pidä siis huoli siitä että he ovat takanasi. Poseeraajille kun ei ole sillä sekunnilla selvää että kenen kameraan pitää milloinkin hymyillä.
10. “Kitara ei tee kenestäkään muusikkoa.”
Eikä kiväärikään tarkka-ampujaa. Välineiden hallinta on perusedellytys, mutta tärkeintä on kuitenkin huomaamattomuus ja kohteliaisuus. Älä sijoita itseäsi hääparin ja vieraiden väliin, äläkä käyttäydy kirkossa kuin studiollasi: pukeudu juhlan mukaan, liiku kohteliaasti ja katso aina mihin peruutat tai laitat jalkasi (kirkossa kannattaa astua lattialankkujen saumojen päälle, silloin eivät narise).
Jos joku maksaa edes jotain hääkuvistaan he olettavat että kuvat ovat hyviä, mutta kuvalaatuakin parempi kehu jonka voit saada on kommentti huomaamattomasta työskentelystäsi. Kohteliaisuudestasi sinut nimittäin muistetaan siinä vaiheessa kun joku sinut työssään nähneistä vieraista päättää mennä naimisiin ja palkata hääkuvaajan.
11. “Nöyrät ja kärsivälliset perivät maan.”
Tarvitset nöyryyttä ja kärsivällisyyttä siinä vaiheessa kun morsiamen äiti pyytää sinulta häävalssin jälkeen neljällätoista eri kokoonpanolla pilkkopimeällä terassilla kuvattavia ryhmäkuvia, tai Spotifysta soi vihaamasi biisi ja hääpari rientää tanssilattialle. Tarvitset sitä myös siinä vaiheessa kun häävieras kysyy sinulta “Onko tullut hyviä kuvia?” tai liikaa juhlajuomia nauttinut vieras kysyy miksi kuvaat Nikonilla/Canonilla/Sonylla/jne.
Tarvitset sitä erityisesti silloin kun kameralaukkusi nähnyt Pekka-setä (jolta veit 300 EUR kuvauskeikan) tai laskun maksava morsiamen isä ivailee että “siksikö ammattilainen maksaa niin paljon kun laukussa on noin kalliit vehkeet?”. Ennen kaikkea tarvitset kärsivällisen puolison, sillä hääkuvaajan työ-ajat eivät varsinaisesti ole perhe-ystävälliset: on ihme jos pääsee itse naimisiin, ja vielä isompi ihme jos liitto kestää puolison jatkuvat lauantai-työt ja sunnuntai-unet.
Vilhelm (Ville) Sjöström on 38-vuotias ammattivalokuvaaja ja yrittäjä, joka kolleegansa Ilkka Vuorisen kanssa pyörittää Helsingissä valokuvausstudioa nimeltä Musta & Valkoinen sekä Vuokrakamera.fi kameravuokraamoa. Töissä hän kuvaa tuotteita, taidetta ja hääpareja – vapaalla (jos sitä jää) lähinnä omaa taaperoikäistä tytärtään.
