Jonkin aikaa sitten Zeiss aiheutti melkoisen yllätyksen kun se ilmoitti tuovansa jo aikaisemmin lanseeratun Loxia–sarjan lisäksi myös uuden Batis-linssiperheen Sonyn FE-järjestelmälle. Tämä on tietysti hyvä uutinen Sony Alpha-kuvaajille ja kertoo ainakin siitä, että panostaessaan näin vahvasti Sonyn Alpha-järjestelmään, Zeiss näkee peilittömien mikrojärjestelmäkameroiden edustavan valokuvaamisen tulevaisuutta.
Batis-sarja
Toistaiseksi uuteen Batis-sarjaan kuuluu kolme linssiä: Batis 2.8/18, Batis 2/25 sekä Batis 1.8/85. Keskityn tässä artikkelissa 85:seen ”potretti-linssiin”. Batis-sarjan linssien kysyntä on ollut kovaa, eikä Zeiss ole kyennyt tuomaan niitä markkinoille tarpeeksi nopeasti. Linssien jakelu myöhästyi kokonaisuudessaan noin vuoden verran ja Suomeenkin niitä tuli todella nihkeästi, mutta tällä hetkellä tilanne on jo huomattavasti parempi ja laseja löytyy monien kauppojen hyllyiltä tai ainakin maltillisen odotuksen jälkeen.
Zeiss on markkinoinut uutta Batis-sarjaansa näyttävästi sloganilla ’New Pro Era’, joka viittaa hieman epämääräisesti kuvaamisen uuteen aikakauteen. Nykyaikaisen markkinoinnin tapaan sloganin tarkoituksena lienee tietyn tyyppisten mielikuvien herättäminen samalla kun sen eksplisiittinen merkitys jätetään aukaisematta. Jos slogania kuitenkin lähestyy tämän päivän kamerateknologiaa ja markkinoita koskevan murroksen kautta, voi ”uuden aikakauden” ajatella viittaavan paitsi peilittömien järjestelmäkameroiden suosioon, myös laajemmin ajateltuna peilittömyyden vanavedessä tuleviin uusiin kuvantamisen teknologioihin. Tämän tyyppisiä teknologioita edustavat monet peilittömien kameroiden tekniset innovaatiot, kuten esimerkiksi runkovakaimet ja uudet fokusointitavat (esim. kasvotunnistus, Eye-AF). Onkin mahdollista ajatella, että uudella Batis-sarjallaan Zeiss pyrkii tuomaan samankaltaista innovointia linssivalmistuksen pariin – ja selvin merkki tästä on ehkä se, että Batis-sarjan linsseissä perinteinen syväterävyysalueen asteikko on korvattu elektronisella oled-näytöllä. Yksityiskohta onkin herättänyt paljon huomiota yleisössä.
Uusi aikakausi?
Toisaalta New Pro Eran voi tulkita merkitsevän uutta aikakautta myös Zeissille itselleen kameraoptiikkaa valmistavana yrityksenä. Sikäli kun Zeiss on perinteisesti tarjonnut pelkästään käsitarkenteisiä linssejä ja väittänyt esimerkiksi optisten kuvanvakainten heikentävän absoluuttista kuvanlaatua, edustaa Batis-sarja melkoista täyskäännöstä yrityksen filosofiassa. Hiukan yllättäen Batis 1.8/85 pitää nimittäin sisällään paitsi autofokuksen, myös optisen kuvavakaimen, mikä on ollut monille muille valmistajille itsestäänselvyys jo paljon aikaisemmin. Tällä hetkellä Sonyn Alpha-järjestelmä on kuitenkin Batis-sarjan ansiosta ainoa kamerajärjestelmä, jossa voi käyttää Zeissin itsensä valmistamia linssejä paitsi autofokuksen, myös optisen kuvanvakaimen kera. Vaikuttaakin siltä, että markkinoiden murroksessa myös Zeiss on tunnustanut käyttäjien kuninkuuden ja joutunut uudelleen arvioimaan sitä, millä tavoin sen tulisi sovittaa omaa optista osaamistaan markkinoiden ja käyttäjien kysyntään.
Kameramarkkinoiden murroksessa legendaarisena pidetty Zeiss seisookin nyt toinen jalka menneisyydessä ja toinen tulevaisuudessa – Sonyn Alpha-järjestelmän kohdalla vieläpä varsin kirjaimellisesti, kun manuaalitarkenteinen Loxia-sarja edustaa Zeissin katalogissa valokuvaamisen perinnettä ja Batis-sarja puolestaan sen tulevaisuutta. Ehkä Zeissillakin on huomattu murrokseen liittyvä vaara, siis se, että jos yritys ei uudistu, se on vaarassa jäädä oman menneisyyteen liittyvän maineensa vangiksi. Tästä näkökulmasta katsoen uuden Batis-sarjan voikin katsoa konkretisoivan linssien tasolla sitä samaa uudistumista, mitä on ollut havaittavissa jo brändäyksessa tapahtuneiden muutosten myötä (esim. Carl Zeissin lyhentyminen pelkäksi Zeissiksi ja linssisarjojen uudet nimet). Ajatuksen tasolla on myös mielenkiintoista verrata Zeissin uutta strategiaa tiettyihin toisiin kamerateknologian valmistajiin ja niiden valitsemiin strategioihin, jotka niin ikään ovat oman alansa johtavia yrityksiä, mutta eivät ole reagoineet yhtä vahvasti kameramarkkinoiden murrokseen. Näyttääkin siltä, että Oberkochenissa on vauhti päällä.
Esteettinen julistus
Jos näitä ”uuden aikakauden” merkkejä haluaa etsiä itse linssistä, niin ne ovat ehkä helpoimmin nähtävissä linssin ulkomuodossa. Visuaalisesti pelkistetty ja mustaan mattapintaan perustuva Batis 1.8/85 on jo linssinä itsessään paitsi harvinaisen tyylikkään näköinen esine, myös tietyn tyyppinen esteettinen julistus. Poiketessaan nimittäin lähes täysin siitä, miten olemme tottuneet linssit näkemään, tuntuu Zeiss alleviivaavan tällä ratkaisulla oman johtajuuttaan kameraoptiikan valmistajana. Ainoat yksityiskohdat muuten pelkistetyssä ulkomuodossa ovat Zeissin sininen logo, musta kuminen tarkennusrengas ja tietysti paljon huomiota herättänyt oled-näyttö. Batis 1.8/85 ei toki ole ensimmäinen lajiaan, vaan samaan esteettiseen tyyliin ovat jo aikaisemmin nojanneet myös Otus– ja Touit-sarjan linssit.
Ehkä kuitenkin juuri sen vuoksi, että Zeiss tuntuu vihdoin saaneen taustalla vaikuttavan konseptin kohdalleen, näyttää tämä esteettinen valinta aikaisempaa selvemmin pyrkimykseltä uudistaa kokonaisvaltaisella tavalla kameroiden ja linssien ulkonäköön liittyviä käsityksiä. Vaikka uusi estetiikka on aikaisemmin jakanut yleisön mielipiteitä, luulen tähän mennessä yhä useamman jo tottuneen siihen. Itse pidän siitä kovasti, enkä ihmettelisi yhtään jos joku haluaisi valita Zeissin pelkästään sen perusteella, miltä linssit näyttävät.
Kookas objektiivi
Kaiken hehkutuksen rinnalla on kuitenkin todettava, että Batis 1.8/85 on mielestäni himpun verran liian isokokoinen suhteessa Sony α7-runkoon. Linssi on huomiota herättävän paksu ja etenkin vastavalosuojan kanssa melko kookas kokonaisuus. Myös linssin paino (475 g) muistuttaa siitä, että ’full frame’-kamerat toimivat tiettyjen rajaehtojen sisällä, eivätkä sen vuoksi tule koskaan olemaan niin pieniä kuin pienemmän kennokoon järjestelmät. Vertailun vuoksi voisi sanoa, että Loxiat ovat mielestäni juuri sopivan kokoisia α7-runkoon nähden, mutta tällöin on otettava huomioon se, etteivät ne pidä sisällään autofokusta, optisesta kuvanvakaajasta puhumattakaan. Perinteisiin dslr-kameroihin en kuitenkaan menisi α7 & Batis 1.8/85 kokonaisuutta vertaamaan, vaikka netissä monet tuntuvat niin tekevän esimerkiksi juuri painon perusteella. Mitattavien määreiden lisäksi kokonaisuudessa kun vaikuttaa myös käytännön tuntuma.
Uusi oled-näyttö
Entä sitten se elektroninen oled-näyttö linssin päällä, jonka tarkoituksena on korvata perinteinen syväterävyysalueen asteikko? Batis-sarjan julkistuksen yhteydessä monet tuomitsivat elektronisen näytön pelkkänä myynnin edistykseen tarkoitettuna ”temppuna”. Mielestäni tämä on vähän asenteellinen väittämä, sillä onhan jo ajatuksen tasolla selvää, että oled-näyttö on huomattavasti helppolukuisempi kuin perinteinen linssin runkoon kaiverrettu asteikko. Ensinnäkin oled-näyttö tarjoaa syväterävyydelle aikaisempaa täsmällisempiä arvoja, parhaimmillaan senttimetrien tarkkuudella.
Myös asteikon luettavuus on elektronisesti toteutettuna paljon parempi, sillä näytössä näkyvät yksittäisellä hetkellä vain oleelliset luvut eikä asteikkoa tarvitse yrittää tulkita silmämääräisesti. Ja viimeiseksi, oled-näyttö mahdollistaa asteikon lukemisen myös pilkkopimeässä, mikä lienee monien kuvaajien mukavuutta lisäävä tekijä. Ainakin paperilla vaikuttaisi siis siltä, että elektroninen asteikko tuo pelkästään etuja, mutta asia selviää paremmin kun sitä kokeilee käytännössä.
Yhteenveto objektiivista
Kaiken kaikkiaan Batis 1.8/85 on konseptinsa puolesta varsin mielenkiintoinen vaihtoehto paitsi Sonyn FE-järjestelmässä, myös laajemmin tämän päivän kameramarkkinoilla. Minun mielestäni on selvää, että rohkea ja vähän provokatiivinenkin uusi tuote edustaa itsessään paljon mielenkiintoisempaa lähtökohtaa kuin hyvin tehty, mutta vakiintuneisiin ratkaisuihin perustuva vastaava tuote. Uudistumiseen liittyvät kuitenkin aina omat riskinsä ja esimerkiksi muutama vuosi sitten Zeissin omaksuma uusi nimeämistapa eri linssisarjoille (Otus, Touit, Batis) herätti tiettyä vastustusta niissä, joiden mielestä Zeiss oli hyvä jo sellaisenaan. Sikäli kun Batis-sarja on suunnattu ammattilaisille ja edustaa siten ns. korkean profiilin tuotetta uudistuvilla markkinoilla, on Zeissilla paljon pelissä.
Oman vaikeutensa tilanteeseen tuo myös se, että Sonyn FE-järjestelmä on optiikan suhteen melko vaativa: käyttäjät odottavat kompakteja linssejä erinomaisella optisella suorituskyvyllä sekä kaikilla nykyaikaisilla herkuilla – ja tietysti mahdollisimman halpaan hintaan. Myös lyhyt rekisterietäisyys tuo mukanaan tiettyjä rajoitteita, enemmän kuitenkin ehkä optiikan laajassa päässä, missä siihen liittyvät haasteet koskevat Batis-sarjan laajakulmaisia linssejä. Batis-sarjan suhteen ilmassa onkin yhtäaikaa aika paljon erilaisia tavoitteita, jotka olisi saatettava yhteen, jotta lopputulos olisi Zeissin lanseeraaman ja varsin kunnianhimoisen sloganin ’New Pro Era’n arvoinen.
Artikkelisarjan seuraavassa osassa kerronkin tarkemmin omista kokemuksistani Batis 1.8/85:n kanssa, pureudun esimerkiksi kuvanlaatua koskeviin kysymyksiin ja pohdin sitä, mitä ”uusi aikakausi” käytännössä tarkoittaa.
Artikkelisarjan osat:
Puuttuva linkki – kokeilussa ZEISS Batis 1.8/85 (osa 2)
