Vanha kunnon peilikamera vai uusi peilitön järjestelmäkamera – kumpi on parempi ostos?

Väittäisin, että kameran hankinnassa kolme tärkeintä päätöstä ovat: kennon koko, merkki ja se, panostaako edelleen peilikameraan vai siirtyykö suoraan peilittömään. Tässä artikkelissa keskitytään näistä viimeiseen ja ainahan meillä kuvaajilla se seuraava kamera pyörii mielessä, eikö?

Vaihdoin itse reilut viisi vuotta sitten peilittömään runkoon, ja täytyy myöntää, että se muutti omaa kuvaamistani enemmän kuin osasin etukäteen odottaa.

Tässä artikkelissa ja yllä olevalla opetusvideolla käydään läpi rehellisesti, mitä peilittömään siirtyminen tarjoaa ja mitä samalla menetetään. Lopuksi pohditaan, voiko peilikamera olla edelleen järkevä hankinta vai kannattaisiko kaikkien valokuvaajien siirtyä uudempaan tekniikkaan?

Mitä eroa on peilikameralla ja peilittömällä?

Nimet kertovat jo aika paljon. Peilikamerassa valo kulkee objektiivin läpi runkoon, jossa se heijastuu peilin ja pentaprisman kautta kuvaajan silmälle optiseen etsimeen. Kun laukaisinta painetaan, peili nousee hetkeksi pois tieltä, jotta valo pääsee kennolle.

Peilittömässä kamerassa koko tätä peilirakennetta ei ole. Valo osuu suoraan kennolle, ja etsimen kuva muodostuu pienelle elektroniselle näytölle, eli EVF:lle (electronic viewfinder). Käytännössä katsotaan siis jo valmista esikatselua siitä, miltä lopullinen kuva tulee näyttämään.

Tämä rakenteellinen ero näkyy yllättävän monella tavalla itse kuvaamisessa. Tästä kohta lisää, mutta käydään seuraavaksi peilittömän selkeimpiä hyötyjä läpi.

Parempi tarkennus on peilittömän valttikortti

Peilittömien iso valttikortti on tarkennuksen taso. Koska kennolle tulevaa valoa voidaan hyödyntää suoraan tarkennuksen ohjaamiseen, osumaprosentti on keskimäärin korkeampi kuin perinteisillä peilikameroilla. Etenkin silmäntunnistus toimii uusissa rungoissa oman kokemukseni mukaan tosi luotettavasti.

Omalla kohdallani se isoin parannus teknisellä tasolla peilittömään siirtymisessä oli juuri tarkennuksen luotettavuus. Edellisellä peilikameralla oli aina takaraivossa se pieni jännitys, oliko niiden parhaiden ruutujen tarkennus osunut nappiin. Nyt tämä on historiaa, ja osumaprosentti tarkennuksessa on todella hyvä.

Peilitön järjestelmäkamera voi siis ehdottomasti olla harkitsemisen arvoinen etenkin silloin, jos jatkuvasti tuskailet epäluotettavan tarkennuksen kanssa ja kaipaat juuri siihen parannusta uudelta kameraltasi.

Lue myös: Näin valitset sopivan tarkennuksen kaikissa kuvaustilanteissa

Kameran koko ja paino

Peilittömyys mahdollistaa pienemmän ja kevyemmän rungon. Esimerkiksi minun vanha Canon 5D Mark III painaa 950 grammaa, kun taas peilitön Canon EOS R painaa 660 grammaa.

Etenkin peilittömien alkuaikoina tätä pienempää kokoa käytettiin paljon mainospuheena. Eroa ei kuitenkaan kannata yliarvioida, sillä käytössä oleva objektiivi vaikuttaa lopulliseen painoon merkittävästi. Pelkkä rungon paino paperilla ei kerro koko totuutta. Aitoa pudotusta kameran painoon saa vasta, jos siirtyy samalla pienempään kennokokoon, kuten APS-C:hen. Silloin myös objektiivit kevenevät selvästi.

Lue myös: Onko täyskenno yliarvostettu?

Sarjakuvauksen nopeus

Peilikamerassa peili joutuu nousemaan ja laskemaan jokaisen otoksen välissä, mikä rajoittaa sarjakuvauksen nopeutta. Uusimmat peilittömät yltävät jopa 20–30 ruutuun sekunnissa, kun ammattipeilikamerat jäävät usein 6–10 ruutuun. Liikkeen kuvaajalle ero on iso.

WYSIWYG-etsin helpottaa valotusta

Elektronisen etsimen ansiosta peilittömässä näet asetusten vaikutuksen suoraan ennen kuvanottoa. Englanniksi tästä puhutaan välillä What you see is what you get (WYSIWYG). Eli kun säädät kuvaa tummemmaksi tai muutat valkotasapainoa, muutos näkyy elektronisessa etsimessä reaaliajassa. Tämä voi tehdä esimerkiksi valotuksen opettelusta pykälää helpompaa.

Peilikamerassa lopputuloksen arviointi tapahtuu vasta takanäytöltä kuvanoton jälkeen.

Hiljainen suljin

Peilittömän kameran elektroninen suljin mahdollistaa täysin äänettömän kuvaamisen. Tämä on iso etu esimerkiksi häissä, eläinkuvauksessa tai muissa tilanteissa, joissa et halua häiritä kohdetta. Elektroninen suljin ei silti ole täysin ongelmaton: liikkuvat kohteet voivat vääristyä rolling shutter -ilmiön takia, keinovalossa kuviin saattaa tulla raitoja ja salaman kanssa joutuu yleensä palaamaan mekaaniseen sulkimeen.

Pieni varoituksen sana ennen päivittämistä

Haluan kuitenkin muistuttaa yhdestä asiasta: ajatus kuvien paranemisesta kalustoa päivittämällä on aavistuksen vaarallinen.

Meidän kannattaa myös aidosti kyseenalaistaa, onko nykyinen kalusto todellinen pullonkaula tekemiselle ja osaammeko varmasti hyödyntää sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Uusi runko ei automaattisesti tarkoita parempia kuvia.

Missä peilikamera voittaa edelleen?

Osa kuvaajista pitää optista etsintä yksinkertaisesti miellyttävämpänä käyttää. Maailman katsominen omin silmin pienen näytön sijaan tuntuu monelle luonnollisemmalta.

Itse yllätyin siitä, että aloin peilittömän myötä kuvata yhä useammin takanäytöltä, en edes etsimestä. Tarkennuspisteen valinta sormella on niin sujuvaa, että vanha tapa tuntui yhtäkkiä turhan kankealta.

Akun kesto

Peilikamerat kestävät akkujen suhteen huomattavasti pidempään, koska niissä ei tarvitse pyörittää jatkuvasti elektronista etsintä ja takanäyttöä. Peilittömän kanssa kannattaa varautua ottamaan mukaan 2–3 akkua, jos kuvauspäivä venyy pitkäksi.

Peilikamerassa yksi ja sama akku tuntuu sen sijaan kestävän vaikka kuinka pitkään ja se on yksi niistä asioista, jotka oppii arvostamaan vasta kun siirtyy pois.

Peilikameran ergonomia

Vanhemmat ammattipeilikamerat tuntuvat usein kädessä jykevämmiltä ja luotettavammilta. Esimerkiksi 5D Mark III:n syvä kahva antaa tukevan otteen, kun taas monet peilittömät rungot ovat ohuempia ja kapeampia. Tämä on tietysti makuasia ja vahvasti kamerakohtaista.

Etenkin vanhoissa peilirungoissa on enemmän painoa ja sellaista “luja työjuhta” -tuntumaa, jota peilittömistä ei aina löydy. Peilittömissä on usein menty ohuempaan suuntaan, eikä niistä saa yhtä vakaata otetta.

Vinkki ostoksille

Iso siirtymä peilittömiin on jättänyt jälkeensä yhden tärkeän asian: kamerakauppojen varastot ovat täynnä käytettyjä peilikameroita hyvään hintaan. Sama pätee objektiiveihin. Esimerkiksi Canonin laadukkaita EF-objektiiveja saa nykyään murto-osalla vastaavien RF-objektiivien hinnasta.

Jos budjetti on tiukka, käytetty peilikamera ja muutama hyvä objektiivi voi olla huomattavasti järkevämpi sijoitus kuin uudempi peilitön kokoonpano.

Mitä peilittömiä kameroita itse suosittelisin tällä hetkellä?

Itse käytän edelleen sitä samaa Canon EOS R:ää, johon vaihdoin reilut viisi vuotta sitten. Se tekee yhä kaiken mitä tarvitsen, ja juuri siksi en ole kiirehtinyt uutta runkoa. Mutta jos aloittaisin nyt nollasta tai joku kaverini kysyisi suositusta, suosittelisin todennäköisesti yhtä näistä kolmesta. Kaikki kolme ovat hyviä kameroita, mutta valinta riippuu siitä, mitä oikeasti aiot kuvata. Ja kuten aiemmin mainitsin, käytetty edellisen sukupolven runko voi olla budjetiltaan paras vaihtoehto myös näiden rinnalla.

Pieni reunahuomautus: kaikki kolme suositusta ovat Canonin malliston puolelta, koska tunnen sen ylivoimaisesti parhaiten. Sony, Nikon, Fuji ja muut tarjoavat varmasti yhtä päteviä vastineita, mutta en halua suositella mitään, mistä minulla ei ole omakohtaista kokemusta.

Canon EOS R8 – Jos haluat päästä käsiksi täyskennoon mahdollisimman edullisesti, Canon EOS R8 on tällä hetkellä oiva vaihtoehto. Runko on kevyt, tarkennus on uutta sukupolvea ja kuvanlaatu samaa luokkaa selvästi kalliimpien runkojen kanssa. Akun kesto on heikoin näistä kolmesta, joten varaa muutama vara-akku reppuun.

Canon EOS R6 Mark III – Jos budjetti antaa myöden ja haluat rungon, joka ei jää pieneksi vuosiin, Canon R6 Mark III on tällä hetkellä monipuolisin valinta. Tarkennus on huipputasoa, sarjakuvaus riittää lähes mihin tahansa ja videopuoli on selvästi R8:aa kehittyneempi. Tämä on se runko, jota itsekin todennäköisesti seuraavaksi katselen, kun EOS R aikanaan jää kakkoskameraksi.

Canon EOS R50V – Jos painopiste on selvästi videossa ja budjetti on tiukka, Canon R50V on yllättävän järkevä paketti. Pienempi APS-C-kenno tarkoittaa kevyempää runkoa ja edullisempia objektiiveja, ja video-ominaisuudet on rakennettu juuri sisällöntuottajia ajatellen. Jos teet pääosin lyhytvideoita tai YouTubea, runko taipuu siihen erinomaisesti.

Kumpi sinun kannattaa valita?

Peilikamera on edelleen hyvä valinta, jos kuvaat lähinnä maisemia tai pysähtyneitä kohteita, et tarvitse uusinta tarkennustekniikkaa ja arvostat tukevaa, kolhuja kestävää runkoa. Käytettynä saat ammattitason kameran selvästi pienemmällä budjetilla.

Peilitön puolestaan on järkevämpi valinta, jos kuvaat nopeasti liikkuvia kohteita, hyödynnät paljon videota tai haluat pelata varman päälle ostamalla uudempaa tekniikkaa.

Lopulta peilirakenne tai sen puute ei kuitenkaan ole se asia, joka tekee kuvistasi parempia. Iso osa kuvauksen onnistumisesta tulee tuntumasta omaan kalustoon.