Onko täyskenno yliarvostettu – vältä yleisimmät virheet järjestelmäkameran ostossa 

Kennon koko on yksi tärkeimmistä tekijöistä järjestelmäkameran valinnassa. Se on myös ylivoimaisesti eniten hintaan vaikuttava tekijä. Yleisimmät kennotyypit ovat kroppikenno (APS-C) ja täyskenno (full frame), mutta niiden erot eivät aina ole selviä – etenkin, jos termit eivät ole entuudestaan tuttuja.

Täyskennoinen kamera mielletään helposti paremmaksi vaihtoehdoksi, vaikka se ei ole jokaiselle kuvaajalle se järkevin valinta.

Kun ymmärrät, mitä kameran kennon koko käytännössä tarkoittaa ja mitä kannattaa huomioida ennen siirtymistä täyskennoon, vältät yleisimmät virheet järjestelmäkameran ostossa ja säästät huomattavan summan rahaa.

Mitä tarkoittaa täyskennoinen kamera? 

Täyskennoinen kamera eli full frame tarkoittaa järjestelmäkameraa, jonka kenno on kooltaan 24 x 36 mm. Tämä vastaa perinteisen 35 mm:n filmin kokoa, ja siksi siitä on tullut eräänlainen standardi erityisesti ammattilaisrungoissa.

Kenno on yksi kameran tärkeimmistä komponenteista ja samalla merkittävimpiä hintaan vaikuttavia ominaisuuksia. Suuremman kennon ansiosta täyskennoiset kamerat pystyvät vastaanottamaan enemmän valoa, mikä parantaa kuvanlaatua. Kennon koon kasvaessa kuitenkin myös kameran hinta nousee nopeasti. Täyskennot tarjoavat yleensä myös vähemmän kohinaa korkeilla ISO-herkkyyksillä ja parempaa suorituskykyä heikossa valaistuksessa.

Mitä tarkoittaa kroppikenno? 

Vaihtoehtona täyskennolle on kroppikenno, eli APS-C. Se on kooltaan pienempi ja siten myös edullisempi täyskennoiseen kameraan verrattuna. Kroppikenno tarjoaa kuitenkin monelle harrastajalle erinomaisen tasapainon kameran koon, kuvanlaadun ja hinnan välillä. 

Onko täyskenno aina paras vaihtoehto?

Täyskennoon liitetään paljon hohtoa ja ajatusta siitä, että se olisi aina paras vaihtoehto. Ennen kuin päätät siirtyä täyskennoon, on kuitenkin hyvä pohtia, onko se oikeasti paras valinta juuri sinulle. 

Tässä kolme merkkiä siitä, että siirtyminen täyskennoon ei luultavasti ole vielä tarpeen:

1. Et tiedä, mitä täyskennoinen kamera tarkoittaa

Jos mietit uuden järjestelmäkameran ostamista ja kuulet termin täyskenno ensimmäistä kertaa, aloita mieluummin APS-C-kamerasta. Säästät huomattavasti rahaa, kun hankit ensin kroppikennoisen kameran ja opit samalla, mitä ominaisuuksia todella tarvitset valokuvauksessa.

2. Et omista täyskennoon sopivia objektiiveja

Yksi yleisimmistä virheistä kameran ostossa on käyttää koko budjetti runkoon ja unohtaa objektiivit. Täyskennoon tarkoitetut objektiivit ovat kuitenkin huomattavasti kalliimpia kuin kroppikennoon tarkoitetut. Tämä johtuu objektiivin piirtoympyrästä eli siitä, kuinka suuren alueen se pystyy piirtämään kennolle.

Vaikka löytäisit täyskennoisen rungon käytettynä kohtuulliseen hintaan, objektiivit nostavat kokonaiskustannukset nopeasti moninkertaisiksi. Siksi kannattaa pohtia, oletko valmis sijoittamaan myös laadukkaampiin objektiiveihin, jotta kameran todellinen potentiaali pääsee oikeuksiinsa.

“You date the body, marry the lens”, kuten sanonta kuuluu. Uusia kameranrunkoja tulee ja menee, mutta hyvä objektiivi kulkee mukana pitkään. 

3. Et vielä hallitse nykyistä kameraasi

Valokuvauksessa hyvin yleinen harhaluulo on, että kehittyäksesi valokuvaajana tarvitset laadukkaamman kameran. Todellisuudessa täyskennoisen kameran edut tulevat esiin vasta, kun sen ominaisuuksia osataan käyttää kunnolla. Suurempi kenno yksinään ei tee kuvista parempia. 

Kalliimman rungon sijaan on yleensä järkevämpää panostaa esimerkiksi monipuoliseen objektiivivalikoimaan ja erilaisiin lisävarusteisiin tai valokuvauksen opiskeluun. Suuremman kennon tuomat edut ovat viime kädessä marginaalisia.  

Lue myös: Näin käytät ensimmäistä järjestelmäkameraa: 4 tärkeintä asetusta

Suunnittele kamerakalustoa pitkällä aikavälillä

Täyskennoiset kamerat ovat lähtökohtaisesti aina laadukkaita ja kestäviä. Rakenteeltaan ne ovat usein jykevämpiä sekä tarjoavat paremman sääsuojauksen ja useamman muistikorttipaikan. Täyskennoisuus on käytännössä aina lupaus siitä, että kamera on hyvä merkistä riippumatta.

Täyskennoon on hyvä kuitenkin siirtyä vasta, kun olet harjoitellut kuvaamista muutaman vuoden ja tiedät, mitä ominaisuuksia kameraltasi oikeasti kaipaat. Vaikka kuvaisitkin vielä APS-C-kennolla, kamerakalustoa kannattaa suunnitella pitkällä aikavälillä. 

Jos haaveilet tulevaisuudessa siirtyväsi täyskennoon, objektiivien yhteensopivuutta eri runkojen kanssa kannattaa pohtia jo hyvissä ajoin. Täyskennoon suunnitellut objektiivit toimivat myös kroppikennoisessa kamerassa, mutta toisinpäin tämä ei onnistu. Kroppikennoon tarkoitetut objektiivit eivät sovi täyskennoiseen kameraan niiden pienemmän piirtoympyrän vuoksi.

Lue myös: Jättiopas järjestelmäkameran ostamiseen

Muista nämä järjestelmäkameran valinnassa

Kameran kennon koko vaikuttaa kuvanlaatuun, mutta suurempi kenno ei yksin takaa parempia kuvia. Vaikka täyskennoinen kamera tarjoaa erinomaisen kuvanlaadun, se on huomattavasti kalliimpi sijoitus, eikä välttämättä paras valinta jokaiselle kuvaajalle. 

Välttääksesi yleisimmät virheet kameran ostossa pidä mielessä nämä kolme seikkaa ennen järjestelmäkameran valintaa:

1. Aloita APS-C-kennolla, jos vielä opettelet kameran käyttöä. Se tarjoaa erinomaisen tasapainon kameran koon, kuvanlaadun ja hinnan välillä.
2. Siirry täyskennoon vasta, kun hallitset nykyisen kamerasi ja tiedät, mitä ominaisuuksia oikeasti tarvitset.
3. Suunnittele kamerakalustoasi pitkällä aikavälillä ja huomioi objektiivien yhteensopivuus eri runkojen kanssa. Laadukkaat objektiivit kulkevat mukana pitkään.