Missä kulkee JPG-kuvan rajat kuvankäsittelyssä? Vertailu RAW ja JPG-kuvien laadusta

RAW vs. JPG – kumpaa kannattaa kuvata?

Kun olet harrastanut valokuvaamista hetken aikaa niin jossain kohtaa sinua kokeneempi kuvaaja tai taho (kuten Kamerakoulu) tulee ja kertoo, että kannattaisi kuvata niin sanottuja raakakuvia. Yksinkertaistetusti raakakuvien lupaus on, että ne mahdollistavat paremman laadun kuin tavalliset jpg-kuvat.

Tässä artikkelissa ja yllä olevalla videolla selvitän tarkasti, onko asia todellisuudessa ihan näin yksinkertainen. Tarkastellaan asiaa erilaisten tilanteiden avulla ja edetään kohti vaikeampia esimerkkejä.

Kuvankäsittely onnistuu myös JPG-kuviin

Kuvaan itse lähinnä raakakuvia ja olen tehnyt näin niin pitkään kuin muistan.

Mutta idea aiheen tutkimiseen lähti, kun editoin jonkin aikaa sitten enemmän jpg-kuvia ja rehellisesti sanottuna yllätyin, miten paljon ne kestivät kuvankäsittelyä.

Raakakuvien lupaus pähkinänkuoressa

Ennen vertailua haluan selventää vielä lyhyesti mikä hyöty ja lupaus raakakuviin sisältyy. 

Tavallisesti jos kuvataan jpg-kuvia, kamera laittaa valmiiksi tiedostoon tiettyjä arvoja, liittyen muun muassa valkotasapainoon ja sävyihin. Kuva on sitä myötä valmiimpi suoraan kamerasta, mutta vastapainona osa kuvainformaatiosta ei tallennu kuvaan lainkaan. Tämä rajoittaa sitä, kuinka paljon kuvaa voidaan myöhemmin muokata ilman laadun heikkenemistä.

Raakakuvauksen kohdalla kamera tallentaa kaiken informaation jota kameran kennolle tulee kuvaushetkellä. Tämä tarkoittaa, että kuvassa on huomattavasti enemmän sävy-, valo- ja väridataa käytettävissä jälkikäsittelyssä; siis enemmän mahdollisuuksia.

Nyt selvitämme juuri tätä: miten paljon enemmän niitä mahdollisuuksia todellisuudessa on. 

Kuinka hyvin JPG kestää kevyttä kuvankäsittelyä?

Yllä olevissa esimerkkikuvissa vasemmanpuoleinen on raakakuva ja oikeanpuoleinen jpg. Kuten huomataan, kuvat näyttävät hyvin samalta. Eli ensimmäinen pointti jonka haluan sinun muistavan on juuri tämä. Kuva ei muutu maagisesti paremmaksi sen takia, että se on kuvattu raakakuvana. Kuvat ovat yleisilmeeltään terävyydeltään ja väreiltään varsin samanlaisia.

Tässä kohtaa seuraava argumentti olisi herkästi, että jpg-kuvaa ei pysty samalla tavalla käsittelemään. Näiden kuvien kohdalla tarve on vaalentaa aavistuksen ja lämmittää niiden sävyjä. Nopealla testauksella huomaamme, että tällaisessa kuvankäsittelyssä ei jpg-kuvan kohdalla ole mitään ongelmaa – värit ja kuvanlaatu kestävät korjailua hyvin.

Alivalotettu kuva – alkavatko RAW:in hyödyt näkyä?

Etsitäänpä rajoja lisää ja selvitetään mitä tapahtuu, kun lähtötilanne on vaikeampi. Raakakuvien lupaus on, että ne kestävät enemmän käsittelyä  ennen kuin kuvanlaatu kärsii. 

Tässä on tapauksessa valotus jäänyt huomattavan pimeäksi. Miten hyvin kuva voidaan pelastaa? Tehdään vastaavat säädöt molempiin kuviin ja vertaillaan.

Tästä huomataan nyt että jpg:ssä esimerkiksi auringonkukat keltaiset sävyt eivät näytä enää luonnollisilta. Muutenkin kuvan yleisilmeestä nähdään, että värit ovat voimistuneet eivätkä enää pysy kasassa, kun valotusta on lisätty voimakkaasti (+4).

Raakakuva säilyttää värisävyt näin voimakkaalla valotuksen korjauksella huomattavasti luonnollisemmalla tavalla.

Ylivalotettu kuva – mitä sävyjä voidaan vielä pelastaa?

Äskeisellä kierroksella raakakuvat veivät voiton niukasti, mutta jpg-kuva piti pintansa yllättävän hyvin, eikä jäänyt laadussa mitenkään suuresti jälkeen. Kuvat kestivät merkittävääkin valotuksen korjausta melko mainiosti. 

Katsotaanpa sitten miten tilanne muuttuu, jos ollaankin menty toiseen suuntaan, eli ylivalotettu. Tässä kuvassa taivas on menettänyt sävynsä ja on liian vaalea. 

Kun jpg-kuvaa tummennetaan Lightroomissa (exposure -2) huomataan, että taivas menee hieman harmaaksi massaksi. Samanlaisella käsittelyllä raakakuvasta paljastuu pilvien yksityiskohtia ja sävyjä huomattavasti enemmän ja nätimmin.

Värien korjaaminen jälkikäteen – RAW:n ja JPG:n erot

Seuraava yleinen päänvaiva aloittelevilla kuvaajilla on saavuttaa kuviin luonnollisesti värit. Tähän asiaan vaikuttaa valkotasapaino. Ja jälleen kerran raakakuva pitää sisällään saman lupauksen – niissä valkotasapaino ei ole lyöty lukkoon vaan sitä voidaan säätää jälkikäteen.

Käytännössä värien korjailu pitäisi siis raakakuvissa olla huomattavasti helpompaa kuin jpg:ssä. Testataan miten hyvin tämä pitää paikkansa.

Tässä alkuperäinen värimaailma on silminnähden liian sininen ja kylmä. Tavoitteena on siis aika voimakas värikorjaus lämpimämpään suuntaan.

Yllä olevaan kuvaan on Lightroomissa tehty värinkorjaus. Ottaen huomioon miten voimakas säätö tehtiin (temp. +40), jpg kestää korjailua mielestäni yllättävän hyvin!

Kun sama säätö tehdään raakakuville, voidaan huomata hienovarainen ero sävyissä. Jpg- kuvassa sävyt lähtevät vähän särkymään. Raakakuvassa ne toistuvat aavistuksen nätimmin ja pysyvät ikää kuin paremmin kasassa. Ero ei kuitenkaan ole mitenkään radikaali, eli ei ole siis paljosta kiinni että jpg pärjäisi tässä mittelössä

Jpg-kuvan rajat alkavat toden teolla näkyä vasta melko äärimmäisessä jälkikäsittelyssä, mutta onnistunut kuva ei välttämättä tarvitse lainkaan voimakkaita säätöjä. Katso tästä artikkelista vinkit miten saada parempia kuvia jo kuvausvaiheessa.

Raakakuvien haittapuolet käytännössä

Kiinnostava  ja haastava kysymys raakakuvauksessa liittyy lopulta juuri tähän: teknisellä tasolla raakakuvat tarjoavat kiistatta enemmän mahdollisuuksia. Mutta kuinka paljon enemmän? Ja millä vaivalla? Ennen kaikkea: missä tilanteissa hyödyt ovat aidosti sen arvoisia?

Raakakuvien yksi haittapuoli on tiedostojen suurempi koko. Ne voivat olla helposti kolme–neljä kertaa tavallisia JPG-kuvaa suurempia. Tarvitaan siis enemmän muistikortteja ja tallennustilaa tietokoneella tai ulkoisilla kovalevyillä.

Toisaalta tallennustilan hinta on laskenut merkittävästi ja useamman teran kovalevyjä tai pilvitilaa saa nykyään suhteellisen edullisesti. Pelkkä tiedostokoko ei siis välttämättä ole enää kovin painava syy vältellä raakakuvausta.

Erityisesti aloittelijoille mahdollisesti isompi hidaste liittyy sopivan kuvankäsittelyohjelman löytämiseen. Raakatiedostoa ei voi sellaisenaan käyttää, vaan sen joutuu käsittelemään ja kääntämään toiseen muotoon. Eli täytyy ottaa käyttöön kuvankäsittelyohjelma (usein maksullinen) ja opetella sen käyttö. Jos raakakuvaus kiinnostaa, vinkkejä kuvankäsittelyohjelman valintaan löydät täältä.

Milloin JPG on järkevämpi valinta?

On myös tilanteita, joissa JPG on yksinkertaisesti helpompi valinta. Mobiilipainotteisessa työnkulussa JPG  siirtyy nopeammin kamerasta puhelimeen, on yhteensopiva kaikkien sovellusten kanssa ja latautuu sujuvammin vaikkapa pilvipalveluihin ja sosiaaliseen mediaan. Näissä tilanteissa raakakuvien tarjoama marginaalinen hyöty ei välttämättä ole ylimääräisen vaivannäön arvoista. 

Valokuvauksen perusteet ratkaisevat enemmän kuin tiedostomuoto

Syy siihen, miksi joku kuva on huono, löytyy harvoin siitä onko kuva otettu jpg:nä vai raakakuvana.

Huomattavasti olennaisempaa on keskittyä valokuvauksen perusteisiin: ISO-arvoon, aukkoon, valkotasapainoon ja suljinaikaan, eli hyvään tarkkaan valottamiseen. 

Raakakuva antaa kuvankäsittelyyn kyllä enemmän mahdollisuuksia. Se tuo myös tietynlaista turvaa tilanteissa, joissa kuvien onnistuminen on kriittistä. Parempaa kuvankäsittelyä voi  kuitenkin harjoitella tosi paljon myös siirtymättä raakakuvaamiseen, jos se ei tunnu itselle järkevältä.