Olet mahdollisesti kuullut, että kannattaisi kuvata raakakuvia. Mutta miksi tämä on niin tärkeää ja mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa valokuviesi kannalta? Tässä jatkokurssin artikkelissa pyrin mahdollisimman yksinkertaisesti käymään läpi kaikki raakakuvien hyödyt ja mitä raakakuvauksen kohdalla kannattaa ottaa huomioon.
Kun otamme uuden järjestelmäkameran käyttöön ottaa se oletuksena niin sanottuja jpg-kuvia. Kameran asetuksista voi kuitenkin käydä laittamassa raakakuvauksen päälle, joka on sama kuin autossa pistäisi turbovaihteen silmään.
Linkit ovat affiliate-linkkejä, eli jos käytät niitä ja ostat jotain, Kamerakoulu.fi saa pienen komission. Sinulle ei synny tästä mitään ylimääräisiä kustannuksia ja samalla autat Kamerakoulun toimintaa.
Raakakuvat ovat laadukkaampia
Raakakuva pystyy tallentamaan isomman määrän tietoa kuin jpg-kuva, joka on hyvin karsittu tiedostomuoto. Isoin syy ruveta kuvaamaan raakakuvia on yksinkertaisesti laatu. Kun kuvaamme raakakuvia hyödynnämme kameran koko potentiaalin. Raakakuvat mahdollistavat meille enemmän luovia mahdollisuuksia ja antavat pelivaraa kuvankäsittelyyn.
Raakakuva antaa meille käyttöömme kaiken sen materiaalin, jonka kameran kenno pystyy tallentamaan. Vertauskuvallisesti voimme miettiä, että meidän on kokkeina huomattavasti helpompi leipoa herkullinen kakku, mikäli käytössämme on iso määrä hyviä raaka-aineita. Sama logiikka pätee valokuvaukseen. Meidän on kuvantekijöinä helpompi toteuttaa haluamamme visio, jos käytössämme on enemmän materiaalia.
Raakakuva antaa pelivaraa kuvankäsittelyyn
Kokeneellakaan kuvaajalla ei aina osu kameran asetukset täysin kohdalleen. Nopeassa kuvaustilanteessa, jossa hetken seuraaminen on asetuksia tärkeämpää saattaa kuva epähuomiossa jäädää turhan tummaksi tai vaaleaksi. Raakakuvat antavat onneksi paljon pelivaraa ja mahdollisuuksia kuvankäsittelyyn, joka tarkoittaa, että liian tumman tai vaalean kuvan voi helposti pelastaa.
Valotuksen korjaus kuvankäsittelyssä
Yksi raakakuvien selkeimmistä hyödyistä on mahdollisuudet korjata valotusta jälkikäteen. JPG-kuvien valotusta voi toki myös korjata jälkikäteen, mutta ne eivät kestä lähellekkään samanlaista piinausta kuin raakakuvat.
Modernin järjestelmäkameran tuottama raakatiedosto kestää helposti muutaman aukon korjauksen. Valotuksen korjaus tapahtuu kuvankäsittelyohjelmassa, kuten esimerkiksi Lightroomissa.
Raakakuvissa valkotasapainon voi valita vapaasti
Raakakuvan kohdalla valokuvan valkotasapainon voi vapaasti valita kuvankäsittelyohjelmassa. Tämä takaa luonnolliset sävyt ja antaa myös taiteellista vapautta. Valkotasapaino vaikuttaa kuvan väreihin, eli jos sisällä otettu kuva näyttää hassun oranssilta tai ulkokuvat täysin sinisiä, niin johtuu se väärästä valkotasapainosta.
Kun kuvaat jpg:nä valkotasapaino tallentuu suoraan kuvattuun tiedostoon, eikä tätä voi enää kuvankäsittelyssä helposti muuttaa. Sopiva valkotasapaino on oleellinen osa näyttäviä kuvia, jonka takia tämän hallinta kannattaa säilyttää itsellään, eikä antaa kameran lyödä valkotasapainoa ja kuvan värejä lukkoon kuvaustilanteessa.
Kannattaa myös käydä lukemassa meidän erillinen artikkeli valkotasapainosta: Mitä valkotasapaino tarkoittaa?
Parempi kontrolli kuvan tyylistä
Tavalliseen jpg-kuvaan on valkotasapainon lisäksi leivottu sisään muita kuvan arvoja, kuten väriprofiili, terävöitys, kohinanpoisto ja värikylläisyys. Kuvaamalla raakakuvia meillä pysyy kontrolli myös näistä parametreistä itsellämme.
Omaan makuuni monien puhelimien kuvat ovat esimerkiksi terävöitetty liian voimakkaasti ja ovat muutenkin luonteeltaan ylikäsiteltyjä.
RAW-kuvissa pystyt itse tekemään kuvan terävöityksen tehokkaassa ohjelmassa kuten Lightroomissa, joka antaa paljon kameran sisäisiä säätöjä paremman tuloksen. Nämä työkalut myös paranevat jatkuvasti, joten voit myöhemmin hyödyntää esimerkiksi parantunutta kohinanpoistoa vanhoihin raakakuviin.
Lue myös: Näin poistat kuvasta kohinaa Lightroomin uudella tekoälytyökalulla
Raakakuva on tarkoitettu käsiteltäväksi
Luonteeltaan raakakuvat ovat tarkoituksella platkuja, sillä ne on tarkoitettu käsiteltäväksi. Kun päätämme ruveta kuvaamaan raakakuvia tarkoittaa se samalla, että meidän tulee ruveta opettelemaan kuvankäsittelyä. Raakakuvat eivät myöskään suoraan sovellu toiselle lähetettäväksi tai somealustalla julkaistavaksi.
Ilman kuvankäsittely raakakuvat ovat kontrastittomia ja näyttävät jopa jpg-kuvia huonommilta. Jos kuvankäsittely on sinulle täysin uusi asia voi tämä olla kynnyskysymys ja jännittävä askel. Edellä mainittujen etujen ansiosta raakakuvia on kuitenkin helpompi käsitellä, kuin jpg-tiedostoja.
Meidän opetusvideot Lightroomin käytöstä löytyy täältä: Aloita Lightroomin opettelu
Siirtymävaiheessa voi myös valita kameran tallentamaan molempia tiedostomuotoja. Tällä tavoin voit välillä koittaa raakakuvien käsittelyä, mutta pääset helposti käsiksi jpg-tiedostoihin, jos niitä tulee jossain kohtaa ikävä.
Vie enemmän tilaa
Raakakuvat sisältävät enemmän informaatiota, jonka takia niiden tiedostokoko voi olla 2-3 kertaa suurempi kuin pakatun jpg-tiedoston. Yksittäinen raakakuva voi kamerasta riippuen olla noin 25-50 MB. Tämä saattaa alkuun huolestuttaa, kun huomaa tarvitsevansa suurempia muistikortteja ja kovalevyjä kuvien säilömiseen. Tallennustilan hinnat on kuitenkin tulleet niin paljon alaspäin, ettei tämän pitäisi olla kynnyskysymys raakakuviin siirtymisessä.
Kameramallista riippuen 64 GB muistikortille mahtuu noin 2500 raakakuvaa. Tässä on esimerkiksi *laadukas 64 GB muistikortti, joka maksaa 30 €. Tallennustilan puolesta meidän vahva suositus on käydä muistikorttikaupoilla ja siirtyä raakakuvauksen maailmaan mahdollisimman pian.
Sarjakuvaus vaatii kirjoitusnopeutta
Raakakuvat on kameralle isompia ja raskaampia, kuin jpg-tiedostot. Tästä syystä kamera saatta nopean sarjakuvauksen yhteydessä hidastua tai pysähtyä kokonaan. Osassa kameroita voi myös olla puskuri, joka raakakuvien kohdalla rajoittaa pitkiä sarjoja.
Nopeasti kuvattujen tiedostojen tallentaminen vaatii pykälää *nopeampaa muistikorttia, jotta se pysyy menossa mukana. Tässä tapauksessa kannattaa muistikorttien kohdalla kiinnittää huomiota erityisesti kirjoitusnopeuteen.
Haluatko oppia lisää valokuvauksesta?
Tämä artikkeli kuuluu osaksi meidän ilmaista jatkokurssia. Hyvien valokuvien ottaminen vaatii luovaa silmää ja vankkaa perustietoa. Meidän jatkokurssi kattaa nämä molemmat osa-alueet ja opastaa sinut aloittelijalta edistyneeksi harrastajaksi. Meidän jatkokurssi sisältää seuraavat jaksot:
Atte Tanner on Helsingin ja Lontoon välillä kulkeva muoti- ja mainoskuvaaja. Hänen töilleen ominaista on elokuvallinen ilmaisu ja mystinen tunnelma. Atte on ollut mukana luomassa kuvamaailmoja asiakkaille kuten Warner Music, MTV3 ja BMW.
