Koirakuvaajan työpäivä – millaista koirien kuvaaminen on?

Nikonit, linssit, puhdistusliina. Vara-akut. Koirapilli. Lihaisat namit. Kaksi vinkuankkaa. Leivinpaperia. Kakkapusseja. Vesikuppi ja pullollinen raikasta vettä. Kuivat sukat, kuiva paita. Metsästäjän hanskat tai kynsikkäät. Mallituotteet.

Kun auto on pakattu, pidän tuumaustauon. Pujahdan vedenkestäviin housuihini, vedän ylleni vedenpitävän fleecetakin ja sujautan jalkoihini talvikumpparit. Juoksen vielä keittiöön, josta nappaan mukaani sen eväsbanaanin, joka aina unohtuu.

Työmatka voi alkaa.

Koirakuvaus työnä ja mistä kaikki alkoi

Kun 10 vuotta sitten ryhdyin valokuvaamaan koiria, en koskaan uskaltanut unelmoida siitä, että voisin tehdä sitä joskus työkseni. Olen aina ollut kiinnostunut koirista, niiden käyttäytymisestä ja vuorovaikutuksesta ihmisen kanssa. Pikkutyttönä ulkoilutin ja koulutin naapurustomme koiria. Tunsin jokaisen nimeltä ja tiesin ensimmäisten joukossa, kun pihapiiriin muutti uusi koirakaveri.

“Hyvä koiramuotokuva ei ole koskaan pakotettu”

Koirien tunteminen on tärkeintä

Koulutuskentillä ja metsissä vietetyt tunnit ovatkin olleet paras kouluni koiravalokuvaajaksi. Vuosien saatossa olen oppinut tuntemaan rotuja ja roturyhmiä. Tiedän, että useimmat terrierit käyttäytyvät tilanteessa x tavalla y. Ja että monia paimenkoiria voi pyytää tekemään näin, mutta tästä toisesta jutusta ne eivät oikeastaan pidä. Olen oppinut erottamaan koiran hyvän stressin huonosta. Ja mikä tärkeintä, oppinut ennakoimaan tallentaakseni Sen Oikean Hetken. Niin juuri, koirakuvaajaksi tullaan puhumalla koiraa.

Kuinka koirakuvaukset etenevät?

Kuvauspaikalle löntystelemme kiireettömästi. Annamme koiran tottua tilanteeseen, joka on vain harvalle niistä entuudestaan tuttu. Rupattelen omistajan kanssa niitä näitä, jotta tunnelma pysyisi mahdollisimman kepeänä. Jännittäjäkoiratkin rentoutuvat nopeasti, kun me ihmiset pysymme rauhallisina. Jokainen koirakuvaaja sen tietää: kärsivällisyys on hyve.

Ensimmäisiltä kuvilta en odota mitään erityistä, sillä niiden tarkoitus on kertoa koiralle, että tuo tyyppi mustan laatikon kanssa on ihan ok. Hiljalleen puhallamme yhteen hiileen. Opin koiran rytmin. Sommittelustani tulee nopeampaa ja löydän oikean kuvakulman helpommin.

Millainen on hyvä koirakuva?

Hyvä koiramuotokuva on aina myös teknisesti onnistunut. Palasten on loksahdettava paikoilleen, jotta kuvaan piirtyisi Koira isolla koolla. Aivan kuten ihmistenkin kanssa, kertomusta syvennetään kauniilla valolla, puhuttelevilla varjoilla ja hyvällä taustalla. Perspektiivini vaihtelee rodun mukaan. Kääpiökoiria kuvaan mielelläni avarassa maisemassa, mahallani maaten. Pitkäjalkaiset koirat saavat poseerata kalliolla tai kanervikossa minun kuvatessa koiran tasolla. Suosin entuudestaan tuttuja paikkoja, joiden kivet ja kannot tunnen.

Kiintopisteen antaminen

Annan koiralle kiintopisteen jokaista kuvaa varten. Joskus se olen minä, jossain toisessa ruudussa se on omistaja, kolmannessa taakseni piilotettu vinkulelu. Hyvä koiramuotokuva ei ole koskaan pakotettu. Siinä korvat ja silmät eivät vispaa puolelta toiselle eikä nenä haistele ilmaa epäluuloisena. Siinä koira katselee intensiivisesti tai suloisesti, joskus yllättyneenä kuultuaan koirapillin korkean äänen tai leivinpaperin rapinan.

Koirien kuvaaminen on parhaimmillaan mukavaa temppuilua

Koiralle valokuvaus ei merkitse mitään. Parhaimmillaankin se on vain mukavaa temppuilua, josta saa palkkioksi rapsutuksia tai namin. Kun muistan tämän, voin tehdä kuvauksesta mukavan kokemuksen niin omistajalle kuin koiralle. Tavoitteeni on tehdä koirasta sellainen kuva, jota katsellessaan omistaja voi todeta: ”Sehän on meidän Musti!”

Kymmenen kuvauspaikan jälkeen kiitän kaikkia mukanaolleita. Kyykistyn rapsuttelemaan koiraa eikä minua haittaa, jos se kiipeää syliini. Puhdistusliinan kaivan esiin viimeistään nyt, kun koira on liponut rillini likomäriksi. Hihkaisemme heipat ja kiiruhdan autolle. Pakkaan kamerat jotenkuten laukkuunsa. Vaihdan kylmät sukat lämpimämpiin ja hyppään ratin taakse. Kotimatkalla mietin erilaisia editointivaihtoehtoja, joilla viimeistellä kuvat. Kotiin palattuani puran tavarat ja huomaan, että eväsbanaani on taas jäänyt syömättä.