Jos kuvitellaan hetkeksi, että käteeni isketään vieras järjestelmäkamera. Mitkä ovat ne ensimmäiset kameran asetukset, jotka haluan vaihtaa ja ymmärtää ennen ensimmäistä kuvausreissua?
Tässä artikkelissa ja yllä olevalla videolla käydään läpi yhdeksän asetusta, jotka kannattaa tarkistaa omasta kamerasta. Nämä vinkit kattavat kameran yleisen käytettävyyden, valotukseen liittyviä tärkeitä tekijöitä ja kuvanlaadun varmistamisen.
1. Kuvauskielto ilman muistikorttia
Tehdasasetuksilla moni järjestelmäkamera sallii “kuvaamisen” ilman muistikorttia. Tämä on käytännöllinen myymäläesittelyjä varten, mutta arkikäytössä tämä on monille hassu asetus pitää päällä. Suosittelenkin kameran valikosta varmistamaan, että kameralla ei voi kuvata, jos muisikortti puuttuu.
Tähän liittyen minulla on hyvä lisävinkki: aloita jokainen kuvauspäivä ottamalla eteisessä kuva omista jaloistasi. Tällä yksinkertaisella rutiinilla varmistat, että muistikortti on paikallaan ja akku ladattu – ennen kuin olet kohteessa.
2. Kameran kello oikeaan aikaan
Kameran sisäinen kello kannattaa aina pitää oikeassa ajassa. Tämä on erityisen tärkeää, jos kuvaat kahdella kameralla tai yhdessä muiden kuvaajien kanssa. Kellot synkassa tarkoittaa, että kuvien lajittelu jälkikäteen onnistuu ilman ylimääräistä päänvaivaa.
Lisäksi on kiva pystyä jälkikäteen tarkistamaan, minkälaista valoa oli tiettyyn aikaan.
3. Piippausäänet pois
Kamera piippaa oletuksena joka kerta, kun se löytää tarkennuksen. Harva kuvaaja haluaa pitää tämän päällä. Omassa Canon EOS R -rungossa tämä onnistuu menemällä keltaiseen valikkoon, siellä kolmas välilehti ja kytkemällä äänimerkit pois.
Samalla kannattaa tutustua kameran hiljaiseen tilaan, eli elektroniseen sulkimeen. Tämä asetus poistaa mekaanisen sulkimen äänen kokonaan, mikä on kätevää esimerkiksi kirkossa tai muussa hiljaisessa kuvaamisessa. Kannattaa kuitenkin huomioida, että elektroninen suljin saattaa keinovalossa aiheuttaa kuvaan raidoitusta ja nopeasti liikkuvien kohteiden venymistä. Käytä kameran elektronista suljinta harkiten.
4. Diopteri – etsimen säätö omalle silmälle
Tämä jää monelta täysin huomaamatta. Etsimen vieressä on pieni rulla, eli diopteri jolla voidaan säätää kameran etsin omalle silmälle sopivaksi. Jos käytät silmälaseja tai et muuten saa etsimen kuvaa tarkaksi, tarkista tämä ensin. Oikein säädetty etsin tekee tarkentamisesta huomattavasti helpompaa.
5. RAW-tiedostomuoto käyttöön
RAW-kuva sisältää huomattavasti enemmän tietoa kuin tavallinen JPEG-kuva. Raakakuvien ansiosta jälkikäsittelyssä pystyt pelastamaan tummia varjoa, hillitsemään puhkipalaneita alueita ja hallitsemaan kuvan värejä tarkemmin. Hinta on suurempi tiedostokoko ja pykälää edistyneempi työnkulku kuvankäsittelyssä, mutta se on kompromissi, jonka useimmat harkitsevat kuvaajat tekevät mielellään.
Lue myös: Miksi kannattaa kuvata raakakuvia?
6. Tarkennuksen paikan vaihtaminen kamerassa
Tarkennuksen paikan hallinta on yksi tärkeimmistä taidoista, joita kuvaajan kannattaa opetella omasta kamerastaan. Kun osaat siirtää tarkennuspisteen nopeasti, pystyt reagoimaan tilanteisiin paremmin ja kuvan terävin kohta osuu sinne, minne haluat.
Tapa vaihtaa paikkaa vaihtelee kameran mallista riippuen: joissakin on joystick tai nuolinäppäimet, toisissa voi napauttaa haluttua kohtaa kosketusnäytöltä suoraan. Selvitä omastasi tapa, joka tuntuu luontevimmalta, ja harjoittele sitä.
7. Ristikko näyttöön
Ensimmäinen varsinaisesti luovaan puoleen vaikuttava asetus: ristikko eli grid. Kun ristikko on päällä, kuvaruudulle piirtyy yllä olevan kuvan kaltaisesti apuviivat, jotka auttavat pitämään horisontin suorassa ja sommittelemaan kuvan paremmin jo kuvaushetkellä. Kolmanneksen säännön noudattaminen helpottuu huomattavasti, kun näet selvästi, missä kuvan painopisteet sijaitsevat. Aloittelijalle ristikko on yksi parhaista tavoista tehdä sommittelusta tietoista heti kuvausvaiheessa.
Lue myös: Perspektiivi ja sommittelu valokuvauksessa
8. Mikä valotustila kamerassa kannattaa valita?
Kameran valotustila määrittää, mitkä asetukset hallitset itse ja mitkä jäät kameran päätettäväksi. Täysautomaatti (vihreä A) hoitaa kaiken puolestasi, kun taas manuaalitilassa (M) joudut tekemään kaikki valotukseen liittyvät päätökset itse.
Hyvä ensimmäinen askel on siirtyä aukon esivalintaan (A tai Av). Siinä päätät itse käytettävän aukon ja kamera hoitaa muut asetukset automaattisesti. Tämä on erityisen hyvä valotustila, sillä aukko vaikuttaa suoraan kuvan syväterävyyteen, eli siihen kuinka iso osa kuvasta on terävänä yhdellä kertaa.
9. Tapa arvioida kuvan valotusta
Kun valotukseen liittyvät asetukset alkavat olla hallussa, tarvitaan tapa arvioida valotusta luotettavasti. Etenkin tilanteissa, joissa takanäyttöön heijastuu auringonvalo niin kovaa, että kuvan tummuutta on vaikea arvioida silmämääräisesti. Tähän on olemassa kaksi hyödyllistä työkalua:
Histogrammi: Näyttää, miten valotus on jakautunut koko kuvassa. Jos histogrammi painottuu vahvasti oikeaan reunaan, kuva on ylivalottunut. Histogrammi kertoo totuuden kuvan valotuksesta ja voit sen perusteella tehdä parempia päätöksiä kuvaushetkellä.
Ylivalotusvaroitus (Zebra / Highlight Warning): Kamera merkitsee puhkipalaneille eli täysin ylivalottuneille alueille varoitussymbolin. Jos kuvassa näkyy paljon näitä, valotuksen korjauksella voi esimerkiksi tummentaa kuvaa askeleen.
Atte Tanner on Helsingin ja Lontoon välillä kulkeva muoti- ja mainoskuvaaja. Hänen töilleen ominaista on elokuvallinen ilmaisu ja mystinen tunnelma. Atte on ollut mukana luomassa kuvamaailmoja asiakkaille kuten Warner Music, MTV3 ja BMW.
