Luonnonvalon vähäinen määrä aiheuttaa helposti päänvaivaa kokemattomalle kuvaajalle. Kuvat tärähtävät helposti, valo ei tunnu riittävän, kuvista tulee epätarkkoja ja lopputulokset eivät miellytä.
Tällä hetkellä olen kuvausmatkalla Lontoossa, ja yllä oleva video vie meidät kaupungin kaduille pienelle iltakävelylle kameran kanssa. Tarkoituksena on etsiä kiinnostavia kuvauskohteita ilta-aikaan ja samalla antaa viisi vinkkiä, joiden avulla onnistut hämäräkuvauksessa entistä paremmin. Tämän jälkeen sinun ei enää tarvitse samalla tavalla jännittää huonossa valossa kuvaamista.
Kuvauskalustona toimii Canon EOS R ja yksinkertainen, mutta monikäyttöinen RF 50 mm -objektiivi. Yllä olevan videon ja tämän artikkelin vinkit ovat kuitenkin sovellettavissa millä tahansa järjestelmäkameralla.
Rauhallinen kuvaustapa on kaiken perusta
Etenkin aloittelijoille hämäräkuvaus on teknisesti haastavaa. Siksi ensimmäinen ja ehkä jopa tärkein vinkki on: hidasta tahtia, sillä hämärässä kuvaaminen ei ole kiireisen puuhaa.
Hämärässä kuvaaminen vaatii tavallista enemmän keskittymistä.
Jokainen liike ja tärähdys korostuu, kun suljinajat pitenevät ja valoa on vähän. Siksi on tärkeää pysähtyä hetkeksi ennen laukaisua ja kiinnittää huomiota vakaaseen kuvausotteeseen. Jalusta on hämäräkuvauksessa varmin ratkaisu, mutta käsivaraltakin voi onnistua, kunhan pitää kamerasta tukevasti kiinni ja ymmärtää tekniset rajoitukset.
Nyrkkisääntö teräviä kuvia varten
On olemassa suljinaikaan liittyvä nyrkkisääntö, jonka avulla pitäisi useimmissa tilanteessa saada aikaan terävä kuva. Nyrkkisäännön mukaan meidän tulisi käyttää suljinaikaa, joka on vähintään 1/polttoväli.
Eli jos käytämme 50 mm objektiivia, tulisi suljinajan olla vähintään 1/50 sekuntia. Tämä on kuitenkin pelkkä suuntaa antava suositus ja neuvoisin itse jättämään hieman pelivaraa. Mieluummin pelaan suljinajan kanssa varman päälle, kuin että myöhemmin huomaa, että kaikissa kuvissa on käsien tärinästä johtuvaa epäterävyyttä.
Kameran asetukset hämäräkuvauksessa
Hämäräkuvauksessa kameran asetuksia kannattaa säätää niin, että valoa saadaan mahdollisimman paljon. Tämä tarkoittaa, että yökuvauksessa on usein hyvä käyttää isoa aukkoa (pieni f-luku), joka päästää mahdollisiman paljon valoa kameran sisään, ja ISO-arvoa voi nostaa rohkeasti.
Hyvin pimeässä esimerkiksi ISO 3200 on mielestäni hyvä lähtökohta, josta voi säätää tilanteen mukaan ylöspäin tai alaspäin riippuen valaistuksesta ja siitä, kuinka paljon kohinaa on valmis hyväksymään kuvassa.
Tärkeää on ottaa oma aikansa sopivien asetusten löytämiseen.
Ymmärrä tarkennuksen toimintaa
Jos kuvaaminen heikossa valossa on joskus tuntunut haastavalta, olet ehkä huomannut, että kameran on vaikeampi löytää tarkennusta hämärässä.
Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että kuva on niin tumma, ettei kamera myöskään pysty hahmottamaan selkeitä kohteita.
Tämän takia on hyödyllistä ymmärtää, että suurin osa kameroiden tarkennusjärjestelmistä perustuu kontrastiin – eli siihen, kuinka selvästi valon ja varjon rajat erottuvat toisistaan. Erityisen haastavissa kuvaustilanteissa voi tämä takia olla helpompi hakea tarkennus esimerkiksi jostain kuvassa olevasta rajapinnasta, valonlähteen reunasta, kyltistä tai muusta vastaavasta.
Jos automaattitarkennus ei siltikään onnistu, manuaalitarkennus on myös erinomainen vaihtoehto, eikä tämä ole yhtään niin vaikeata, kuin miltä se ehkä alkuun kuulostaa.
Useimmissa uusissa peilittömissä kameroissa on kuitenkin paljon aputoimintoja manuaalitarkennusta varten. Tällainen on esimerkiksi niin sanottu Focus Peaking –toiminto, joka piirtää kuvaan apuviivoja ja näin helpottaa manuaalitarkennusta. Näiden aputoimintojen opettelu kannattaa kuitenkin tehdä kotona ennen varsinaista kuvausreissua.
Hämäräkuvauksessa raakakuvista on hyötyä
RAW-kuvaus on hämärässä lähes aina paras valinta. Se tallentaa kuvan ilman pakkausta, jolloin sävyjä ja valotusvaraa jää paljon enemmän käsittelyyn. Mikäli et vielä kuvaa raakakuvia, nyt on erinomainen hetki aloittaa. Hämäräkuvauksessa RAW-muoto tarjoaa kaksi suurta etua:
1. Valkotasapainon voi säätää jälkikäteen.
Hämärässä valaistus on usein kirjavaa – oransseja katuvaloja ja kylmiä led-valoja sekaisin. RAW-kuvassa voit määrittää valkotasapainon jälkikäteen ilman laadun heikkenemistä.
2. Valotuksen virheitä voi korjata tehokkaammin.
Jos kuva jää hieman tummaksi, RAW-tiedostosta voi nostaa valotusta jälkikäsittelyssä huomattavasti enemmän kuin tavallisesta JPEG-kuvasta.
Toisin sanoen RAW antaa anteeksi enemmän virheitä.
Älä pelkää nostaa ISO-arvoa
Moni kuvaaja välttelee ISO-arvon nostamista kohinan pelossa. Kuitenkin nykyaikaiset kamerat kestävät yhä paremmin korkeita ISO-arvoja ja kohinaa voi halutessaan vähentää tehokkaasti myös kuvankäsittelyn puolella.
ISO-arvon nostaminen on käytännössä tapa lisätä kameran herkkyyttä valolle. Korkeampi ISO tekee kennosta ”valovoimaisemman”, ja vaikka se tuo mukanaan hieman kohinaa, tärkeämpää on saada kuva valotettua oikein. Pieni kohina on usein helpompi korjata kuin epäterävä kuva.
Kokeile eri ISO-arvoja rohkeasti ja opettele, missä kohtaa oma kamerasi alkaa menettämään liikaa yksityiskohtia omaan makuusi.
Entistä monipuolisempi kuvaaminen valosta riippumatta
On totta, että hämärässä kuvaaminen voi teknisesti olla yksi haastavimmista kuvaustilanteista. On mielestäni samalla kuitenkin tärkeä ruveta näkemään hämäräkuvaus myös mahdollisuutena.
Yöllinen tunnelma ja isot tummat pinnat voivat olla hyvinkin kiinnostavia elementtejä valokuvassa. Lisäksi hämäräkuvaus voi opettaa meille tärkeitä taitoja järjestelmäkameran käytöstä ja tärkeimmistä asetuksista.
Lopulta hämärän taltuttaminen tekee meistä entistä monipuolisempia kuvaajia ja saamme otettua entistä parempia kuvia vuoden ympäri.
Muistilista hämärässä kuvaamiseen
Atte Tanner on Helsingin ja Lontoon välillä kulkeva muoti- ja mainoskuvaaja. Hänen töilleen ominaista on elokuvallinen ilmaisu ja mystinen tunnelma. Atte on ollut mukana luomassa kuvamaailmoja asiakkaille kuten Warner Music, MTV3 ja BMW.
