Monista järjestelmäkameroista löytyy jopa kymmeniä eri valotustapoja. Löytyy erillinen kuvaustila maisemille, kukkasille ja muotokuville. Todellisuudessa meille riittää näistä kuitenkin muutama, kunhan ymmärrämme kameran asetuksia ja mitä kamera missäkin tilassa tekee. Eri valotustapojen hallitseminen on tärkeä työkalu haastavien kuvausolosuhteiden päihittämiseen, jonka takia niiden opettelu kannattaa aloittaa aikaisessa vaiheessa.
Mitkä ovat hyödyllisimmät valotustavat?
Järjestelmäkamerasta kannattaa etsiä P, S ja A valotustavat, sillä hyvien kuvien ottamiseen ei tarvitse mitään muuta. Tässä jatkokurssin artikkelissa tutustumme tarkemmin näiden käyttöön. Suosittelemme tässä vaiheessa unohtamaan kameran automaattiset asetukset ja erilaiset symboleilla merkityt valotustavat.
Kameran eri valotustavat
Useimmista kameroista löytyy ainakin nämä viisi valotustapaa.
P (Program Mode)
A tai Av (Aperture Priority, eli aukon esivalinta)
S tai Tv (Shutter Priority, eli suljinajan esivalinta)
M (Manual, eli manuaalinen valotus)
B (Bulb on valotustapa, jossa kameran suljin on auki niin kauan kuin laukaisinta painetaan.
Program mode (P) on hyvä lähtökohta aloittelijalle
Kameran program mode (P) on meidän suosittelema valotustapa valokuvauksen opetteluun. Tässä kuvaustilassa meillä on jo jonkin verran luovaa vapautta ja kontrollia kameran päätöksistä. Program mode (P) kuvaustilassa kameran sisäänrakennettu salama ei esimerkiksi itsekseen pompahda käyttöön. Tämä on hyvä asia, sillä sisäänrakennetun salaman tahaton käyttö pilaa kuvan. P-valotustilassa pystymme lisäksi itse päättämään käytössä olevan ISO-arvon.
Miten valotuksen korjausta käytetään?
Kun käytät automaatti- tai puoliautomaattiasetuksia kameran sisäinen valotusmittari tekee parhaansa, jotta kuva olisi “oikein” valotettu. Tämä valotuksen mittaus tapahtuu asetuksia riippuen, joko koko kuvasta, painotetusti keskeltä tai ainoastaan pienestä pisteestä.
Ongelmana on kuitenkin, että kamera ei kaikissa tilainteissa osaa tehdä hyvää arvausta millaiseksi kuvan valotuksen itse haluat. Joskus haluat paljon vaaleamman kuvan, kuin mitä kameran valotus ehdottaa. Tässä ratkaisuna on käyttää valotuksen korjausta, joka kamerassa merkitään +/- EV (Exposure value).
Valotuksen korjaus on sama kuin sanoisit kameralle, että “Voisitko tehdä tästä näkymästä hieman kirkkaamaan tai tummemman? Kiitos”. Tämä toiminto on erityisen kätevä kameran puoliautomattiasetuksilla, kuten aukon esivalinnassa ja ajan esivalinnassa.
Mikä on aukon esivalinta (A tai AV)?
Aukon ja suljinajan esivalinta ovat molemmat puoliautomaattisia valotustapoja, joissa itse päätät osan asetuksista ja annat tämän jälkeen kameran hoitaa loput. Nämä ovat hyviä tapoja opetella miten valotus määrittyy ja pikku hiljaa siirtyä pois kameran automatiikasta.
Aukon esivalinta on valotustila, jossa voimme itse määritellä kuvassa käytettävän aukon. Kameran tehtäväksi jää tämän perusteella valita sopiva suljinaika ja ISO-arvo. Tämä valotustapa on kätevä, kun tiedät millaista aukkoa haluat käyttää ja osaat arvioida tarvittavan syväterävyyden.
Missä tilanteissa aukon esivalinta toimii hyvin?
Kun otamme lähikuvaa henkilöstä haluamme usein saavuttaa pehmeän taustan, eli käyttää lyhyttä syväterävyyttä. Tämä onnistuu käyttämällä isoa aukkoa (pientä f-lukua). Jos valitsemme aukon esivalinnan voimme helposti asettaa aukon kuten f/1.8 tai f/2.8 ja antaa kameran päättää loput asetukset.
Aukon esivalinta maisemakuvauksessa
Kun kuvaamme maisemakuvia haluamme usein kuvaan pitkän syväterävyyden, jolloin kaikki maisemassa olevat kohteet pysyvät terävinä samaan aikaan. Tämä onnistuu ainoastaan kun käytössämme on pieni aukko (iso f-luku). Maisemkuvauksessa voi tästä syystä olla kätevää asettaa kamera aukon esivalintatilaan ja itse päättää käytössä oleva aukko.
Mitä tarkoittaa suljinajan esivalinta?
Suljinajan esivalinta tarkoittaa, että käyttäjinä valitsemme suljinajan etukäteen, kuten nimi tässä tapauksessa kertoo. Kun valitset kamerastasi käyttöön suljinajan esivalinnan (S tai Tv riippuen kamerasta) pystyt itse määrittelemään halutun suljinajan. Tämän jälkeen kameran automatiikka päättää puolestasi tarvittavan aukon ja ISO-arvon.
Suljinaika kertoo miten pitkään kamera päästä valoa sisään kennolle. Mitä pidempi aika meillä on käytössä, sen enemmän valoa kennolle pääsee. Hyvin nopealla suljinajalla kennolla pääsee vastaavasti vähän valoa.
Liikkeen pysäyttäminen suljinajan esivalinnalla
Jos haluat pysäyttää kohteen liikeen ja olet kuvaamassa jotain hyvin nopeasti liikkuvaa, kuten lintuja, urheilua tai autoja, voi tällöin suljinajan esivalinta olla oiva valinta. Suljinajan esivalinnassa voimme näissä tilanteissa valita nopea suljinajan, kuten 1/500 sekunti tai 1/1000 sekunti.
Liikkeen esittäminen valokuvassa
Suljinaika määrittelee miten liike tallentuu valokuvaan. Tästä syystä ajan esivalinta on oiva työkalu, kun haluamme itse määritellä miten kohteen liike näyttäytyy. Esimerkkejä tälläisistä tilanteista olisi liikkuvan veden kuvaaminen, tähtitaivaan kuvaaminen tai panorointi.
Käsivaralta hämärässä kuvaaminen
Hämärässä kuvaaminen on teknisesti aina haastavaa, sillä kuva tarvitsee onnistuakseen valoa. Kun valoa on niukasti joudumme tekemään kompromisseja asetuksien puolesta, jotta kuva onnistuisi. Käyttämällä pidempää suljinaikaa saamme käyttöömme enemmän valoa. Mitä pidempää suljinaikaa käytämme sen enemmän riski kuvan tärähtämisestä kasvaa. Se miten pitkää suljinaikaa voimme käsivaralta käyttää riippuu käytössä olevasta objektiivista ja kuinka vakaa kuvausote meillä on.
Haastavissa kuvausolosuhteissa voimme asettaa suljinajan sellaiseen raja-arvoon, jolla vielä tiedämme saavamme tärähtämättömiä kuvia aikaiseksi. Tällä tekniikalla saamme suljinajan esivalinnalla käyttöömme maksimaalisen määrän valoa. Jos haluaa lähteä koittamaan tätä tyyliä, niin lähtökohtana voisi suljinajan puolesta voisi olla 1/50 tai 1/100 sekunti.
Manuaalivalotus (M)
Manuaaliasetuksilla kuvaaminen tarkoittaa, että olemme kuvaajina täysin vastuussa miten kuva valottuu. Manuaalivalotuksella kuvaaminen antaa eniten joustavuutta, mutta vaatii myös käyttäjältään eniten paneutumista. Kameran manuaaliasetuksiin tutustuminen on oiva tapa sisäistää valokuvauksen kolme tärkeintä tekijää, eli aukko, suljinaika ja ISO-arvo.
Meidän erillinen artikkeli manuaaliasetuksilla kuvaamisesta löytyy täältä: Näin kuvaat kameran manuaaliasetuksilla
Mitä bulb-valotustila tarkoittaa?
Monissa kameroissa 30 sekuntia on pisin mahdollinen suljinaika, jonka asetuksista pysyy valitsemaan. Joissain erikoistapauksissa voi kuitenkin tulla tilanteita, joissa haluamme valottaa kuvaa vielä pidempiä aikoja. Näissä kuvaustilanteissa ratkaisuna on käyttää kameran bulb-valotustilaa.
Bulb-asetuksessa kamera valottaa kuvaa niin pitkään kuin kameran suljinta pidetään painettuna. Tällä tavoin yksittäistä kuvaa voi halutessaan valottaa useamman minuutin ajan. Bulb-valotustilassa erillisen kauko– tai lankalaukaisimen käyttö on kätevää, sillä kameran sulkimen pohjassa pitäminen aiheuttaa helposti tärinää, vaikka käytössä olisikin tukeva jalusta.
Kuvaustehtävä: “Pimeä puoli”
Toteuta valokuva aiheella “pimeä puoli”. Käytä apunasi erilaisia valotustapoja ja valotuksen korjausta, jotta saat kuvaan haluamasi tunnelman.
Halutessasi voit jakaa kuvaustehtävän lopputuloksia kanssamme Instagramissa tunnisteella #kamerakoulu.
Haluatko oppia lisää valokuvauksesta?
Tämä artikkeli kuuluu osaksi meidän ilmaista jatkokurssia. Hyvien valokuvien ottaminen vaatii luovaa silmää ja vankkaa perustietoa. Meidän jatkokurssi kattaa nämä molemmat osa-alueet ja opastaa sinut aloittelijalta edistyneeksi harrastajaksi. Meidän jatkokurssi sisältää seuraavat jaksot:
Kamerakoulun ilmaiset valokuvauskurssit auttavat sinua ottamaan parempia kuvia. Opastamme kameran käytössä ja annamme käytännönläheisiä vinkkejä kaikentasoisille valokuvaajille.
