Neljä kirjaa, kolmekymmentä vuotta ammattilaisena ja pitkäaikainen bloggaaminen kahdella kielellä. Siinä Peter Forsgårdin vaikuttava lista saavutuksia. Mikä todella inspiroi minua Peterin tekemisessä on hänen jatkuva halu kokeilla uutta ja kehittyä, kuten hiljattain aloitettu vlogi valokuvauksesta ja tuore podcasti.
Omista oikeuksista huolehtiminen on haaste jokaiselle valokuvaajalle. Tähän on monta tapaa, joista ensimmäinen on vesileima, tämä pieni merkki joka aiheuttaa paljon vääntöä puolesta ja vastaan valokuvaajien keskuudessa.
Kööpenhaminan ja Suomen välillä töitä tekevä Marko on todella kovan luokan ammattilainen niin valokuvauksessa kuin elokuvaohjauksessa. Monipuolisuuden lisäksi hänellä on todella tunnistettava tyyli, johon kuuluu harkittu valaisu ja tarinalliset lavasteet.
Keskityn valokuvauksessani lähinnä ihmisten kuvaamiseen, jonka takia haluan tässä artikkelissa kertoa omista suosikkiobjektiiveistani tähän tarkoitukseen. Pyrin aina kuvaamaan kohteeni mahdollisimman kunnioittavasti, joka tarkoittaa etten turhaan halua vääristää kuvattavan piirteitä. Objektiivi valinnalla on suuri merkitys kuvan lopulliseen tunnelmaan, jonka takia eri linssien parhaat puolet on hyvä tietää.
Tyyli kehittyy vaivihkaa kun vain kuvaa enemmän ja oppii lisää. Vahvat värit, kontrastit ja geometriset muodot hallitsevat monesti miljöökuviani. Ihmisiä kuvatessa rajaukseni on monesti varsin tiukka ja jännitystä pyrin luomaan valolla, sekä kontaktilla kuvattavaan. Harvoin kuvani ovat täynnä asioita, eli mieluummin pelkistän kuin lisään asioita.
Ruokakuvien tekeminen on tosi mukavaa hommaa. Lähdetään liikkeelle ideasta jossa on yleensä kohde ja toivottu tunnelma. Siitä rakennetaan settiä kasaan, testaillaan erilaisia rekvisiittoja yms. Se on sellaista mukavan rauhallista tekemistä.
Poliittisen valokuvan festivaali on kolme vuotta kestävä valokuvataiteen tutkimushanke. Festivaali ei ole yhteen viikonloppuun tai viikkoon tiivistetty tapahtuma, vaan aktiivinen ja avoin foorumi kantaaottavan valokuvan esittämiselle ja kuvista syntyvälle keskustelulle. Festivaalin aikana pohditaan kuvaajien motiiveja ja kuullaan millaista työ käytännössä on.
Kun kuvaa häitä työkseen, valmistautuminen on jatkuvaa ja siitä on oikeastaan tullut jo tietynlainen elämäntapa. Kesä on Suomessa hääkuvaajan tärkein sesonki, joten valmistautuminen kesään alkaa jo sillä, etten esimerkiksi varaa lomamatkoja tai sovi menoja vaikkapa kavereiden mökeille kesäviikonlopuille. Lähtökohtaisesti pyrin pitämään (kesä)viikonloput varattuna hääkuvauksille.
Kaikille valokuvaajille tulee jossain vaiheessa tilanne jossa pitäisi saada ottamiaan kuvia toimitettua eteenpäin. Mikä on siis helpoin tapa? Kuvat muistikortille ja postimerkki kylkeen? Onneksi enää ei tarvitse nähdä tällaista vaivaa. Iso kiitos tästä kuuluu koko ajan nopeutuville yhteyksille!
Jossain vaiheessa kaikille valokuvauksesta kiinnostuneille syntyy ajatus omien nettisivujen luomisesta. Kivat kuvat esille, sähköposti nimen alle ja pieni suloinen blogi kylkeen. Helppoa? Ei ihan, sillä tämä prosessi saatta joillekin olla melkoista vuoristorataa. Ensiksi iskee materiaalimasennus, kun ymmärtää ettei ole kuvannut uutta materiaalia vuoteen, seuraavaksi html-koodit tulevat uniisi ja lopuksi lähes valmiit sivusi alkavatkin jo näyttää kamalilta väsyneille silmillesi.
Suomen ehdottomasti kovimpiin potretti, sekä muotikuvaajiin lukeutuvan Nana Simeliuksen tyyli on samaan aikaan hyvin harkittu, kylläinen ja värikäs. Arjessa hän kertoo keräilevän talteen hyviä lokaatioita ja kuvausideoita, joiden pohjalta sitten huolellisesti suunnittelee tulevia mainoskuvia asiakkaan kanssa. Tämä huolellisuus todellakin näkyy naisen kivenkovassa tekemisessä!
Yhtenä tavoitteena Kamerakoululla on auttaa suomalaisia valokuvaajia verkostoitumaan, tästä syystä olemme nyt keränneet kaikki parhaat valokuvausaiheiset facebook-ryhmät samaan artikkeliin. Nämä tietysti elävät koko ajan, mutta tässä tilanne vuoden 2014 lopussa. Muista jokaisen ryhmän kohdalla lukea kyseisen ryhmän säännöt tarkasti läpi ennen ensimmäistä postaustasi. Hyvää verkostoitumista!
